Sande00

Eilen unohtui tosta valmennuksesta, että meillähän oli myös 1 kerta fysioterapiaa neuvolan puolesta. Ryhmäkäynti, jossa käytiin läpi jotain helppoja jumppaliikkeitä ja sitä, miten ryhti muuttuu raskauden aikana, mistä vaivat (puutumis-, issias- yms.) johtuvat ja mitä voisi tehdä helpottaakseen oloa. Saatiin myös jumppaohjeita kotiin. Mä oon vaan niin huono jumppaamaan, varsinainen Kanki Kakkonen, että on jäänyt tekemättä. Noita lantionpohjanlihaksia oon jännitellyt, kun oon muistanut - ja sitä se fyssarikin painotti, että eripituisia jännityksiä - rentoustus- juttuja. Piti muistaa, että puolet pidempi rentoutus aina . Jos jännitys 10 s, rentoutus 20 s jne. Eli nyt sisaret jumppaamaan :)



Sain verensokeritulokset:

1. 4,5

2. 7

3. 5,4

Ihan ok:t!



Hemppa oli verikokeessa 104, mikä harmittaa. Pakko jatkaa rautaa. Se on tullu alas siitä 121:stä. Pissa ok.



Viikonloppuja,



Sande

tupakoinnista... mä taidan sitten olla ainoa "pahis" täällä. No, oon tavallaan kyllä jo lopettanut, mutta silloin tällöin saatan polttaa yhden tai pari. Oiskohan tänä vuonna mennyt yksi pikkuaski. Sinänsä kyllä hyvä verrattuna siihen, että aiemmassa elämässä askeja olisi mennyt jo varmaan 12 isoa. Sellaisissa tilanteissa, kun ollaan vaikka yömyöhään juhlimassa tai kun menee hermo mieheen. Mutta opettelen pikku hiljaa kokonaan eroon. Mieskin tuntuu välillä polttavan vähän vähemmän. Päivittäin otan 1-2 nikotiinitablettia, mikä neuvolan mukaan ok.



Perhevalmennuksesta. Meillä oli Helsingissä näin:

1. kerta: marraskuun lopulla: raskausajan muutokset, mielikuvavauva ja parisuhde, seksuaalisuus ja vanhemmuus

2. kerta: helmikuun lopulla: synnytys, vaiheet, kivunlievitys, poikkeavat synnytykset, vauva- ja lapsivuodeaika

3. kerta: maaliskuun alussa: vauvan hoito ja vauvatus, imetys

4. kerta: maaliskuussa: synnytyssairaalaan tutustuminen itse varataan aika.

5. kerta: 2 kk synnytksestä: vauvaperheen arki, synnytys- ja imetyskokemukset sekä perheen tuki ja palevluverkosto

6.-8. kerta: 3-4 kk synnytyksestä : teemoja perheiden toiveiden mukaan



Ekan kerran oltiin, ja kai mä meen tokalla kerralla kattoo. Eka kerta oli vähän huono, kun ihmisiä oli niin paljon. Syyksi sanoivat, että 70 % muuttaa raskausaikana pois tältä alueelta (Kalliossa asutaan).



Jotenkin mua vähän ahdistaa ton tyyppinen yhteisherkistely ja -avautuminen. Mulle riittäisi vaan faktat pöytään (esim. kivun lievityksessä paljonko saa ja saako kun pyytää). Viimeksi miehen kanssa pyöriteltiin silmiä, kun alettiin puhua "mielikuvavauvasta". Toisille kai sopii paremmin. Lisäksi mietin, että oikeastaan mä en halua katsoa synnytysvideota etukäteen. Ja sitten kaikki vauvatukset ja masu-asukit saa mun ihokarvat pystyyn. Tuntuu, että noissa asioissa on vauvaihmisten aivot hapertunut. Mutta ken tietää, jos vaikka itse tulee sellaiseksi, että päivän kiinnostavin aihe on vauvan kakan väri.



Mutta nyt huiskis puiskis ja hommiin. Vaatekaappi odottaa siivoamista.

Jaksamisia vaivoihin! Kyllä tämä tästä,



Sande + Nyytti 29 + 2

kivan vilkasta. Piti kommentoida montaa asiaa, katotaan onnistuukohan...



