Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita puhelu estoon viikoksi! Ei ole pakko olla koko ajan saatavilla.
Tietysti on vaikea olla tyly omalle äidille mutta omaa jaksamista on ajateltava myös.
Tämä ei tosiaan ole aina ihan helppoa. Aikoinaan, kun äiti oli vielä elossa ja sekoili muistisairautensa kanssa ja isä soitteli mulle öisin ja kesken työpäivääkin, mulla alkoi olla taas verenpaineet tasoa 230/170. Mulla oli jo kerran aiemminkin revennyt valtimo korkeiden verenpaineiden vuoksi ja päätin sitten mennä käymään työterveyslääkärillä. Silläkin riskillä, että äiti saattaisi just silloin lähteä taas ulos hortoilemaan. Lääkäri käski mun pistää kännykkäni äänettömälle, koska kovin montaa viikkoa en hengissä enää selviäisi ja toista kertaa mulla tuskin kävisi yhtä hyvä tuuri kuin ekalla kerralla. Koska olin vielä työelämässä, tietenkään en voinut päivisin pitää kännykkääni äänettömällä ja kerran sitten isä taas soitti, että mun pitää tulla heti sinne, koska äiti on taas ihan sekaisin. Kerroin isälle, mitä lääkäri oli sanonut ja isäni tuumasi vaan, että "niin niin mutta kun sinun täytyy...". Kysyin sitten isältä ihan suoraan, kumman hän haluaa haudata ensin: vaimonsa vai tyttärensä. Löi mulle luurin korvaan ja vastaushan oli sitten harvinaisen selvä. Mutta sen jälkeen aloin pitää kännykkkääni työpäivän jälkeen äänettömällä. Joku vinkkasi palstalla, että voi laittaa kännykän myös Älä häiritse -tilaan ja valita itse ne numerot, joista puhelut ja tekstiviestit pääsee edelleen läpi. Molemmat vanhempani ovat jo pilven reunalla, mutta mulla on tuo toiminto edelleenkin päivittäin käytössä. Vain omat lapseni sekä muutama läheisin ystäväni voivat soittaa mulle silloin, kun haluan olla rauhassa.
Puhelimeen ei myöskään ole pakko vastata, vaikka se soi.
Oma lähipiiri on tottunut, että mm metsään tai pihalle lähden ilman puhelinta. Tahdon rauhoittua luonnon ääniin. Ja muutenkin valitsen vastaanko vai en. Aina ei ole niin juttutuulella.
Omat vanhempani ovat jo siirtyneet tuonilmaisiin, yksi lähellä on muistisairas, onneksi meitä on useampi huolehtimassa.
Totta, mutta on vähän ärsyttävää, jos se puhelin kuitenkin pirisee. Ennen äidin muistisairautta mä en koskaan ottanut kännykkää mukaan, kun lähdin koiran kanssa lenkille tai vaikka viemään roskia. Eilen kävin hyvän ystäväni kanssa ravintolassa ja tietenkin kännykkä Älä häiritse -tilassa. Olisin muuten voinut jättää koko vempaimen kotiin, mutta HSL:n reittioppaasta on kuitenkin hyötyä, kun tuolla julkisilla seikkailee Mutta joo, en mäkään enää kanna kännykkää joka paikkaan mukanani. Vähän aikaa isäni kuoleman jälkeen jouduin kantamaan, kun suunnilleen joka asiaan on nykyisin vain se takaisinsoitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaani ovat kotimaista tuotantoa. Silti heillä on vaikeuksia ihan tavallisissa sanoissa. He eivät esimerkiksi ymmärrä mitä tarkoittaa runko, suurempi kuin, tyvi, silmu, ilmenee, taimi, kaarre, kuutio jne.
Käymme tunneilla aina läpi uudet käsitteet. Nykyään pitäisi olla aikaa myös niiden ympärillä olevien sanojen opettamiseen.
Mun lapsi kirjoitti laudaturin äikästä eikä se 18-vuotiaana tiennyt mikä on silmu 🙄
No empä olisi tiennyt itsekään ja olen 27. Luulin että se on joku silmukkatyyppinen juttu esim. ketjun osa pyörässä mutta tekoäly osasi informoida että liittyykin kasveihin. Tieto on nykyisin niin helposti saatavilla että tarvitseeko edes kaikkea ulkoa osatakaan?
