Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 94: "Et sinä tarvitse punajuuria ja nauriitakaan. Köyhällä ei sellaisiin ollut varaa 60 luvulla, eikä nyt."
No mun mummo kasvatti nauriita ja punajuuria jo sotien aikana. Ja köyhiä olivat.

P: Mulla ei ole koskaan ollut ajokorttiakaan, joten en ole koskaan osannut arvioida kenenkään muun ajotaitoja enkä siten pelätäkään muiden kyydissä. Mutta lokakuussa, kun siskoni lähti autokuskiksi, kun piti saada koira vietyä eläinlääkäriin, niin jo vain pelkäsinkin. Mun poika lähti mukaan ihan vaan sen takia, että koska koirani ei ole tottunut autoihin eikä vapaaehtoisesti suostu autoon menemään, niin oli helpompi, että mun poikani oli nostamassa isokokoisen koiran autoon. Kun tultiin kotiin, kysyin mun pojalta, huomasiko hän, miten mun siskoni ei meinannut pysyä omalla kaistalla. Oli huomannut. Ja tämä siis siksi, että mun siskon katse oli vähän väliä älyluurissa. On hänellä nk handsfree, mutta sehän on tarkoitettu vain puheluihin eikä siihen, että kuski koko ajomatkan selaa Youtubea löytääkseen siitä mieleistään musiikkia. Kiva, kun oltiin vielä ruuhka-aikaan Kehä III:lla. Mitään suoranaista vaaratilannetta ei onneksi syntynyt, mutta olen miettinyt, että kun isä jonain päivänä kuolee, mun pitäisi istua siskoni kyydissä melkein 300 kilometriä hautajaisiin. Ja sieltä vielä takaisin. Sille paikkakunnalle ei pääse lentäen. Jos pääsisi, niin lentäisin. Junalla joo, vaihto Tampereella taajamajunaan, mutta sitten hautajaisten pitäisi alkaa ja muistotilaisuuden päättyä sellaiseen kellonaikaan, että sieltä ne junat ylipäätään kulkee. Vähän tuntuu siltä, että olen "sairaana" sinä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä läheistä on kannattavampaa tukea silloin kun hän ei ole vielä pudonnut yhteiskunnan tukien varaan. Veroton rahalahja (se 4999e) tässä kohtaa voisi olla ihan hyväkin. Koska sitten kun läheinen on köyhempi ja putoaa tuille, ei mikään lahjoitus ole hyvä koska silloin hän joutuu käyttämään sen syömiseen ja elämiseen. Voisit jo nyt osallistua sillä pienellä summalla hänen asuntolainan lyhentämiseen. Joko antamalla rahan ja hän käyttää miten lystää tai sitten sanot että toivot hänen käyttävän sen asuntolainan lyhentämiseen.

 

Voit sanoa vain että tuli olo että nyt on tällaisen aika. 

 

Tämä on ihan totta ja näin mä olen lasteni suhteen jo aiemminkin toiminut. Eli 3 vuoden välein tuo. Tällä hetkellä lapsillani on ihan hyvä tilanne, koska molemmat saivat mumminsa perinnöstä 50 000 € ihan vaan rahana. Siitä toki meni perintövero, mutta vasta yli 20 000 € ylittävästä osasta. Mutta tuon rahalahjoituksen lisäksi voi auttaa myös muilla tavoin. Siis ilman, että joutuisi maksamaan veroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitää vanhempi hoitaa vaikka itse olisit (sairaus)eläkkeellä. Ota kotiisi asumaan ja hoida. Älä ole kateellinen niille joiden vanhemmat ovat kuolleet jo aikoja sitten. Saat perinnön kasikymppisenä. Sitten on sinun vuorosi. 

 

Eli vanhus nippusiteisiin ja muutto väkisin lapsen luo keittiön nurkkaan asumaan. Juu, varmasti onnistuu.

Mielikuva tuosta tilanteesta sai mut nauramaan ääneen. Ei tämän päivän vanhuksille tosiaan kelpaa sellainen elämä, mitä heidän isovanhemmillaan oli. Vanhukselle pitää vähintään olla oma huone. Tai mieluiten niin, että se omainen nukkuu vanhuksen vaatehuoneessa ja muu asunto on edelleen vanhuksen omassa käytössä. Lisäksi hänellä pitää olla itsemääräämisoikeus siihen, mihin vuorokauden aikaan mitäkin puuhailee. Jos vanhus haluaa valvoa öisin ja nukkua päivisin, niin sitten se omainenkin valvoo öisin ja nukkuu päivisin. Paitsi jos ressu sattuu olemaan vielä työelämässä, niin ei nuku päivisin eikä öisinkään. Mutta varpaillaan pitää kuitenkin kulkea ja olla ihan hissunkissun, jos vanhus haluaa ottaa pienet nokoset. Paljon muutakin on, missä tämän päivän vanhus haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja siihen ei omasella ole nokan koputtamista. 

Vierailija kirjoitti:

>Haluan pystyä pelastamaan lapseni ja heidän jälkikasvunsa, jos vanhemmat jäävät työttömiksi.

Mihin ajartelit heidät pelastaa? Ja mitä yhteiskunta ei heille tarjoa sellista, jonka sinä pystyisit tarjoamaan?

Et kysynyt multa, mutta vastaan silti. Tarpeen vaatiessa pystyisin maksamaan tyttäreni loput asuntolainat pois. En nimittäin ole käyttänyt äidin perintörahoja mihinkään. En toki tekisi sitä lahjoituksena, jolloin lapseni joutuisi maksamaan lahjaveron vaan ostaisin vain osan asunnostaan  itselleni. Maksaisi sitten siitä perintöveron aikanaan, kun potkaisen tyhjää.  Mutta jos siihen ei sentään tarvitse mennä, niin voisin maksaa yhtiövastikkeet, sähkölaskut, kotivakuutuksen ja lisäksi ostaa säännöllisesti kaapit täyteen ruokaa. Tällaisesta ei mene edes lahjaveroa eikä ole mitään ylärajaa, miten paljon tällä tavalla saa auttaa. Oleellista vain on, että mä maksan omalta tililtäni laskut suoraan eikä niin, että siirrän rahat lapseni tilille ja hän sitten maksaa laskut.