SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Uutisten ei liene tarkoituskaan kertoa, kuka on pahis ja hyvis, vaan raportoida tapahtumista todenmukaisesti ja asianmukaisen kattavasti.
Iranista uutisoidaan kyllä, mutta salaliittoteoriaselitysten sijaan uutiset jäävät oletettavasti vähemmälle näkyvyydelle siksi, ettei asiasta ole juuri keskusteltavaa. Kysymys siitä, pitäisikö S-ryhmän pitää valikoimissaan iranilaisia taateleita, ei ehkä ole ihan se mediaseksikkäinen kiilakysymys. Myöskään mielenosoituksille ei ole juurikaan kysyntää, koska useimpien länsimaiden Iran-suhde on jo melko selvä, ja Iran-apologeetikkoja ei juuri julkisuudessa näy.
En osaa sanoa, ja itselleni esimerkiksi juuri Trumpin laaja kannatus on suurelta osin mysteeri. Pystyn siis hyvin kuvittelemaan, kuinka joku oikeistoradikaali, salaliittoteoreetikko tai kyyninen trolli voisi kannattaa häntä, mutta en ymmärrä, kuinka missään määrin "tavalliset" ihmiset voisivat päätyä pitämään häntä pätevimpänä vaihtoehtona.
Ja Trumpin tapauksessa en puhuisi vain yleissivistyksen tai tiedon puutteesta, vaan myös huomattavasta vastuuttomuudesta, toiveajattelusta, riitaisuudesta, epäjohdonmukaisuudesta tai ideologiattomuudesta ja tosiasioista piittamattomuudesta. Eli vaikka voin kuvitella, kuinka jostakin nettiasukista Trumpin kärkäs tyyli voisi olla huvittavaa, en näe, kuinka kukaan "tavallisista" asioista, kuten taloudesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta tai turvallisuudesta, kiinnostunut voisi pitää häntä varteenotettavana johtajana.
Kysymykseen näyttäisi sisältyvän ainakin kaksi ulottuvuutta, sosiaalinen suosio ja ihmissuhteiden toimivuus, joita on jo muissa viesteissä hieman eriteltykin. Myös esimerkiksi jonkinlaisen moraalisen tai kykenevyyden arvostamisen voisi ehkä laskea mukaan.
Sosiaalinen suosio siis viittaisi siihen, kuinka kiinnostuneita ihmiset ylipäätänsä ovat jostakin henkilöstä, ja kuinka myönteisesti heihin lähtökohtaisesti suhtaudutaan. Tähän vaikuttaa oletettavasti henkilön olemus, keskustelutaidot, ulkonäkö ja asema. Tätä voinee arvioida esimerkiksi sen perusteella, kuinka kiinnostuneita henkilöstä ollaan keskustelutilanteissa ja kuinka osallistavasti tai välttelevästi häneen suhtaudutaan etenkin vähemmän vakiintuneissa työ-, harraste- tai kouluporukoissa.
Ihmissuhteiden toimivuudella taas viittaisin siihen, kuinka hyvällä tolalla henkilön pitkäaikaisemmat ja lähemmät ihmissuhteet ovat. Tähän voinee vaikuttaa esimerkiksi henkilön vastavuoroisuus, empatiataidot ja yleinen elämänhallinta. Tätä voisi arvioida esimerkiksi sen perusteella, onko henkilöllä toimivia pitkäaikaisia suhteita ja kuinka usein hän riitautuu.
Tietty ihmisen voinee olla hankala arvioida objektiivisesti sitä, kuinka paljon hänestä pidetään. Ihmisillä ei esimerkiksi ehkä ole niin paljoa läheisiä ihmissuhteita, että niistä olisi helppo sanoa, onko henkilöllä hyvät ihmissuhdetaidot vai ei. Suosion arvioiminen taas voinee olla helpompaa.
Jos viestissäni käyttämäni kieli ei mielestäsi ollut epäselvää, niin mitä sitten tarkoitit sillä, että käyttäisin poliitikon jargonia?
En älyä, mistä vedit tuon, että mielestäni uutisesta tulisi käydä selväksi se, ketkä on hyviksiä ja ketkä pahiksia. Annoin tuon uutisen vastaesimerkiksi väitteeseesi siitä, ettei Ylen uutisista tulisi ilmi minkäänlaisia arvoasetelmia. Kommentoin vielä sitä, että uutinen oli sävyltään paljon arvottavampi, kuin mitä itse olettaisin uutisjutulta.
En myöskään vastustanut avausta fiilispohjalta, vaan perustelin kantani sen suhteen, miksi voi vaikuttaa siltä, ettei Iranista puhuta tai kirjoitella yhtä paljon kuin vaikka Israelista ja Gazasta.
Jos olisit lukenut jutun, tietäisit myös, että en kopioinut koko uutista, vaan arvottavan uutisoinnin kannalta merkitykselliset kappaleet.