Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mutta olen melko varma että tuo lomarahojen maksu 2kk työsuhteen päättymisen jälkeen ei ole pätevä jos sen riitauttaisi. Pääsääntöisesti kun palkka ja kaikki siihen kuuluvat muut lisät ja etuudet pitää maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä ellei toisin lue työsopimuksessa. Tes-lainaus ei ole pätevä koska siinä puhutaan palkanmaksusta työsuhteen ollessa voimassa. 

Aikaisemmin esim kvtesin alaisena esim pitämättömät lomapäivät ja muut lomaetuudet maksettiin rahana täysin normaalisti työsuhteen päättyessä vaikka palkansaajilla se muuten oli heinä (vai elokuussa, en enää muista). Siitä tässä minä ja joku toinen intetään että sinua kustaan linssiin jos tilanne todella on tosiaan tuo mitä tuossa väität. Oma päätöksesi on toki että viitsitkö sille mitään tehdä.

Nyt kun tätä asiaa on ketjussa vähän enemmän selvitetty, niin myös minä sain KVTES:in aikana jokaisen työsuhteen päätyttyä lomarahani seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Siitä huolimatta, että seuraava työsuhde oli saman työnantajan paveluksessa, mutta jos työsuhteiden väliin jäi yksikin arkipäivä, niin rahat tuli jo silloin eikä vasta heinäkuun palkanmaksun yhteydessä (mikä silloin oli HUS:issa virallinen lomarahojen maksupäivä). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kirjoitus kertoo kaiken,  kuinka sitä sinniteltiin kovasti. Se kertoo työpaikasta kyllä, että joutuu hitosti sinnittelemään. 

Nämä ovat yleensä nuorten ensimmäisiä työpaikkoja. Nuoret palkataan halvalla alihintaan, ei sellaiselta voi vaatia samanlaista tekemistä kuin ammattilaiselta. Silti yrittäjät haluavat näin ja päästä halvalla. Palkatkoon sitten vanhemman, pitkän työkokemuksen omaavan ja jo kyseisissä työtehtävissä osaavan, ja maksakoon kalliimmin. Ei voi kauhalla vaatia jos antaa lusikalla.

Sitten seuraava itkuvirsi, kun ei oteta nuoria kokemattomia töihin. Tänäkin kesänä jäi hyvin moni nuori ilman kesätyöpaikkaa ja mitä nuorempi sen vaikeampi saada kesätyö. Kesätyötä oli vähemmän myös tarjolla ja siitä kisasivat myös vanhemmat kokeneemmat.

Mä taas jo työelämäni loppusuoralla (enää vähän yli kuukausi) ajattelen niin, että pitääkö nuoren ensikosketus työelämään olla yhtä paskaa kuin oli mulla itsellänikin vuosikymmeniä sitten vai voisko tehdä siitä kokemuksesta työuraansa aloittavalle vähän miellyttävämmän. Aikoinaan ajattelin, että kunhan mulla itsellänikin joskus vaihdevuodet alkaa, niin heittäydyn oikein kurppien kurpaksi. En kuitenkaan heittäytynyt. 

Nro 179: "Jos ei juuri mitään kerrota eikä tiedä edes mitä työkaverit tekevät, niin sinähän olisit saattanut luoda toimenkuvan, joka on jo jollain toisella siinä työpaikassa. "

Aivan, mutta mun pointtini edellisessä oli se, että kun on tottunut sellaiseen "määräys- ja käskytyökulttuuriin", niin tällainen omatoiminen ja oman toimenkuvansa puhtaalta pöydältä luominen on eräänlainen kulttuurishokki. Sairaanhoitajavuosieni alkutaipaleella tein kardinaalivirheen, kun menin puhumaan yhdestä kandeja koskevasta asiasta suoraan osastonlääkärille. Mun olisi pitänyt puhua siitä osastonhoitajalle, joka sitten olisi mennyt puhumaan osastonlääkärille. Kasarilla sairaalamaailma oli todella hierarkinen ja sehän ei tietenkään ollut hyvä juttu, että astuit pomosi varpaille. 

Vierailija kirjoitti:

Lämmin sää jatkuu. Mustikoita näyttäisi kypsyvän nyt ihan hyvin, joten harmittaa kun en punkkien takia oikein uskaltaisi mennä niitä poimimaan. Punkkeja ollut ihan valtavasti tänä kesänä mökkipaikkakunnalla, pitäisi käydä punkkirokotukset koko perheelle, mutta eivät nekään kaikelta suojaa. Punkkipelko rajoittaa kovasti  kesästä ja luonnosta nauttimista. 

Mulle tuli mielene, että toimiskohan sellainen koirien punkkipanta ihmisellä? En siis tiedä. Molempiin sääriin pannat ja ties vaikka yks vielä kaulaankin :D

Ihan loogista, että syntyvyys laskee. Ei ole enää tarvetta hankkia isoa lapsimäärää. Ensinnäkin siksi, että lääketiede on kehittynyt ja lapset pysyvät todennäköisesti elossa aikuisikään asti. Lapsikuolleisuus on aika pientä verrattuna vaikka 100 vuoden takaiseen. Toiseksi siksi, että enää ei ole maaplänttejä, joille lapsia tarvittaisiin työvoimaksi. Sitten haluun hankkia lapsia, vaikuttaa myös moni asia. Aika moni perheenperustamisikäinen suomalainen on itse elänyt varsin hyvän ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Toki poikkeuksiakin on, mutta harva tervepäinen aikuinen haluaa omille lapsilleen kurjempaa elämää kuin mitä itsellään on ollut. Peruslähtökohta siis on, että lapselleen voi tarjota hyvän ja turvallisen lapsuuden. Tähän tietenkin vaikuttaa myös taloudellinen tilanne, mutta myös muut asiat. Oma jaksaminen on niistä ehkä kaikista tärkein. Jos perusasiat elämässä on kunnossa, yövalvomisia, uhmaikäisen kiukuttelua, kouluikäisen oppimisvaikeuksia, teinin törttöilyjä jne jaksaa huomattavasti paremmin kuin tilanteessa, jossa elämässä stressiä aiheuttaa muutkin asiat kuin vain se lapsi. Jos taas perusasiat eivät ole kunnossa, tottakai on järkevää miettiä, jaksanko ylipäätään vanhemmuutta ja jos jaksan, kuinka monen lapsen kanssa. Näin perusasioihin kuuluu mielestäni myös se, miten hyvin vanhempien työt pystyy sovittamaan lasten tarpeisiin. Jos ylitöihin jäämistä edellytetään kovin usein eikä ole niitä tukiverkkoja, jotka voisivat käydä hakemassa lapsen päiväkodista, niin eipä ne päiväkodissakaan loputtomiin jousta. Tai jos lapset sairastelee paljon ja vanhempi joutuu olemaan paljon pois töistä, niin kyllä moni vanhmepi silloin stressaa, osuuko seuraavissa yt-neuvotteluissa Musta Pekka -kortti omaan käteen.