Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Luterilaisuus ja kirkkoon kuuluminen ovat olleet Suomessa jo vuosikymmeniä tapakristittyjen juttu. Kuulutaan kirkkoon vain sen vuoksi, että niin on ollut tapana. Joulua vietetään, mutta kaikki muut kirkolliset juhlapäivät jää viettämättä. Tai ainakin viettämättä siten, että vietettäisiin sitä sen kristillisessä merkityksessä. Kun muutamassa sukupolvessa on oltu vain tapakristittyjä, sitä sitten miettii, onko mitään syytä omaa lastaankaan enää kastaa.
Kirkolla on ollut tehtäviä, jotka sittemmin on siirretty yhteiskunnalle. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta monissa paikoissa seurakunnat järjestivät nk Vekkuli-kerhoja eli muutaman kerran viikossa alle kouluikäisille lapsille kerhotoimintaa, kun vanhempi oli äitiyslomalla ja isompi lapsi tarvitsi ikäisiään kavereita ja ohjelmaa. Kun subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli, näitä kerhoja ei enää tarvittu, koska isomman lapsen sai viedä päiväkotiin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Nro 143: "Meillä on hyvinkin fiksu vanhus, joka hoiti asiansa itse niin kauan kuin silmät toimi edes jotenkin. Nyt hän on täysin sokea. Ja se näkövammaiselle suunniteltu puhuva puhelin on ihan kamala. Siinä vasta silmiä tarvitaankin, jos sillä yrittää tehdä muuta kuin soittaa tuttuun yhteystietoon. Aina avun tarve ei johdu muistisairaudesta tai tyhmyydestä.
T. Miniä "
Eikä tartte olla edes täysin sokea. Riittää, että näkö on sen verran huono, että se verkkopankin tunnuslukulaitteen koodi ei ole enää luettavissa. Ei ainakaan ilman suurennuslasia. Mun isälle tuli just hiljattain tenkkapoo Nordean uuden tunnuslukulaitteen kanssa. Kun se härveli pitää kohdistaa täsmälleen oikein QR-koodiin. Yhtään ei saa kädet täristä, koska muuten se laite ei lue koodia. Ja tollasella 95v:lllä ne nyt tärisee. Onneksi isä on vähän sellainen Pelle Peloton ja väsäsi itse systeemin, jolla sen lukulaitteen saa kiinnitettyä oikeaan kohtaan pöydän reunaan. Laite pysyy siinä kuin täi tervassa ja isä saa taas käytettyä verkkopankkia.
No siis kuukausipalkkaa vastaava summa per kuukausi. Riippuu siis ihan siitä, montako kuukautta/vuotta olisi pois työelämästä. Vaikka elintasoa voikin laskea, silti pitäisi sitten maksaa jotain yksityistä eläkevakuutusta, jos aikoo olla vuosikymmeniä pois työelämästä. Ellei sitten ajattele, että sitä varallisuutta olisi hamaan hautaan asti.
Mulla loppuu työelämä ensi viikon perjantaina. 11 kuukautta sitten vielä alimpaan eläkeikään. Eläkekertymäni on ihan riittävän hyvä, joten ei tartte sitä enää miettiä. Jään ensi kuun alussa 0-tuloille ja tähän oloneuvosaikaani olen budjetoinut 25 000 €. Lapset aikuisia, velaton omistusasunto, ei autoa eikä kesämökkiä tai muitakaan ylimääräisiä rahareikiä. Riittää hyvin mulle, kissalle ja koiralle.
Tänään ollaan kissan ja koiran kanssa vaan chillailtu. Aamulla kissa nukkui mun vatsan päällä ja näki jotain unta, kun tassut vipatti ja piti ihan ihmeellisiä ääniä. Makkarin ovensuussa koira omalla pedillään myös nukkui sikeästi, joten ajattelin, että ollaan tässä sitten hiljaa liikkumatta ja mä katselen true crime -sarjoja. Monta kotihommaa odottaa ja yleensä mua ärsyttää, jos mulla on tekemättömiä töitä. Mutta ei enää. Voin hyvin tehdä niitä sitten 2 viikon päästäkin. Eilen mittasin verenpaineen ja näytti 97/61. Vähän toista kuin lukemat 1,5 vuotta sitten, jolloin näytti jatkuvasti luokkaa 230/170.
Minäkin muistan, mutta aikoinaan ne hyllylevyt eivät olleet samaa materiaalia kuin nykysin. Hyllypapereilla suojattiin hyllylevyä, jotta valurauta-astiat, joihin väkisinkin kertyi ruostetta, eivät pilaisi koko hyllylevyä. Nykyisin sekä astiat että hyllylevyt on erilaisia eikä hyllypaperia enää tarvita.
Mitä tulee mattoihin asunnoissa, niin mulla on matot olleet ihan sitäkin varten, ettei koiralle lattia ole niin liukas eikä varsinkaan koiran kynnet pilaa parkettia. Ja nyt, kun itelle on tullut ikää lisää, niin onhan se ihan mukavaa, ettei tartte koko ajan pelätä kaatumista.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/