SK

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

En ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa. 

 

Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.

”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”

Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vl

Mikäli vain puhtaasti uskot olevasi oikeassa, ilman mitään sen pätevämpiä perusteluita, päädyt aiemman perusteella syyttämään muita harhaoppisuudesta (objektiivisesti väärässä olemisesta) vain oman subjektiivisen perstuntumasi pohjalta. 

Tämä on suunnilleen sama, kuin kävelisi bussissa ja kommentoisi ventovieraista, että sinä olet myymälävaras, sinä taas selvästi petät puolisoasi ja sinä siellä pissasit Kouvolan uimahallin porealtaaseen viime viikon perjantaina. Jos joku puolustautuisi kysymällä, että millä perusteella häntä syytetään altaaseen lirauttamisesta, olisi vastaus vain "minulla on sellainen kutina, ja se riittää". Tämä olisi selvästi sekä älyllisesti, yhteiskunnallisesti että moraalisesti hyvin kyseenalaista toimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

En ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa. 

Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutio on totta. Se on biologian keskeisin periaate ja tieteellinen tosiasia, jota tukee valtava määrä havaintoja ja todisteita. Se selittää, miten eliölajit muuttuvat ja sopeutuvat ympäristöönsä sukupolvien saatossa.

Ei mikään teoria voi loogisesti olla tosiasia. Teorioita voidaan loogisesti vain falsifioida, ei koskaan verifioida. 

No tämä on semantiikkaa. 

Ei todellakaan ole mitään semantiikkaa, vaan logiikkaa. Teoria ei koskaan ole tosiasia. Reaaliaikaiset havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat. 

No on semantiikkaa. Kyllähän tieteelliset teoriat on lähimpänä totuutta mihin me päästään. 

Tosiasiat edustavat sitä, mitä kutsutaan totuudeksi. Teoria ei ole tosiasia. Teoriaa testataan tosiasioilla. Teoriaa ei voida todistaa tosiasiaksi tosiasioilla; se on loogisesti mahdotonta.

Argumenttisi on selkeästi tosiasia-termin merkitystä koskeva, joten en ihan näe, miksi kiistät sen olevan semantiikkaa. 

Perinteisesti tieteellisten teorioiden ajateltaneen olevan tosia, jos teoria onnistuu kuvailemaan tosiasiallisia olioita ja ilmiöitä oikein. Eli esimerkiksi elektroniteoria olisi tosi, jos sen kuvailemia elektroneja todella on olemassa. Tämän vastaavuuskäsityksen lisäksi esimerkiksi pragmaattisemmat totuusteoriat lienevät suosittuja, jolloin elektroniteoria voisi olla tosi silloin, jos sen perusteella voitaisiin tehdä toimivia laitteita.

Teorioiden totuusarvokelpoisuus sinänsä ei siis ehkä liene mikään kovinkaan kiistanalainen näkemys. Ilman kontekstia jonkin teorian kutsuminen tosiasiaksi vaikuttaisi viittaavan nähdäkseni siihen, että itse teoria on jonkinlainen abstrakti tosiasiallinen olio. Kuitenkin alkuperäisen viestin kontekstissa, ja ottaen huomioon että siinä puhutaan evoluutiosta ilmiönä eikä teoriana, ei kirjoittaja nähdäkseni ole tehnyt mitään kömmähdystä.

Kyllä. Voitaisiin haaveilla yhdessä robottiautoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kasvihuoneilmiöhän se juurikin aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, mee kouluun!

Ei, vaan kasvihuoneilmiö mahdollistaa elämän maapallolla.

Luonnonvalo voi tehdä hyvää silmille ja auttaa D-vitamiinituotannossa, mutta voi myös vahingoittaa ihoa ja aiheuttaa syöpäriskiä. Vesi on välttämätöntä ihmisille, mutta veteen voi hukkua. Elämä maapallolla saa energiansa auringon vetyatomien fuusiosta, mutta vetypommit ovat vaarallisia.