Mä olin kanssa siellä sokerirasituksessa - ja meni yllättävän kivuttomasti.

Eka arvo pikatestissä oli 3.7, ne muut tulokset sain myöhemmin. Se litku oli ihan ok. En jääny kyllä maistelemaan, vaan holautin alas, kun oli tajuton jano. Nyt nukuin 2 tunnin päikkärit.



Edellisiltana oltiin mekin vedetty ähkyt, mutta toisaalta meille nautiskelijoille se on ihan normaalimeininkiä.



Aaku - kuulostaa ihanalta! Prismaan joo pitäisi päästä. Mähän en ottanut sitä äippäpakkausta, niin saan vähän ostella tavaroita.



Verticia - niin, kannattaa kysyä vyötä terkkarista. Mä en kyllä saanu tohon käteen tukisidettä lainaksi, kun olivat Helsingissä lopettaneet kamojen lainailun kokonaan. Mutta toisaalta se täti sanoi, että tilanne voi taas ens (eli tänä) vuonna muuttua. Mun mielestä Lactalia saa tabletteina, mutta tosiaan, apteekissa varmaan tietävät ja etköhän sä voi käyttää mitä tahansa perusvoidetta tai -öljyä.



Mä odotan siskolta lainaksi tota vyötä. Vatsa röllöttää tuolla niin alhaalla, että todella painaa virtsarakkoa (joka on maanantairakko muutenkin) koko ajan. Mun oloa helpottaa jo se, että mä pidän kädellä vähän sitä ylhäällä.



Meiän vauva oli kanssa pää alaspäin jo viime viikolla, mutta potkii ja riehuu todella paljon. Välillä olen aivan hiilenä, välillä taas jotenkin liikutun. Onhan se meidän ainoa kontakti toistaiseksi. Ollaan miehen kanssa yritetty jujuttaa sitä, että mennäänkin aikaisemmin sänkyyn tms. mutta ei tunnu menevän helppoon.



Santra - sori mutta nauroin ;) ihan hyvällä siis. Valitset tietysti miehistä paremman.



Mäkään en ole kuullu mistään nimipaperista. Yksi nimi jo on, täytyy vaan katsoa, onko poju nimensä näköinen sitten.



Jatkan seur.....

Synnytyksestä kyseltiin. Mä en ole muuta miettinyt kuin että, kyllä mä siitä selviän, kun muutkin on selvinnyt. Miehen tehtävänä on huolehtia, että saan sen peräruiskeen ja sitten kaikki mahdolliset kivunlievitykset. Mua ei kyllä pelota yhtään, ainakaan vielä.



Esikoista odotellaan täälläkin - ja ilmassa on pinetä raskauskyllästymistä. Yhtäältä olen tosi utelias, minkä näköinen kaveri sieltä on tulossa. Toisaalta, meidän pikkuheppu riehuu yöt läpeensä - ja mä valvon. Eilen illallakin, kun mentiin säädylliseen aikaan (klo 1) nukkumaan, nukahdin vartiksi ja sitten heräsin kuperkeikkoihin. Mieskin sanoi, että vähän hullu olo tuli, kun yks tuhisee ja sitten vatsassa on hirmubileet menossa. No sitä mekkalointia jatkui sitten neljään, jolloin vihdoin sain unta. Ja kaverit nauraa, kun kiellän niitä soittamasta ennen kahtatoista. Mutta siis, toi yövalvominen on perin rasittavaa ja on ollut jokaöistä noin kaks viikkoa. Pe-la yönä nukuin yhteensä kolme tuntia. Painoakin on tullut ja kaikkia vaivoja. Käsien puutuminen on vähän pahentunut, mutta nyt siis valvottaa vauva. Joskus tekis mieli vaan jättää masu narikkaan ja lähteä tyttöjen kanssa baariin ottamaan kunnon kännit. Mutta ehkä se on sitten niitä kesäsuunnitelmia.



Mulla kanssa painoa tullut 10 kiloa raskauden alusta ja 6 ekasta neuvolasta (mä olin ehkä todella turvoksissa silloin alussa), mutta mennään n 300 g/vko. Luulen, että hoikemmille tulee helpommin, onpa jotkut mun kaverit kerännyt 30 kiloakin ja ihan hoikkia ovat nykyään, joten en mä ainakaan stressaa. Mulla on muutenkin muutama kilo ylimääräistä pehmeyttä. Joskus pitkää iltaa istuessa on kyllä pakko avat rintsikat, kun rupeaa kiristämään.



