SK

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, jos jokainen valitsisi mukavuussyistä sivarin. Mitä siitä seuraisi. Meidät valloitettaisiin noin vain. (Ei Natosta tule riittävästi joukkoja. Meidän on itse puolustauduttava.)

Ollaan väärällä tiellä, kun aseista voi kieltäytyä vain siksi, että ei mua huvita. 

Miettikää, jos jokainen valitsisi ammattikoulun eikä kukaan menisi lukioon. Mitä siitä seuraisi? Ei näissä pohdinnoissa ole mitään järkeä, koska ihmisillä on erilaiset kyvyt ja kiinnostuksen kohteet.

Olisin itse kirjoittunut samoin. Myös se on mielestäni hyvä huomioida, että ihmiset tekevät erinäisiä asioita myös ilman minkään lain määräystä.

Esimerkkisi jatkaminen on muutama vuosi sitten laajennetun oppivelvollisuuden vuoksi hieman hankalaa, mutta ihmiset menivät ammattikouluihin ja lukioihin sankoin joukoin jo ennen tätä lakisääteistä velvoitetta tehdä niin. Ihmiset myös käyvät töissä, perustavat yrityksiä, osallistuvat politiikkaan ja hankkivat lapsia ilmankin, että mikään laki niihin määrää.

Ja kuten motivaation ja kykyjen tärkeyden kohdalla sanoit, niin on hieman epäselvää, seuraisiko siitä mitään kansantaloudellista utopiaa, jos vaikka työttömät vankeuden uhalla määrättäisiin pakkotöihin tai perustamaan yrityksiä.

Ateisti, kiihkokristitty ja kiihkomuslimi voivat keskustella siitä, kuinka he eivät usko hindulaisuuteen.

Varakkaat henkilöt voivat hyötyä esimerkiksi hyvinvointivaltiomallin tarjoamasta vakaudesta. Jos ajatellaan, että eriarvoisuuden väheneminen johtaa vähentyneiden yhteiskunnallisten jännitteiden kautta poliittiseen vakauteen, on varakkaiden henkilöiden omaisuus ja asema paremmin turvassa hyvinvointivaltioissa kuin vallankaappauksen partaalla keinuvissa ruutitynnyrivaltioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahahahaha!

Mikä ihmeen "kielellinen osaaminen"?

 

En ole täysin varma. Kun on matemaattista osaamista, miksi ei myös kielellistä?

ap

Sellaista ei ole. Jos ei ole täysin varma, voi miettiä, että mistä on kyse. Jokainen on oman kielellisen maailmansa kirkkain tähti.

 

Esimerkiksi käytetyimmissä älykkyystesteissä on kielellistä osaamista mittaavia osioita. Näiden voidaan ajatella mittaavan jotakin todellista esimerkiksi sen perusteella, että henkilöt saavat samankaltaisia tuloksia samankaltaisista testeistä, ja että eri testin eri osioiden tulokset eivät oletettavasti täysin määrittele toisiaan. Tämän perusteella kielellinen osaaminen olisi yksi osaamisen ala, vaikka kaikki eivät omaa osaamistaan osaisi kartoittaa.

Minusta tärkeä kysymys on juuri tuo, että miten voit olla varma siitä, että et kehity, jos oletetaan, että kirjojen lukeminen yleisesti kehittää noita taitoja.

Taidossa kehittyminen ei esimerkiksi kuuluisan Dunning-Kruger-ilmiön perusteella välttämättä johda suureenkaan psykologiseen pätevyyden tunteeseen, vaikka muiden arvioimana tuloksesi parantuisivat. Tälle voidaan löytää monia selityksiä, kuten vaikka että taitojesi parantuessa myös kykysi huomata omat virheesi ja puutteesi lisääntyy, tai että vertaat itseäsi suhteessa verrokkeihisi, joiden taso kasvaa perehtymisen myötä (esim. maallikot muihin maallikkoihin, ammattilaiset toisiin ammattilaisiin).