Reipas ja tunnollinen lammas

Ihan hyvä idea, mutta kannattaa varmistaa, että isäsi ei saa tai ole saamassa mitään sellaisia tukia, joihin satasen uusi kuukausitulo vaikuttaisi pienentävästi. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Huomenta nasut! Kyylän kanssa heräiltiin vasta yhdeksän maissa. Aamiaista ja särkylääkkeitä nassuun. Mulla on sormien nivelet niin kipeät olleet jo jonkin aikaa, että oikein mitään ei saa tehtyä. Ja tekemistä olisi vaikka kuinka paljon. Päätin ottaa yhteyttä Dockportiin ja kysyä, osaisiko ne suositella jotain lääkäriä lähialueelta, joka on hyvä pistämään kortisonia niveliin. Mua on joskus aikoinaan pistänyt niveliin lääkärit, jotka osaa hyvin, ja sitten lääkärit, jotka eivät osaa. Ne hyvin pistäneet ovat jo eläkkeellä enkä oli tarvinnut piikkejä tällä vuosituhannella ollenkaan, joten ei hajuakaan, kenelle kannattaisi varata aika.  Docportista tuli suht nopeasti lääkäriltä vastaus ja nyt mulla on aika varattuna ensi keskiviikoksi. Hetken aikaa äimistelin sähköpostiini tullutta Docportin laskua: 0 €. Kela-korvaus olikin kattanut sen kokonaan. Aika kiva. 

Tänään olisi lähikuppilan terassikauden avajaiset klo 18. En nyt koe mitään suurta hinkua sinne lähteä, mutta eilen siskoni lastenlasten äiti otti yhteyttä ja kysyi, olenko menossa. Hän ei ollut vielä ihan varma, mutta saattaisi tulla lasten kanssa käymään. Ravintola tarjoaa ilmaiseksi grillimakkaraa ja muksut voisi juoda limsat ja me aikuiset yhdet oluet. Sen jälkeen sitten kotiin. 

Eilen sain myös "kerättyä kasaan" osan lähisuvusta ja varasin yhteen ravintolaan pöydän seitsemälle vappupäivän brunssille. Vuosikymmeniä oli perinteenä käydä yhdessä vappulounaalla, mutta se traditio jäi pandemian jalkoihin eikä aloitettu enää uudestaan, koska äidin muistisairaus paheni. Kaikilla - varsinkin nuoremmalla sukupolvella - on ollut jo vähän ikävä näitä suvun perinteitä, joten siskoni kanssa päätettiin, että mitäpä jos aloitettaisiin uudelleen. 

Mulla on ortopedi pistänyt kolmesti kortisoinia sorminiveliin  ja reumalääkäri viidesti, ortopedi oli taitavampi. Mulla ainakin stressi pahentaa kipuja. Sulla Lammas on nyt surua ja stressiä, voivat pahentaa sun oloa. Kun saat taas rauhassa nukuttua ja levättyä, voi särytkin helpottua. Pistojen jälkeen mä aina päätän,  etten enää ota, mutta pakkohan niitä on ottaa. Osteoporoosi pahenee kortisonista ja mulle lehahataa koko kehoon nokkosrokko niistä. Suo siellä vetelä täällä. Vertaistukikaukohalauksen lähetän sulle.