Vain jos haluaa ulkoistaa ajattelun eikä itse ymmärrä mitään ilman koneen apua.
Jopa lentäjä voi tehdä silmukan koneellaan ilmassa.Kutoessa käytetään myös silmukka sanaa, heh pujotetaan silmukka kaulaan....jatkuu...
Silmu ja silmukka on kuitenkin kaksi aivan eri sanaa. Ei ne lentäjät silmuja tee.
Surullistahan tuo on, että äidinkieli rappeutuu. Mutta mihin tämän päivän lapset edes tarvitsevat sanaa "oja"? Varsinkaan kaupunkilaislapset? Omat isovanhempani syntyivät 1890-luvulla ja heidän sanavarastossaan takuulla oli paljon sanoja, joiden merkitystä minä en tiedä. Ja on myös uudempia sanoja. Tästä ei ole kovinkaan montaa päivää, kun palstalla oli yksi ketju, jossa kyseltiin sisustustauluista. Ennenkuin vastasin, kävin googlettamassa, mitä eroa on taululla ja sisustustaululla. Tällaiselle eläkeläismummelille kun kaikki taulut on osa sisustusta, mutta selvisipä sitten tuokin sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin taas ilta alessa lähikaupassa, sain hyvät valmisruuat, iso lasagne, thaikeitto, halloumiruukku, lohipihvi muussilla, chili kinkkuleikkele ja leipä. Sain 14e alennusta. Eikä tarvi käydä keittelemään perunoita eikä makaronia. Nyt katon salkkarit.
Aikamoiset aiheet on salkkareissa ollakseen alkuillan ohjelma.
Kyllä ja homotkin.
Ajatelkaa: lapsia on lesbo- ja homopareillakin! Saavatkohan he katsoa vanhempiaan?
Kaksi äitiä -parillakin on neljä lasta. Vicky Rosti on heidän isoäitinsä. Hui gamalaa! Alkuillasta näkevät molemmat äitinsä.
Meinaatko vielä kauankin jankuttaa aiheesta?
Homofobia on ajankohtainen aihe. Siitä pitääkin keskustella. Avartaa katsomusta ja antaa oikeaa tietoa mielikuvien tilalle.
Mä olen hetero, mutta en silti käytä aikaani sen ajattelemiseen, mitä seinäaapurini mahdollisesti puuhastelevat ja mihin reikään milloinkin.
Pari viikkoa sitten en vaan halunnut illalla olla kotona kahdestaan kissani kanssa, joten lähdin lasilliselle paikalliseen. Juttelin siellä syvällisiä yhden nelikymppisen miehen kanssa. Komea kuin mikä. Sain häneltä sellaisen nallekarhun syleilyn, jollaisia harvoin olen elämässäni saanut. Lähdettiin samaa matkaa sieltä pois ja hän piipahti kaupassa ostamassa kaksi lonkertoa. Tultiin meille ja kissanihan suorastaan rakastui tähän tyyppiin. Yleensä tuo katinketale suhtautuu vähän varauksella miespuolisiin tuntemattomiin, mutta se oli kissan ja tämän miehen kesken rakkautta ensisilmäyksellä. Istuttiin sitten hänen kanssaan tossa mun pihalla ja nautittiin kesän viimeisistä illoista. Ja juu, hän ei ole kiinnostunut - siis "siinä mielessä" - naisista, mutta ihan mahtava tyyppi ja niin empaattinen ja kykenevä olemaan läsnä. Ja vaikka olisikin kiinnostunut naisista, niin tuskin ainakaan äitinsä ikäisistä :D Mulla on aika paljon miespuolisia kavereita ja muutama ihan ystäväkin, mutta tunnen oloni turvallisemmaksi silloin, kun tiedän 100%:sen varmasti, että mitään "iskuyrityksiä" ei ole tulossa.
Juuri näin. Tosin eipä esimerkiksi Helsingin keskustassa pahemmin ojia näe. Jos siellä on jokin pitkä kapea ura maassa, niin kyse on tietyöstä eikä ojasta. Mutta olet kyllä ihan oikeassa.
PS. Se on muuten woltaten eikä voltaten :D
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/