Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Miksi teidän kaikkien vanhukset tarvitsevat apua ja juuri teiltä? 

Ihan yleistä, että moni vanhus haluaa apua nimenomaan lapsiltaan. Ulkopuolinen apu ei kelpaa, vaikka vanhuksella olisikin varaa palkata ulkopuolista apua. Jos aikuinen lapsi yrittää järjestää vanhemmalleen apua hyvinvointialueelta tai jostain yksityiseltä, niin sehän apu ei vanhukselle kelpaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme siinä ahdistaa jos vanhemmat kertovat pihalla pyörivistä naakoista? 

Siinä voi ahdistaa useampikin asia. Ensimmäisenä ehkä suru siitä, että omien vanhempien elämässä ei ole enää mitään muuta kuin naakat. Aika moni suomalainen sukupolvi sai haudat vanhempansa jo ennenkuin nämä alkoivat elää vain naakkojen kautta. Mun omaa mummuani minä ja mun edesottamukset kiinnosti vielä kuolinvuoteellaankin, mutta mummu kuolikin jo ennen 70-vuotispäiväänsä kuten 1960-luvulla oli tapana kuollakin. Mutta näin se vaan menee, että jos vanhaksi elää erilaisin sairauksin, niin se vanhuksen ympäristö kutistuu päivä päivältä. Ja sitä on oikeasti surullista katsoa. Jonain päivänä oman äidin tai isän koko elämä on sängynpohjalla. Siinä se ehkä makaa tietämättä lainkaan, kuka olet. 

Toinen syy voi olla se että jos vanhus kertoo samat asiat uudestaan ja uudestaan, niin ei siinä keksi enää yhtään mitään sanottavaa. Jos on voinut aiemmin vanhempansa kanssa keskustella monenlaisista asioista, niin jonain päivänä et enää keskustele vaan ainoastaan kuuntelet. Ja kyllähän sekin vähän surettaa, jos äitiäsi tai isääsi ei enää palaneen puupennin vertaa kiinnosta sun eilen saamasi syöpädiagnoosi vaan ainoastaan ne naakat. 

Mä kuitenkin ajattelen niin, että kun suhde omaan vanhempaansa muuttuu vähitellen em tavalla, niin ei vanhempansa kuolemaakaan sitten sure samalla tavalla kuin jos vanhemman kuolema olisi tapahtunut yllättäen. Pitäisikin ottaa ne vanhempiensa loputtomat jaaritukset eräänlaisena luopumisprosessina. 

Hautajaiset järjestetään aina vainajan omaisia varten. Vainaja ei itse tiedä, onko mitään kekkereitä ollenkaan. Vainaja on voinut toki eläessään tehdä jonkin hautaustestamentin tai muuten esittää toiveensa, mutta kyse ei ole enää kuolleen juhlista vaan hänen omaistensa juhlista. Monimutkainen juttu, mutta eloon jääneet joutuvat elämään toistensa kanssa. Vainajalla ei ole aavistustakaan, oliko Erkki tai Riitta hänen hautajaisissaan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Otinpa sitten yhteyttä Hesyyn. Kirjoitin pitkän sähköpostiviestin. Katsotaan, löytyisikö sieltä Kyylälle kaveri. Olin ajatellut ottaa uuden kissan vasta sitten, kun Kyyläkin on jo Sateenkaarisillalla. Mutta selvästi Kyylä kaipaa karvaista ystävää. Nyt odotellaan, mitä Hesy vastaa. 

Tuleeko uudesta kissasta Syylä vai Kyttä? Kunhan ehdotin :)

Hyvä kysymys. Vähän riipuu kissan sukupuolesta, ulkonäöstä ja iästä. Voisihan siitä tulla vaikka KÄÄKkä :D Todennäköisesti kodonvaihtajakissalla on jo nimi, joten saa pitää sden, Mikäli on kyse nk populaatiokissasta, niin sitten keksin sille itse nimen. Kyylä ja Jäärä olisi kans ihan hyvä :D

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Muutaman tunnin päästä lähden lopetuspiikille. Siis kivunlopetuspiikille. En kyllä tiedä, miten wanhan kansan hoitoja kortisonpiikiit nykyisin nivelreumaan on, mutta ainakin menen ihan reumalääkärin vastaanotolle. Ysätäväni kanssa (ex-hoitaja hänkin) viestiteltiin ja hänkin mietti, että ne pistokset saattaa olla jo nykypäivänä vähän menneen talvën lumia ja parempiakin hoitomuotoja on olemassa.Mua ärsyttää, kun nyt olisi aikaa eikä mitään velvoitteita mihinkään suuntaan, niin sitten sormet on niin kipeät, että en saa edes maitotölkkiä auki. Kyllästyttää jo viikkojen sohvalla makaaminen. 

