Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole realistista kuvitella että täyttä työaikaa tekevä ihminen sitten käyttää kaiken vapaa-aikansa vanhuksista huolehtimiseen. Se kun voi olla 24h hommaa."

Mutta kun tuollaista skenaariota ei tulisi tapahtumaan (muuta kuin tämän palstan kauhistuneiden mammojen ja pappojen mielissä), että joutuisi käyttämään kaiken vapaa-aikansa ja 24 tuntia vuorokaudessa. 

Ei siinä kuitenkaan voi olla pois kotoa kuin muutaman tunnin kerrallaan. Lomamatkatkin saa unohtaa, jopa vuorokauden mittaiset. Hoitovelvollisuudesta ei pääse edes oman sairauden kohdalla, joten jos keuhkokuume iskee, jatka vaan entiseen malliin. 

tuolla oli tuotu jo lakiteksitä omaishoitajan lomista, joten älä puhu läpiä päähäsi siitä että lomamatkat voisi unohtaa

 

Eräs tuntemani omaishoitaja (hoitaa pahasti muistisairasta kumppaniaan itse) kävi juuri viikon lomalla etelässä. Kumppani oli sen ajan sairaalahoidossa. 

 

paria vuotta aiemmin tuo omaishoitaja oli sydänleikkauksessa ja sairaalassa viikon, kun tuli komplikaatio ja muistisairas oli saman ajan sitten sairaalassa. Ei tarvinnut sairaana hoitaa

Älä valehtele, että sairaalaan otetaan ilman omaa vakavaa sairautta.

Tottakai otetaan. Googlaa sosiaalinen sairaalapaikka. 

Ei oteta.

No kyllä otetaan. Et ilmeisesti osaa googlata niin teen sen sun puolesta. 

Hus/Hyks: Sosiaalinen sairaalapaikka voi tulla kyseeseen, jos potilaan toimintakyky on heikentynyt, kotiutuminen ei ole turvallista puutteellisen sosiaalisen verkoston (kuten omaishoitajan puute) vuoksi tai asumisolosuhteet eivät salli kotihoitoa.

Hoidon tavoitteena on tukea potilaan arjesta selviytymistä, tarjota turvaa väliaikaisesti ja järjestää jatkohoito tai -asuminen, kun akuutti lääketieteellinen hoito on päättynyt.

Sosiaalisia sairaalapaikkoja tarjoavat hyvinvointialueet (esim. Helsingin kaupunki, Laakson sairaala) osana psykiatrista tai geriatrista sairaalahoitoa.

Googlasin. Omalla hva:lla se tarkoittaa, että huonokuntoinen vanhus odottaa sairaalajakson jälkeen vapautuvaa hoivakotipaikkaa tai omaishoitaja ei jaksa. Käytännössä omaishoitajan täytyy olla kasikymppinen ja melkein yhtä huonossa kunnossa kuin hoidettavansa. Ei siis tarkoita hoitajan lomareissua. 

Minun mieheni oli minun loma-aikoina hoivakodissa alkuun, myöhemmin viimeisinä aikoinaan sairaalassa. Missä muualla hän olisi ollut? Kotiin kuolemaanko hänet olisi jätetty? 

Kuulemma ketään ei tarvitse vahtia 24/7, joten kotihoidon käynnit olisi riittäneet. 

Kukaan ei ole sanonut ettei jotakuta tarvitsisi hoitaa 24/7. Äläpä vääristele asioita. Jos joku tarvitsee 24/7 hoitoa, hän sen saa ja omaishoitaja korvauksen sen mukaan. On vain sanottu, että vanhus, joka ei tarvitse 24/7 hoitoa, ei vaadi omaishoitajan töistä poisjääntiä. 

Eikä oikeastaan omaishoitajaakaan,  koska kotihoidon käynnit riittävät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole realistista kuvitella että täyttä työaikaa tekevä ihminen sitten käyttää kaiken vapaa-aikansa vanhuksista huolehtimiseen. Se kun voi olla 24h hommaa."

Mutta kun tuollaista skenaariota ei tulisi tapahtumaan (muuta kuin tämän palstan kauhistuneiden mammojen ja pappojen mielissä), että joutuisi käyttämään kaiken vapaa-aikansa ja 24 tuntia vuorokaudessa. 

Ei siinä kuitenkaan voi olla pois kotoa kuin muutaman tunnin kerrallaan. Lomamatkatkin saa unohtaa, jopa vuorokauden mittaiset. Hoitovelvollisuudesta ei pääse edes oman sairauden kohdalla, joten jos keuhkokuume iskee, jatka vaan entiseen malliin. 

tuolla oli tuotu jo lakiteksitä omaishoitajan lomista, joten älä puhu läpiä päähäsi siitä että lomamatkat voisi unohtaa

 

Eräs tuntemani omaishoitaja (hoitaa pahasti muistisairasta kumppaniaan itse) kävi juuri viikon lomalla etelässä. Kumppani oli sen ajan sairaalahoidossa. 

