Sande00
Seuratut keskustelut
Kommentit
Nostan tän, niin selviää noita asuinpaikkoja.
terveiset neuvolasta.
Mä en osaa noista sokereista sanoa muuta, kun että jos huippaa, niin lepoa.
Mulla ei ollu lähteny rauta nousuun ;( oli vielä 103. Rautakuuria täytyy siis jatkaa. Hassua muuten, kun ei mulla todellakaan siitä mitään ummetusta tule, vaan päinvastoin. Vauva kuulemma tarvitsee mun rautoja vielä kuukauden.
Painoa oli tullut 900 g/vkossa (aiemmin 300 g/vko). Sain vähän noottia, mutta minkäs sille voi. Sitä paitsi oon ihan turvoksissa: otin jo kaikki korut pois, ettei esim. sormukset jää jumiin. Verenpaineet oli 135/80 ja sf 28. Vauva voi hyvin, oli edelleen pää alaspäin. Kyllähän mä sen tiesin, kun tulee päivittäin napakkaa potkua oikean kylkiluun alle.
Neuvolatäti vaihtuu toisen kerran, tämä jää nyt eläkkeelle ja tilalle tulee ihan uusi tyyppi. Toivottavasti kemiat kohtaa.
Tuli sitten itkutkin sielä neuvolassa oikean käden takia. Mulla on nyt totaalisesti jäänyt ilmeisesti kyynärhermo jumiin, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että oikea käsi on turta ja voimaton ja särkee 24/7, lähinnä ranteesta, mutta myös käsivarresta. Sillä ei voi tehdä mitään voimaa vaativaa (esim. juustoa höylätä), kynä pysyy kädessä just just, kättä ei pysty puristamaan nyrkkiin. Eli se vaan roikkuu tossa ja särkee. Tätä on jatkunut joulukuun alusta lievänä, vuoden alusta pahenevana ja nyt vika viikko on ollu ihan horroria, itkettää vaan. Öisillä rannetuilla selvisin aluksi ja kai ne vähän auttaa vieläkin, mutta nyt kun heräilen kipuun ja yritän löytää asentoa (esim. istualleen), kukaan ei meillä nuku. Eli yöt valvon sohvalla, torkahdellen toviksi. Ja siskot, tästä ei ole pitkä matka hulluuteen.
Huomenna koitan saada lääkäriajan, jos en saa, meen yksityiselle, maksoi mitä maksoi. Jos joku teistä on käynyt kiropraktikolla/naprapaatilla pk-seudulla ja tietää hyviksi, voi myös suositella.
Himoksen reissu oli oikein mukava - tuli ulkoiltua ja käytyä Peikkometsässä, syötyä hyvin, saunottua ja hellittyä siskon lapsia. Tullessa käytiin Lahden kautta hakemassa toiselta siskolta rattaat ja vauvakamaa. Täytyy tutustua jossain vaiheessa ja käydä shoppailemassa loput tarpeelliset.
Aurinkoa viikkoon,
Sande ja Nyytti 31 + 6
Nyytti on alkanut päiväihmiseksi. Riehuu yöllä nukkumaan mennessä, mutta harvoin enää keskellä yötä eli kun saan unen päästä kiinni, herään noin 3-5 kertaa yössä pissalle/käsien puutumiseen, mutta saan suht helposti uudestaan unta, kivaa!
Mä luulen, että se on edelleen pää alaspäin. Potkii erittäinkin napakasti tohon oikean kylkiluun alle.
Viime viikolla oli puhetta mielialanvaihteluista, mutta ei mulla ihme kyllä niitä ole. Olen melko rauhallinen, jopa tylsä, ehkä mulla on lehmänhermot ;) Osasyy voi olla se, että mun mies on ihan loppu töissä, tekee 14 tuntista päivää, niin en viitti rasittaa sitä enää kotona ja yksin on melko turha äksyillä. Täytyy kattoa sitten, miten toi mun työtilanne menee syksyllä. Se vois mun puolesta olla vaikka osan vanheimpainvapaastakin kotona. Mulla on sellanen duuni, että voin tehdä paljon kotona.
Verticia kyseli ultrasta. Mulla siis eka neuvolalääkäri ultras, kun otti mitat. Ja sitten vielä varmaan ultrataan, kun tehdään se synnytystapa-arvio. Tsemppiä muuten juhlavalmisteluihin - onnistuneita kemuja, lähetän sulle virtuaalivoimia.
Me lähetään minitalvilomalle Himokselle nyt torstaina kahden ystäväperheen kanssa, mikä tekee varmaan hyvää kaikille. Tänään kuitenkin kirjastoon ja Ikeaan.
Ihanaa viikonjatkoa ja hyviä vointeja
T: Sande ja Nyytti 31 + 0
Ps. Kuulin just, että nyytti tarkoittaa slangissa kivestä. Voi voi, täällä siis Sande kera pikkukiveksen ;)
ja tervetuloa uusille! Meitähän on jo aika paljon.
Suonette anteeksi, ensin valitusta.
Käsien puutuminen on mennyt pahemmaksi vaan. Juttelin yhen tutun fyssarin kanssa ja se epäili, että kyynärhermo on jotenkin puristuksissa. Nykyisin puutuu kädet, etenkin oikean pikkurilli ja nimetön, monta kertaa päivässä. Särky on kova, ja aamulla kestää tunti ennenkuin palautuu jonkinlaiseen toimintakuntoon. Nyt on myös vasen käsi alkanut puutuilemaan. Väliin itkettää, kun turhauttaa, kun ei oikein saa mitään tehtyä, kun kirjankin ylhäällä pitämisestä menee tunnottomaksi. Vauvaneuleet jäi sitten vaiheeseen.
Fyssari suositteli sauvakävelyä ja jumppaa. Olen nyt käynyt hieronnassa, pakottanut miehen hieromaan ja sauvakävellyt. Eilenkin oli niin ihana ilma, ettei paremmasta väliä. Painoin sitten sauvojen kanssa tunnin - ja tulos: häpy huutaa hoosiannaa koko illan. En pystynyt kävelemään kuin 1 km/h vauhtia ja särki ihan sairaasti (liitoskipuja vissiin). Meinaan kuitenkin tänäänkin yrittää vähän ulkoilua, kun ei meille pk-seutulaisille näin hienoja kelejä usein tarjota. Maanataina urputusta sitten neuvolassa.
Meillä on osa hankinnoista tehty (riippusängyn ostin huutonetistä, hoitopöydän sain, jonkin verran vaatteita olen ostanut kirppikseltä, reissuilta ja uutenakin). Sitteri ja rintapumppu on myös. Lahdesta pitäisi mennä hakemaan vauvatavaroita ja rattaat siskolta - ja sitten toisen siskon vanhoja poikavauvan vaatteita kaverilta. Kävin jo kerran, mutta se ei ollu ehtiny hakea tavaroita alakerran varastosta eikä jaksanu ilmoittaa. Nyt laittoi tekstarin, että saan viimeistään maaliskuun lopussa, kun ne muuttaa. No, odotellaan.
kun joku kyseli viime viikolla niitä ihmisten asuinpaikkoja.