Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

5/49 |
12.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä sä saat aikasi kulumaan, numerokolme.



Mä oon nyt notkunut kotona elokuusta lähtien - ja jotenkin nää päivät vaan menee. Ennen tein kolmea duunia yhtä aikaa ja opiskelin siihen päälle, joten olen nyt nautiskellut toisenlaisesta elämisen tahdista. Tehnyt paljon kotiruokaa, nähnyt kavereita, lueskellut, järjestellyt kotia ja esim. valokuvia yms. käynyt kävelyillä ja nautiskellut nyt tällaisesta rauhallisemmasta kotirouvajaksosta. Seuraavaksi meinaan maalata meidän yöpöydän laatikostot ja hioa ja lakata syöttötuolin.



Mulla on nyt toi masu ruvennut painamaan nivusia, joten vähänkin pidempi kävely tekee tiukkaa. Myös virtsatietulehdus iski, ei kiva. En haluaisi syödä lääkkeitä, mutta tottakai se tulehdus pitää hoitaa.



Torstaina sitten neuvolalääkäriin. Mulla on varmaan miljoona kysymystä siltä, pitäsköhän oikein laittaa lapulle, ettei unohdu.



Muuten raskaus etenee kai ihan normaalisti. Hurja möyrintä masussa välillä ja öisin en saa oikein nukuttua, mutta simahdan sitten päivällä, jos tarvis.



Aika hiljaista ollut täällä viime aikoina, mutta toisaalta, ei tässä raskaudessa oikein tapahdu nyt paljon näkyvää (masun sisällä tietty). Mun masu kyllä kasvaa ihan silmissä, millainehan valas musta vielä tulee...Painoa on tullut kymmenisen kiloa - ja miehelle varmaan neljä. Me ollaan aika surutta herkuteltu suolasta ja makeeta vuoronperään. Yleensä mulle ei makea maistu, mutta tässä raskaudessa menee kevyesti. Sokerirasitukseen pitäisi jossain vaiheessa mennä, mutta kai ne sieltä lääkäriltä sitten lähettää. Siihen asti hyvällä omallatunnolla.



Onnea Candelafi ylennyksestä! Kyllä tosiaan työantajalle voi tossa tilanteessa antaa reiluustunnustuksen.





Hyviä vointeja kaikille,



Sande ja Nyytti 27+6

2/26 |
05.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähänkö on ollut Helsingissä(kin) hienot kelit viime päivinä. Eilen oltiin miehen kanssa Kaivarissa kävelyllä ja Ursulassa kahvilla. Oli valokuvauksellista, indeed. (Harmi vain, ettei kamera ollut mukana).



Verticia, mulla ei maitoa ole tullut ja esikoista odotellessa en osaa sanoa, mikä on normaalia. Muista jutuista. Pitäsköhän sun ottaa nyt aikalisä töistä - ja oikeasti olla vaan ja levätä. Sä olet nainen raskaana ja sekin vie voimia. Pitäs hälytyskellojen alkaa soida, jos illat menee itkiessä ja harmittaa, kun ei ole töitä ja harmittaa, kun on töitä. Ota rohkeasti lomaa vaan, vaikka pari viikkoa ja katso sitten, jaksatko mennä vielä loppuajaksi töihin. Miehes on varmaan stressaantunut, kun sä olet surullinen ja kokee itsensä voimattomaksi, kun ei voi tehdä mitään. Mun mielestä sun pitäs nyt oikeesti keskittyä itseesi ja jaksamiseesi, viis työnantajista ja lojaaliudesta jne. Siitä, että työssä ajaa itsensä loppuun, ei kirkkaampaa kruunua saa.



Kyllä te oikeesti pari kuukautta selviätte vähemmälläkin rahalla. Sulla on aikaa kierrellä kirppiksiä, tehdä edullisia hankintoja ja valmistautua tulevaan. En tietenkään ole mikään lääkäri, mutta kai se stressi jotenkin vauvaan vaikuttaa, mutta älä nyt siitä ota lisää huolta. Lapsia on tehty maailmansivu ties missä olosuhteissa, sodissa ja luonnonkatastrofeissa yms. Eniten ehkä hirvittää, jos nyt raskausaikana on noin rankkaa, niin ei kai se ainakaan helpota, kun lapsi syntyy...Nyt pitää syödä ja levätä, että jaksaa!



Ja voimia auton rapsutukseen ;) Mä oon niin onnellinen, kun meillä on lämmin tallipaikka.



Mulla ois pari tiedustelukyssää:

1. Kuinka te olette harrastaneet urheilua?

Mulla välillä tulee sellaiset "levottomat jalat" -kohtauksia, että tekis mieli mennä pelaamaan futista tai sählyä, kuntonyrkkeilyyn tms. rajumpaan, mutta sitten imuroin hetken ja oon ihan huh huh, tämä riittää. Eli täällä on menny kävelylenkeiksi muutamia kertoja viikossa, muuten laiskanlaista hyötyliikuntaa.



2. Kauan teillä kesti, että saitte Kelan päätöksen?

Mulla on nyt menny 3-4 viikkoa, eikä mitään ole kuulunut. Meniköhän ne sekaisin kuin laitoin neuvolakortin kopion sinne (vahingossa, sen piti mennä vakuutusyhtiölle ;))



3. Miten yöt sujuu?

Meiän mukelo hereillä öisin, ja välillä mäkin herään. Joskus keskellä yötä tulee pieniä ahdistuskohtauksia. Jalkoja ja käsiä särkee, mahassa potkitaan, mikään asento ei tunnu hyvältä eikä uni tule. Onneksi sitten aina lopulta. Vessassa käyn 2-4 kertaa yössä.