Kiitos! Mulla on jo niveliä, joihin ei just osteoporoosin takia enää lääkärit suostu kortisonia pistämäänkään. Noin 10 vuotta sitten koiraa ulkoiluttaessa kaaduin. Oli hiekkatie eikä mikään kova asfaltti. Vasen kyynärvarsi turposi ja muuttui yönsiniseksi. Pari päivää sinnittelin, mutta kun Burana ei auttanut, menin käymään työterveyslääkärillä. Otettiin röntgenkuva ja värttinäluu oli haljennut. Pääsin heti samana päivänä Mehiläisessä ortopedille ja hän rupesi miettimään, että ei sellaisesta kaatumisesta pitäisi värttinäluu haljeta. Passitti mut D-vitamiinitutkimuksiin ja luuntiheysmittaukseen. D-vitamiiniarvoni oli 14, kun sen pitäisi olla vähintään 40 ja mieluiten 60-80. Sanoi, että hän ei ole koskaan nähnyt näin matalaa arvoa. Aloin syömään päivittäin 100 mikrogrammaa D-vitamiinia ja edelleen mulla se arvo oli vain 30-35. Lääkäri tutkitutti vähän lisää ja selvisi, että mulla on D-vitamiinin imeytymishäiriö. Mistä tietysti on seurannut sekin, että luusto haurastuu. Mulla on murtunut  luita aika pienistäkin kolahduksista enkä ole jaksanut joka luunmurtumasta mennä edes lääkäriin.  Tähän yhtälöön vielä kortisonipiikit, niin en mä sormiini niitäkään kovin usein voi ottaa. Mun kroppa on yks maanantaikappale, mutta eipä tollasesta imeytymishäiriöstäkään mitään tietoa olisi, jos se ortopedi ei olisi lähettänyt tutkimuksiin. Kun tuo selvisi, mun molemmat lapseni varasivat ajan yksityiselle tutkimuksiin. Pojallani ei ole tuota imeytymishäiriötä, mutta tyttärelläni on. Viralliset suositukset D-vitamiinin saannille on varsin pieniä, mutta varsinkin, jos on tollanen imeytymishäiriö. 

Ja joo, stressi pahentaa kipuja. Mulla noin muutenkin keväät ja syksyt on nivelten osalta pahimmat, mutta stressi pahentaa entisestään. Eilen mietin, että mä en  stressaa isästä, mutta stressaan nyt 70+ siskostani, joka on jo kerran saanut sydäninfarktin. Ja joutuu nyt pärjäämään KÄÄKän kanssa ja hoitamaan sen asioita. Eilen kehittelin muutaman ratkaisumallin siskoni KÄÄKkäongelmaan ja kun kerroin siskolleni, hän oli iloinen mun ratkaisustani. Kun palaa taas mökiltä, lupasin neuvoa ja opettaa hänelle muutamia asioita, joiden myötä siskoni voi rentoutua rauhassa mökillään ja hoitaa KÄÄKkäasiat sieltä kännykällään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä huvittaa, että omien vanhempien sekä isovanhempien ikäluokat valittavat pientä eläkettään, kun kuitenkin marssivat töihin suoraan koulusta ja saavat eläkettä enemmän kuin minä palkkaa kovasta työstä. Mun ikäluokan on taas turha odotella saavansa eläkettä. 

Ennen mentiin koulusta suoraan töihin 16 vuotiaana, mutta eläke alkoi kertymään vasta  23 vuotiaana, eli töitä tehtiin 7 vuotta ilman eläkekertymää.  Ja palkat oli ennen niin pieniä, että ei sellaisilla kukaan enää töitä tekisi. 

Esim itse aloitin työt 1978 vuonna 18 vuotiaana ja kun jäin juuri eläkkeelle niin palkka oli kaikkine ikälisineen vieläkin paljon pienempi, kuin mitä yksikään lapsistani sai, kun menivät työelämään. 

Jokaisen palkka alkoi ihan eri numerolla, kuin omani :D ja työelämää takana siis tuolta 70-luvulta. 

Jännästi niillä pienilläkin tarjoilijan ja hitsaajan palkoilla ostettiin koti, auto ja kasvatettiin perhe kasarilla. En kadehdi toki sitä, että eläkekertymä ja elintaso oli kehnompaa. Ja toisaalta, itse menin 14-vuotiaana töihin polkupalkalla, jota nykyisin tekevät lähinnä ulkkarit

Eläkekertymä ei tuolloin ollut kehnompaa. Pääsääntöisesti 70-luvulla eläkettä kertyi paremmin kuin nykyään, poikkeuksena pätkätyöt. Joita olikin tuolloin vähemmän kuin nykyään. Tuolloin myöskään elinaikakerroin ei leikannut eläkettä kuten nykyään.

Ennen tavoitteena oli, että eläke on 60 % palkasta ja siinä onnistuttiin. Keskimääräinen eläke on tällä hetkellä noin 50–55 prosenttia keskiansioista, mutta nuoremmilla se on menossa lähemmäs 45 prosenttia, ja taitetun indeksin seurauksena se tulee olemaan käytännössä 40 %.