Jo-hanna kysyi tosta raudasta. Mulla siis tulee huono olo heti kun aloitan rautakuurin. Vatsa menee löysälle ja viimeksi tuli oksennuskin. Tämä päänsärky? En osannut rautaan yhdistää, mutta voihan sekin siitä johtua. Samoin mulle, kuten joku kirjoitti, niin joskus noista vauvankin liikkeistä tulee huono olo, jos ihan vallattomana möyrii.



Vastoinkäymisistä huolimatta on toki ihanaa, että meille tulee vauva.

Kesäsuunnitelmana on viettää kesä Suomea kierrellen. Meillä on paljon tuttuja muualla Suomessa. Käydään niitä moikkaamassa ja sitten välillä yövytään hoteilleissa. Talvisuunnitelmia on vielä Himoksen reissu to-su helmikuussa, ja sitten mies lähtee Latviaan maaliskuun alussa; lupasin pitää sisälläni vauvan ainakin sen aikaa. Hyvähän se oli, jos ainakin viikolla 38.



Sori oma napa. Jaksamisia!



Sande ja Nyytti 29 + 0 rv

Nadegelle tervetuloa, tsemppistä ja lepoa. Aika hurjan kuuloista, mutta kuten joku viisas sanoikin, kyllä me Suomessa ollaan kait aika hyvissä käsissä, onneksi.



Nyt on sitten käyty ensimmäistä kertaa lekurissa. Kaikki oli niin kuin pitääkin ja

vauva kasvaa keskikäyrällä.



Vähän nihkeä se lekuri oli, kun kysyin, että viittitkö kattoa, näkyykö ne munat ultrassa, kun tuli ostettua tummansinisiä vaatteita. Ei suostunut. Toisaalta mulla on ollu aikasemmin virtsatietulehduksen estolääkitys (joka otetaan yhdynnän jälkeen, josta musta tuntuu siltä) ja sain nyt uuden estolääkitysreseptin. Nauratti vaan, kun sanoin, että usein tulee, jos saman päivän aikana on oltu useammin kuin kerran. Tää kirjoitti sitten reippaasti 100 tablettia, kun ei kuulemma jaksanu laskeskella. Ja juu ei, ei me nyt niin aktiivisia olla...todellakaan.



Tosta naisten kondomista sisko kertoi, että olivat miehensä kanssa kokeilleet, mutta varsinaisesta yhdynnästä ei tullut mitään, kun molemmat nauroi vain kippurassa.



Sain myös vihdoin kelalta päätöksen. Oon ihan jee jee, koska luulin, että tulot tippuu, mutta mähän saan enemmän äippärahaa kun ansiosidonnaista. Näin ollen kun oon vähällä tottunu elelemään, niin voin ehkä ostaa jotain ekstraakin.



Mies on ruvennut autoja kattelemaan ja mun pitäis olla kiinnostunu. mutta hei, mun mielestä auto on sininen ja siinä on neljä pyörää. Plussaa on, jos kulkee eteenpäin. Musta me pärjättäs vähän aikaa ilman autoakin, mutta kai se täytyy ostaa. Ja onhan se ihan liikkistä, että hän osallistuu lapsentulonsuunnitteluun.



Ostin myös vauvan riippukehdon ja testasin sitä leluapinalla. Eilen pyysin sitä korjaaman sen tosta olkkarista tilaa viemästä, mutta kieltäytyi (musta laiskuuttaan), koska hänestä on niin kiva katella sitä. Hmm...se alkaa selkeästi pehmetä. On muuten myös kalenterista laskeskellut, milloin alkaa isäkuukausi (luulen kyllä, että lähinnä sen takia, kun on niin stressiä töissä).



Koitetaan liikkua ja ulkoilla jonkin verran, herkutella sopivasti

ja nauttia tästä raskaudesta kuten pystytään. Tukalammaksi se olo kai pikkuhiljaa alkaa kuitenkin muuttua.



Sande + Nyytti, kimpassa jo 28 + 2 rv