 

paria vuotta aiemmin tuo omaishoitaja oli sydänleikkauksessa ja sairaalassa viikon, kun tuli komplikaatio ja muistisairas oli saman ajan sitten sairaalassa. Ei tarvinnut sairaana hoitaa

Älä valehtele, että sairaalaan otetaan ilman omaa vakavaa sairautta.

Tottakai otetaan. Googlaa sosiaalinen sairaalapaikka. 

Ei oteta.

No kyllä otetaan. Et ilmeisesti osaa googlata niin teen sen sun puolesta. 

Hus/Hyks: Sosiaalinen sairaalapaikka voi tulla kyseeseen, jos potilaan toimintakyky on heikentynyt, kotiutuminen ei ole turvallista puutteellisen sosiaalisen verkoston (kuten omaishoitajan puute) vuoksi tai asumisolosuhteet eivät salli kotihoitoa.

Hoidon tavoitteena on tukea potilaan arjesta selviytymistä, tarjota turvaa väliaikaisesti ja järjestää jatkohoito tai -asuminen, kun akuutti lääketieteellinen hoito on päättynyt.

Sosiaalisia sairaalapaikkoja tarjoavat hyvinvointialueet (esim. Helsingin kaupunki, Laakson sairaala) osana psykiatrista tai geriatrista sairaalahoitoa.

Tämä on totta.  Vantaalla vastaava paikka on Katriinan sairaala.  Mutta ei sinne saa vanhusta sillä perusteella, että omaishoitaja haluaisi lähteä Teneriffalle tai mökille. 

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa. Kuten jutussa lukee, ihmiset hakeutuvat tutkimuksiin vasta syövän levittyä.

Johtuu ihan siitä,  että Buranaa saa apteekista ilman reseptiäkin.  Joten turha jonottaa kuukausia terveyskeskuslääkärille, joka kehottaa vain ottamaan Buranaa. 

Mun isä on selvinnyt jo kolmesta eri syövästä.  Ja kaikilla kerroilla mä passitin ekojen oireiden ilmaannuttua isän lääkäriin.  Yksityiselle, joka heti teki kaikki tarvittavat tutkimukset.  Maksoihan se,  mutta ainakin pääsi hoitoon ajoissa. 

Meillä suomalaisilla on vähän sellainen mentaliteetti,  että ei mennä vaivaamaan lääkäreitä,  jos jotenkuten pärjää kotonakin.  En mä itsekään ole viitsinyt jokaisesta luunmurtumasta mennä lääkäriin.  

Kiitos saamistani lämpimistä kommenteista! Aika tarkalleen 3 tuntia sitten jäätiin Kyylän kanssa kaksin. Tyhjältä tuntuu.  Tajusin,  että mun ei koskaan enää tarvitse astua ovesta ulos kuin korkeintaan viemään roskat.  Siis jos en halua.  

Eläinlääkärin kanssa puhuttiin,  miten tähän ei vaan koskaan totu. Kerroin olevani onnekas, kun kaikki karvakamuni ovat olleet pitkäikäisiä.  Kyylää katsoessaan sanoi, että onneksi kissa on vielä nuori.  Ja mä kerroin,  että itseasiassa Kyylä täyttää kesällä  19v. Ei meinannut uskoa.  

Olen tänään miettinyt paljon P:tä. Hän on kertonut edesmenneestä koirastaan useinkin ja siitä,  miten suuri merkitys koiralla oli hänelle. Jos jotain ihmistä haluaisin juuri nyt halata, niin hän olisi  P. 

Tänään en tee mitään.  Huomenna on uusi päivä. Elämä jatkuu.  Hyvää alkanutta viikkoa nasut!

Viimeinen ilta.  Viimeinen yö. Viimeiset tunnit.  Miksi tämä on aina näin vaikeaa? Vaikka on kokenut saman monta kertaa ennenkin?

Istun olohuoneen lattialla. Koira vieressäni ja Kyyläkin käpertyneenä parhaan ystävänsä viereen. Ensi yönä en nuku.  Istun vain tässä ja rapsuttelen turkkia,  joka vuorokauden päästä on jo tuhkaa.  

Kun kesäkuussa 2013 tarjosin tilapäisen hoitopaikan Pietarin kaduilta pelastetulle kulkukoiralle,  en osannut edes aavistaa,  että viidessä päivässä se "puhdasrotuinen Pietarin porttikonginvartija" vie niin mun kuin kissojenikin sydämen. Ei tarvinnutkaan eläinsuojeluyhdistyksen etsiä rekulle uutta kotia. 

Muutaman tunnin päästä on jäähyväisten aika. Siihen asti saan vielä rakastaa.