Lopuksi vielä eläköön-huuto strecht-vaatteille. Ollaan viikonloppuna menossa Itä-Suomeen 65-vuotisjuhliin ja mietin, että minkähän telttakankaan sitä päälle repäisisi, mutta kokeilin vanhaa juhlahametta ja se venyikin juuri sopivasti :)



Mukavaa viikkoa!



Sande ja Nyytti 26+6 rv (kohta jo vika kolmannes!)

5/17 |
29.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä taas,



tuli tossa mieleen jakaa, kun jälleen piti mennä ostamaan rintsikoita.

Ensiksi kasvoi kuppikoko yhdellä ja nyt kiristää ympärysmitta, kun vatsa nousee.



Olin siis aluksi menossa ihan uusia rintsikoita ostamaan, kun tajusin, että niitä on sellaisia väliosia. Kävin sitten tossa läheisessä vanhanajan tissiliivikaupassa ja sainkin väliosan reilulla 4 eurolla. Eli suosittelen! Se on sellainen, jossa on 2-3 hakasriviä, joissa 2/3 hakasta. Joissain tulee vielä kuminauha lisäksi. Ehkä tiesittekin tämän, mutta kuitenkin vinkiksi. Tulee meinaa reilusti halvemmaksi kuin aina uudet, lyhytaikaiset rintsikat.



Säästö alkaa ässällä ;)

4/17 |
29.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja terkut Lontoosta! Oli ihan superia viettää joulu rakkaan miehen ja parhaan ystävättären kanssa. Oli niin rentouttavaa, avartavaa, kiinnostavaa ja ihanaa, että tällä jaksaa pitkälle ;) Sain tosi kivoja joululahjoja (kun vissiin raskaudesta johtuen olen joutunut olemaan superkiltti ;)) mieskin oli ostanu mulle merkkikorukellon ja ihanan hameen, joka menee raskaanakin, ja jotain rasvoja hipiälle. Oon ihan sfääreissä vieläkin. Joulustressi - mitä se on? Ainoa mikä jäi harmittamaan oli se, etten voinu täysin palkein nautiskella Englannin pubikulttuurista. Sen sijaan sain kyllä shoppailtua tulokkaallle vaikka mitä vaatteita.



Vatsa kasvaa kuulemma silmissä. On sellainen oppikirjamainen poikamaha. Tavallaan aika söötti, mutta tavallaan hyvin pelottava. ;) poika potkii ja mieskin nauraa, että taitaa Litillä olla taas yötreenit menossa. Eli näyttäisi vaavi tulevan yökukkujaisäänsä. Jotkut päivät on sitten rauhallisempia, jolloin oon tietty hysteerinen, että kaikki ei oo nyt hyvin. Mutta yritän pitää pään kylmänä.



Halaus Verticialle! Kyllä ne asiat järjestyvät - oikeasti. Ei se meidänkään taloudelle ole hyvää tehnyt, etten ole ollut töissä sitten heinäkuun, mutta joten kuten tässä on porskuteltu eteenpäin. Me ollaan otettu lisää lainaa (kun oli se kylppäri- ja keittiöremppa) ja tarvittaessa otetaan vielä lyhennysvapaata asuntolainoista. Muuten ollaan kiristetty vyötä arjessa. Ajeltu vähemmän turhia reissuja, ostettu halvempaa ruokaa, skipattu keikkoja jne. Lontooseenkin saatiin tosi halvat lennot ja asuttiin kaverilla.



Ollaan kyllä molemmat ihan hulttioita ton rahankäytön suhteen, mutta toisaalta molemmat myös sairastaneet aikoinaan burnotin rahan perässä juoksemisesta ja sitä myötä ymmärtänyt, että ei tää elämä voi kurjuuden maksimointiakaan olla eikä käärinliinassa ole taskuja.



Ja vaikka vihaankin kaikkea naminamipositiivisuutta, niin ajattele Verticia, että oikeastaan kaikki on tosi hyvin! Sä voit nyt keskittyä pitämään itsestäni ja vaavista huolta, rentoutua, levätä, ulkoilla ja lueskella kirjoja. Ja valmistautua tulevaan. Turha stressaaminen ei auta mitään. Ja nyt ei tarvitse tehdä enää yhtään tyhmää työvuoroa aikoihin.



Ihanaa vuoden loppua ja ensi vuoden alkua teille kaikille,

mahtava vuosi varmasti tulossa!



Sande + Nyytti 25 + 6

8/13 |
29.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla kanssa sama vaiva. Alkoi ehkä raskausviikolla 21 (nyt oon viikolla 26). Mulla puutuu välillä vasen käsi ja välillä oikea, pahinta puutuilu on öisin. Joskus päivisin puutui koko käsi tai esim. vain pikkurilli. Saattoi tosiaan mennä ihan yhtäkkiä, varsinkin jos vähääkään piti kättä sydäntä ylempänä.



Valitin asiasta sekä fysioterapeutille että neuvolan tädille, mutta olivat vain, että voi voi, kuuluu raskauteen ja menee aikanaan ohi.



Kävin kuitenkin ostamassa apteekista käsituen, kun täällä vinkattiin. Ja avot, sen jälkeen olen herännyt vain 0-2 kertaa yössä puutumiseen, kun sitä aikaisemmin saatoin herätä 8 kertaa. Ja päiväsäryt ja kipuilu ovat loppuneet lähes kokonaan.



Joten suosittelen käsituen hankkimista. Apteekissa maksoi jotain 25 euroa.



Googlaa myös rannekanavaoireyhtymä



Tsemppiä!

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.