Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

En mieti enää täysillä, millainen vanhuus tulee olemaan, kun itäinen naapurimme luultavasti haluaa laajentaa alueitaan tänne suuntaan, kunhan tuo meneillään oleva sota loppuu. 

Sotaisassa tilanteessa jokainen on enimmäkseen omillaan tai läheisten avun varassa. Nykymuotoinen palvelutalojärjestelmä ei silloin toimi. (Jostainhan on äkkiä hommattava paljon hoitajia sodan uhreille ja tilaa myös heille.)

Voihan sen noinkin ajatella. Mä taas ajattelen niin, että jos sitten vanhana ohjus rysähtää mun kattoni läpi, niin siinä on sitten se eutanasia, mitä Suomessa ei taideta saada lailliseksi ikinä. 

Jokainen tietysti määrittelee itse, mitä tarkoittaa huono vanhuus. Mulle se tarkoittaa kivuliaita loppuaikoja ilman, että saan riittävää kivunlievitystä. Myös sitä, että olen jossain laitoshoidossa, missä voin joutua jonkun toisen asukkaan pahoinpitelemäksi tai että joudun makaamaan pitkiä aikoja paikoillani, jolloin tulee makuuhaavoja. Ja näissäkin sitten kipu on se, mitä pelkään.

Sairastuin jo 31 vuotta sitten nivelreumaan ja mulla on moninivelrikkokin ollut jo toistakymmentä vuotta. Molemmissa polvissa on jo tekonivelet. Reuma- ja nivelrikkokivut on olleet mun arkeani jo vuosikymmeniä. Lisäksi mulla on D-vitamiinin imeytymishäiriö, minkä vuoksi mulla murtuu luita tavallista helpommin. En ole edes mennyt jokaisesta luunmurtumasta lääkäriin vaan niitä on sitten vuosien varrella todettu röntgenkuvissa muissa yhteyksissä. Joku lonkkamurtuma, reisiluun murtuma tms sitten taas olisi jo sellainen, että olisi ihan kiva saada jotain Buranaa vahvempaa. Pitkälle levinnyt syöpä sitten ihan oma lukunsa ja siihen tarvitsisi jo opiaattejakin. 

Huono vanhuus on mulle aika pitkälti sitä, että en kykene enää itse asioista päättämään. Joku muu päättää, että ei mulle tartte lonkkamurtumaan mitään kipulääkkeitä antaa. Niin kauan, kun nuppi toimii ja pystyn itse asioimaan lääkäreiden kanssa, kaikki on kutakuinkin kunnossa. Perussairauksieni vuoksi mun liikuntakykyni tietenkin heikkenee (on heikentynyt jo), mutta taksit kulkee ja yksityisistä hoivapalveluyrityksistä saa tilattua kuskin ja saattajankin mukaan lääkärikäynnille. Isäni on 96v, liikkuu huonosti, asuu samanlaisessa 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa kuin minäkin. Hommasi sinne jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Lisäksi on hankkinut erilaisia kaiteita yms apuvälineitä. Kun hänellä kuitenkin pää toimii, niin pärjää siellä ilman kotihoitoakin. Yksityisestä hoivayrityksestä käy parin viikon välein työntekijät siivoamassa ja jos vaikka lääkäri on määrännyt isälle verikokeita, niin lähihoitajan sijasta käynnille tulee sairaanhoitaja, joka ottaa ne verinäytteet ja toimittaa labraan. Lääkäri sitten soittaa isälle ja jos ei ole tarvetta muille tutkimuksille, niin sitten ei mitään huolta. Jos taas on tarvetta, niin taksillakin pääsee lääkärikeskukseen. Isällä on näkö huonontunut, mutta ei ole kuitenkaan sokea. Hommattiin jo vuosia sitten isälle tietokoneeseen iso näyttö ja mä kävin laittamassa selaimen fonttikoon niin isoksi, että pystyy sillä hoitamaan niin pankkiasiansa kuin nettitilauksensakin. Päivittäistavaraostoksensa tilaa Cittarista ja kun on sellanen pieni harmaahapsinen vanhus kepin kanssa, niin ne kuljettajat kantaa isän ostokset isälle suoraan keittiön pöydälle. Ei siis vain ovensuuhun. 