Tänään olen miettinyt, olisinko jo vähän avoimempi biologisille reumahoidoille. Toistaiseksi en ole niitä halunnut niiden sivuvaikutusten vuoksi. Olen miettinyt sitäkin, että jos lopettaisi kokonaan nivelreuman hoidot ja alkaisi hoitaa vain nivelrikkoa. En edes kuvittele, että olisin täysin kivuton, mutta jos nyt edes jotain näillä nakkisormilla pystyisi tekemään. Muutakin kuin niistä nakkikastiketta, jonka syötyäni saan sydäninfarktin, kun valtimot kovettui.

 

En ole koskaan tällä lääkärillä aiemmin käynyt ja toivon, että olisi mukava ja yhteistyöhaluinen lääkäri. Mitään opiaatteja en kipuun halua, ne lääkkeet säästän leikkausten jälkeisiin kipuihin. Mutta olisi ihan kiva, jos edes jotain påystyisi tekemään. Vaikka saksimaan noi pahvilaatikot sen kokoisiksi palasiksi, että ne mahtuu taloyhtiön molokkiroskiksen pienestä aukosta sisään. 

Tavataan hautausmaalla, kyllähän se kuolo kohta korjaakin, kun rohkenimme edes nakeista kirjoittaa. Nauravat nakit :). Yli 90v tätini teki usein itse ruokaa, sipulia, suolaa, voita käytti. Joskus kotihoito toi annoksen, mauttoman ja varmaan terveellisen? Eikö tuossa iässä saisi jo vapaasti syödä mitä vaan, mikä maistuu?

Saa syödä. Muistan, kun mun poika meni yläasteelle. Kouluruoka oli jo silloin mitä oli. Aika mautonta. Ostin 10 kpl noin 5 cm pituisia korkillisia lasiputkia. Laitoin niihin erilaisia mausteita. Putkilot pakastepussiin ja pojalle reppuun. Hyvin meni jannulla koululounalla alas ihan mikä tahansa omituinen sotku, kun maustoi itse.  Yks kerta satuin olemaan itse sairaana kotona, kun puhelin soi. Oli pojalla köksäntunti ja käksänmaikka soitti mulle vihaisena. Mäkätti siitä, että mun poika pelleilee ruuanlaiton kanssa ja oli kuulemma laittanut lihapullataikinaan kanelia ja kardemummaa. Mä sanoin, että mustapippuria, jeeraa ja valkosipulia myös ja jos sattuu löytymään pinjansiemeneiä, niin voi paahtaa niitä ja lisätä mureketaikinaan. Kun poika tuli koulusta, niin kertoi, että ope oli pyytänyt anteeksi, ettei ollut tajunnutkaan, että lihapullat voi maustaa myös lähi-idän tapaan. 

Mäkätti? 

Niin, valitti siitä, miten mun poika mukamas pelleilee ruuanlaiton kanssa. Vaikkei se mitään pelleillyt vaan olisi tehnyt lähi-idän tapaan maustettuja lihapullia. Ihan kuten mä kotonakin usein teen. 

Kouluun ei saa viedä kuin niitä asioita joita on koulusta annettu tai pyydetty tuomaan. Hänen virkavelvollisuutensa oli ilmoittaa sulle, että pojalla oli ei-sallittuja juttuja mukana koulussa. Puukot, sumutteet, lääkkeet, aseet yms. pitää poistaa ja ilmoittaa kotiin. Hän on tehnyt sen mitä laki edellytti. Se ei ole mäkättämistä. 

Höpöhöpö. Tolla köksänmaikalla ei ollut mitään tekemistä kouluruokailun kanssa. Eikä niillä pojan omilla mausteilla mitään tekemistä köksäntunnin kanssa. Ihan oli sieltä köksäluokasta ottanut kanelia ja kaardemummaa. Ja tästä on jo yli 20 vuotta aikaakin. Nykypäivänä ei oppilas varmaan saa tuoda kouluun edes nenäliinaa ilman opettajan lupaa. 

Köksänluokissa tehdään eniten kiusaa. Siellä niitä pesuaineita on jauhoihin sekoitettu ja pilattu allergisen kaverin ruoka tahallaan maustamalla se jne. Köksänope on paljosta vastuussa. Siellä on pimeitä nurkkia, joissa voi tehdä halutessaan pahaa. Eikö ope selittänyt tätä sinulle. 

Köksänope ei selittänyt. Jännä, että siellä köksänluokassa oli ihan köksänopen itse tilaamia mausteita, mutta ne olikin sitten vaarallisia oppilaille. Ei mun poika sinne tietenkään omia mausteitaan vienyt.