Noi pätkätyöt onkin ihan oma lukunsa. Mä tein 1980-luvulla vain pätkätöitä. Päivääkään en ollut työttömänä, mutta HYKS:issä kikkailtiin työsopimuksia siten, että työsuhteeseen tuli just sen verran katkoa, että ei kertynyt lomapäiviä eikä tarvinnut maksaa lomarahoja. Mulla on HYKS:in ansioluettelossa sivukaupalla juuri näitä työsuhteita, jotka kestivät alle 2 viikkoa ja katkaisiin aina just perjantaihin ja seuraava alkoi maanantaina (tai vuorotyössä siten, että vapaapäivät olinkin "työtön", vaikka todellisuudessa kyse oli lakisääteisistä vapaapäivistä), joten näistä ei myöskään kertynyt eläkettä. Ei niitä lomia eikä lomarahojakaan. Jotkut määräaikaiset työsuhteet olivat sentään 2 viikkopa pidempiä ja niistä kertyi niin lomapäivät kuin eläkekin, mutta suurin osa oli näitä kikkailutyösuhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appiukolla on eläke 5500e/kk kun saa sellasta tyel lisäeläkettä mitä työnantajat maksoi lisäetuna joskus kasarilla. Aina valittaa raippaverosta ja taitetusta indeksistä silti. Ja käy vain Lidlissä kun muuhun ei ole varaa.

ja nettona paljon paljon vähemmän

ei tuo mielestäni mikään erikoinen eläke ole

On tuo aika erikoinen eläke. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole palkkakaan koskaan ollut noin suuri. Mutta eläkkeissä tosiaan on progresisivinen verotus kuten on ansiotuloissakin ja mitä suurempi palkka tai eläke, sitä suuremman prosenttiosuuden maksat siitä veroja. Mä muutama vuosi sitten laskeskelin, paljonko mua eläkkeessä - siis nettoeläkkeessä - hyödyttää, jos jatkan töissä ylimpään eläkeikään asti. Bruttona tonnin, mutta nettona vain muutaman satasen. Juu ei, en viitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä miten eläkeläiseltä voi loppua rahat. Puhun siis juurikin tuommoista parin tonnin nettoeläkettä saavista. Asunto on hyvin todennäköisesti velaton, velaton auto eikä ole lapsia enää elätettävänä. Työssäkäyvä 40-50-vuotias maksaa siitä palkastaan lapset, asuntolainan ja autolainan eli varmaan on käytössä lopulta saman verran rahaa kuin sillä eläkeläisellä. Niin miten se budjetointi ei eläkeläiseltä onnistu kun menot eivät ole enää läheskään niin suuret kuin ennen?

Mä vähän luulen, että yllättävän moni alkaa monenlaisin tavoin nostaa elintasoaan, kun lapset ovat aikuisia ja muuttaneet omilleen sekä asuntolainat on maksettu. Tämä voi tapahtua vaivihkaa ja ikäänkuin huomaamatta. Syödään useammin ravintoloissa, käydään kahviloissa, matkustellaan, Pirkan kalapuikot vaihtuu tuoreeseen kuhaan yms. Käydään erilaisissa "hemmotteluhoidoissa" eikä kännykänkään tarvitse enää olla se halvin. Lasten aikuistumisen ja omien eläkepäivien välissä on saatettu hankkia - tai periä -  kesämökki, josta aiheutuu sitten omat kulunsa. 

Mä rupesin aikoinaan laittamaan puolet aiemmin lapsiin ja asuntolainan maksuun menneistä summista säästöön, mutta puolet laitoin kulutukseen. Elintasoni nousi aika paljon. En mitenkään tavoitellut elintason nousua, mutta se vaan vähän lipsahti siihen, kun kerran oli varaa. Mä olen sinkku, mutta jos olisi ollut puolisokin, niin varmaan olisi hankittu venettä, moottoripyörää ja ties mitä ihan vain siksi, että kerrankin on varaa.