Kun mulle laitettiin eka tekonivel, totesin silloin asunnossani hankalia järjestelyitä. Siitä oli puoli vuotta toisen polven tekonivelleikkaukseen ja sinä aikana ehdin sitten jo järjestellä kotiani ja tavaroitani siten, että seuraavan leikkauksen jälkeen pärjäsin jo paremmin. Muutenkin olen viime vuosina  tehnyt nk kuolinsiivousta ja järjestellyt kotiani avarammaksi ja vähentänyt tavaroiden määrää. Olen hankkinut sekä robotti-imurin että kumpaakin kerrokseen kevyen varsi-imurin. On mulla sellainen painava rotiskokin vielä, mutta harvemmin tulee käytettyä. Nykyisen koirani jälkeen uutta koiraa en tule enää ottamaan, koska en halua luopua koirasta sen vuoks, että en pääsekään enää asunnostani ulos. 

Vierailija kirjoitti:

Lammas, etkö voi siskon kanssa sopia että maksatte puoliksi tarjoilut? Johan sinulla on hommaa järjestää ne.

 

Periaatteessa joo, mutta siskoni järjesti isälle ja omalle jälkikasvulleen viime joulun. Minä vietin joulun itsekseni kotona - siis ihan omasta tahdostani, koska sukujoulujen järjestäminen on ihan älytön homma - ja lapsenikin viettivät omissa porukoissaan. 

Varmaankin kotikulmilla. Olin 5v. Kavereiden kanssa pihalla leikkimässä, äidin kanssa käytiin varmaan hiihtämässä (en kyllä muista, oliko sinä talvena lunta) 

Vierailija kirjoitti:

Julkista taloutta pitää leikata koska se on liian suuri. Veronmaksajien niskassa on älytön lasti. Sote alueet lopetettava. Mutta leikkauksilla ei saada kasvua, koska ostovoima vähenee.

 

Yritysten leikkaukset ovat niiden asia. Eivät kuulu poliitikoille tai kotikriitikoille. Yritysten tuottavuus (kpl/hlö) kasvaa jos osaavat parantaa prosesseja. Yritysten kululeikkaukset liittyvät myös toiminnan tehostamiseen. Niitäkään ei poliitikot tai palstakriitikot määritä.

 

90 luvun lamassa julkista leikattiin. Suomi lähti kasvuun, koska puhelimet alkoivat myydä ja syntyi kymmeniätuhansia töitä (jotka munittiin 2010 luvulla). Nämä eivät liity toisiinsa. sama kuin syön jäätelöä-> aurinko paistaa lämmin.  tms. joku nuija virkamies esitti että leikkasivat maan kasvuun. EIVÄT.

Mä kyllä sanoisin, että yrityksissäkin on liikaa byrokratiaa. Viimeiset 19 vuotta olin töissä ihan yksityisellä, mutta kun melkein kaikkea koskee nykyisin joku direktiivi tai muu viranomaismääräys. Olen ennenkin palstalla sanonut, että Suomi on ollut EU:n mallioppilas mitä tulee kaikenlaisten byrokratiakiemuroiden noudattamiseen. Yksi työkavereistani asuu talvet Espanjassa ja on kertonut, että vaikka samat EUn määräykset koskee Espanjaakin, niin siellä viitataan kintaalla niille määräyksille. Meillä on julkishallinnossa porukkaa, joiden tehtävä on laatia uusia määräyksiä. Ja sitten yksityisellä porukkaa, joiden pitää laatia niiden määräysten perusteella kilometrikaupalla dokumentteja, joilla osoitetaan viranomaisille, että joo, noudatetaan. Vaikka todennäköisesti kukaan ei koskaan eikä ikinä tule lukemaan yhtäkään niistä dokumenteista. Mutta jos joku tarkastus tulisi, niin sellaiset pitää olla olemassa. Kaikki se aika, mikä menee näiden dokumenttien tekemiseen, on pois tuottavasta työstä. Eikä asiakas tietenkään mistään dokumenttien tekemisestä maksa. Viimeiset 2 vuotta työelämässä mä en juuri muuta tehnytkään kuin räpelsin erilaisten dokumenttien kanssa. Todella turhauttavaa hommaa hommaa, kun olisi voinut tehdä jotain tuottavaakin. Koska tiesin olevani jo lähdössä kohti eläkepäiviä,. en viitsinyt opetella tekoälyn käyttöä. Sillä kai tollaset saisi nopeasti tehtyä ja sitten vaan oikolukea ja varmistaa, että niissä on edes  jotain järkeä.  Siskoni oli kans yksityisellä, eri alalla kuin minä, ja ennen eläköitymistään sanoi, että ihan hillitön määrä nykyisin byrokratiaa.