Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa jo vinkata vanhuksille siitä kunnan siivousavusta sun muusta.

Ei vinkata vaan pyytää ne kartoituskäynnille.

Ketään ei tartte eikä pidä paapoa yli voimiensa. Ap, sulla on suu.  Avaa se ja kieltäydy.

Mä halveksin näitä marttyyritarinoita. Kukaan ja mikään ei pakota, vaan sinä teet sen itse.

Ensin tosin pitää saada vanhus suostumaan siihen kartoituskäyntiin. Mutta muuten kyllä samaa mieltä asiasta. On myös hyvä, jos omainen keskustelee palvelutarpeenohjaajan kanssa ensin puhelimessa tilanteesta ja sitten, mikäli mahdollista, on itsekin paikalla, kun kartoitus tehdään. Nimittäin ei ole mitenkään harvinaista, että vanhus sanoo pärjäävänsä ihan itse eikä tarvitse minkäänlaista apua. Mun isäni muutama vuosi sitten sanoi palvelutarpeenohjaajalle, että he äidin kanssa pärjäävät ihan hyvin ja jos jotain apua tarvitsevatkin, niin tytär auttaa. Palvelutarpeenohjaaja vilkaisi mua ja hymyili, koska mä olin jo hänen kanssaan puhelimessa jutellut ja sanonut, että mä en pysty auttamaan sellaisissa asioissa, joissa he tarvitsevat ulkopuolista apua (esim äidin viemisessä suihkuun). Olin kertonut, että jos pystyisin niitä asioita vielä tekemään, olisin sitten edelleen sairaanhoitajan hommissa enkä olisi joutunut aikoinaan terveyteni vuoksi vaihtamaan alaa. Siitä käynnistä meni kuitenkin vielä yli puoli vuotta ennenkuin isä vihdoin hyväksyi sen, että ulkopuolinen taho käy siellä siivoamassa. Mä en siellä edes alkanut siivota muuta kun sen verran, että keräsin kahvipöydästä astiat tiskialtaaseen ja laitoin kermat yms jääkaappiin. Niin ja lähtiessäni vein roskat ulos. Jos olisin edes muutaman kerran ryhtynyt siellä siivoamaan, niin isällä ei varmaan vieläkään kävisi ulkopuoliset siivoamassa. Yhdessä vaiheessa oli hirveä vääntö kauppatilausten kanssa, kun isä ei olisi millään halunnut tilata itse vaan halusi, että mä kannan heille kaikki ostokset. Olin sitten menossa polvileikkaukseen ja isälle snoin, että mä en sitten ainakaan 5:een viikkoon kanna edes omia ostoksiani kaupasta, joten jos pärjäätte täällä vähintään sen ajan ilman ruokaa, niin katsotaan sitten uudestaan, kun olen kuntoutunut. Alkoikin sitten kelpaamaan se ostosten tilaaminen. Ja on ollut tyytyväinen palveluihin. 

Monen kohdalla tuo homma lähtee kuitenkin siitä, että vanhuksen luona noin muutenkin vierailulla tekee siinä sitten samalla jonkun hommankin. Vaikka asentaa ne telkkarin kanavat tms. Ensin apua tarvitaan vain hyvin harvoin, mutta sitten vähitellen avuntarve kasvaa. Jossain vaiheessa voi lisäksi käydä niin, että vanhus huomaa, että omainen tulee käymään useammin, jos niitä avuntarpeita on usein.  Tässäkin voisi käyttää vertauksena sitä, että laittaa sammakon kylmään veteen  kattilaan ja pikkuhiljaa alkaa kuumentaa vettä. 

Omat vanhempani eivät onneksi ilkeilleet. Äiti kuoli toissakesänä ja isän kohdalla tilanne on nyt sikäli parempi, että hän ei enää vastusta ulkopuolista apua. On se siivousapu, turvaranneke, erilaisia apuvälineitä ja ostoksensa tilaa itse kotiinkuljetuksella. Mitään lääkityksiä hänellä ei ole, vaikka täyttääkin jo 96 vuotta. Isästä kuitenkin tiedän, että jos tarvetta tulee kotihoidolle, niin ei hän enää oletakaan, että mä alkaisin jotain hoitajan hommia taas tekemään. Mä voin kyllä selvittää, millaisia palveluita on olemassa, mutta itse en ala palveluntuottajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Joo mitä järkeä on A-vyöhykkeessä kun kuitenkin on maksettava A ja B vyöhykkeen kallis AB lippu. Samalla lipulla pääse jopa Vantaan Myyrmäkeen vaikka haluaisit maksaa vain ratikkalipun töölöstä keskustaan. Epälooginen systeemi.

Totta. Mutta HSL:llä on muitakin kummallisuuksia. Asun B-vyöhykkeellä ja Katriinan sairaala on C-vyöhykkeellä. Vantaata molemmat. Kotoa menen ensin bussilla Myyrmäkeen, siitä junalla Kivistöön ja sieltä taas bussilla Katriinan sairaalaan. Näin ollen mulle pitäisi riittää BC-lippu. Vaan onnistuuko? No ei onnistu, koska tuosta kotini viereiseltä pysäkiltä bussissa voi ostaa joko AB, ABC tai ABCD -lipun. BC-lipun ostaminen siinä ei ole siis lainkaan mahdollista. Joudun siis ostamaan ABC-lipun, vaikka BC-lippukin riittäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään on itkettänyt. Lähipäivinä on lapseni itsemurhan vuosipäivä. Vaikka siitä on jo vuosia, niin yhä se suru pulpahtaa pintaan sopivilla hetkillä. En ole koskaan kokenut mitään niin hirveää. Ja tuskin tulen koskaan kokemaankaan. Ja toivon hartaasti, että minä olen lähipiiristä seuraava, joka täältä lähtee. En jaksa enää surra. 

Voimia! Vaikea kuvitella mitään pahempaa kuin oman lapsen menetys :( 

Varmaan mun läksiäiset 2 viikon päästä. Olen ollut firmassa töissä jo yli 19 vuotta ja niistä 15 vuotta osakkaanakin, mutta ei mitään läksiäisiä. Vikana työpäivänä firman sisäisessä Teams-palaverissa ajattelin laittaa sellaisen propellilakin päähäni (ostin toissaviikolla jostan serpentiinejä yms myyvästä kaupasta) ja webbikameran päälle. Toisaalta eihän sellaiset läksiäiset voi olla huonot, joita ei edes vietetä :)

Vierailija kirjoitti:

Yksittäisten kuluttajien merkitys muovin vähentämisessä on käytännössä nolla. Sen sijaan tulisi vaatia, ettei pakkausmateriaaleissa käytettäisi muovia. Nykyisin on muita vaihtoehtoja.

Tuo on kyllä ihan totta, mutta jo ihan kotona tapahtuvaa lajitteluakin helpottaisi, jos muoviroskaa tulisi mahdollisimman vähän. Ja mieluiten sekin vain sellaista, jota ei tarvitse pestä vedellä, jotta ei ala haisemaan. Metalliroskaa mulle tulee lähinnä vain kissan ja koiran ruokapurkeista ja nekin on pakko huuhdella ensin. Säilykkeistä noin muuten eniten käytän tomaattimurskaa ja sitä saa kyllä peltipurkkien sijasta sellaisissakin pakkauksissa, jotka kuuluu sekajätteeseen. Ehkä kokeilen yhden kuukauden pyrkiä siihen, että ainoat roskat on pahvi ja sekajäte.