Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Hautajaiset järjestetään aina vainajan omaisia varten. Vainaja ei itse tiedä, onko mitään kekkereitä ollenkaan. Vainaja on voinut toki eläessään tehdä jonkin hautaustestamentin tai muuten esittää toiveensa, mutta kyse ei ole enää kuolleen juhlista vaan hänen omaistensa juhlista. Monimutkainen juttu, mutta eloon jääneet joutuvat elämään toistensa kanssa. Vainajalla ei ole aavistustakaan, oliko Erkki tai Riitta hänen hautajaisissaan vai ei.
Mutta hautajaisten aiheena on kuitenkin se kuolleen eletty elämä. Siksi monet tahtovat hautajaisista mahdollisimman sellaiset kuin kuolleelle olisi sopinut.
Toki, mutta silloin omaiset on samaa mieltä kuin vainajakin oli eläessään.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymyshän ei ole siitä ketä uskotaan ketä ei. Vaan edelleen siitä itsemääräämisoikeudesta. Itsestään voi määrätä ei siitä mitä muiden kuuluisi tehdä tai mikä sinusta olisi hänen kohdallaan tarpeellista.
Kysymys on nimenomaan siitä, ketä uskoa ja ketä ei. JOS siis jotain sattuu ja aletaan kyselemään, miksi vanhuksesta ei ole huolehdittu. Vanhushan saattaa myöhemmin itse väittää, että "kyllä minä olisin apua halunnut, mutta kun...". Itsemääräämisoikeus on ihan hyvä asia ja vanhuksella on oikeus maata vaikka viikon lörssönit housuissaan, jos haluaa. Mutta se merkintä on tärkeä niin omaisille kuin viranomaisillekin, että jotain on sentään yritetty, mutta vanhus itse kieltäytynyt.
Eu sillä merkinnällä ole mitään merkitystä enää viikon tai kahden päästä. Tilanne on voinut muuttua moneen kertaan.
Siitä että kotiapua ei ole järjestetty ei kyllä syytettä heitteillejätöstä oli siitä merkintä tai ei.
Heitteille jättö voi tulla kyseeseen jos henkilö selvästi on sairaalahoidon tarpeessa, eikä häntä sairaalahoitoon toimiteta tai soiteta sinne hätäkeskukseen. Sitä tilannetta ei kyllä tässä kohtaa on vaikea aloittajan tilanteessa olevan.
Nyt erehdyt. Läheskään kaikki kotona pärjäämättömät eivät tarvitse sairaalahoitoa. Varsin usein kyse on siitä, että eivät pärjää enää tavallisissa arkisissa toiminnoissaan. Kuten vessassa tai pesulla käynnistä, ruuanlaitosta, kaupassa käynnistä, siivouksesta jne. Ei nuo ongelmat edellytä lääketieteellistä hoitoa sairaalassa. Suomessa kyllä on iso ongelma siinä, että muutakaan akuuttipaikkaa ei tällaisille vanhuksille ole kuin sairaalan päivystys. Ja sitten ne päivystykset ruuhkautuvat, kun mummoja ja pappoja ei saada sieltä siirrettyä minnekään muuallekaan. Mitään sairaanhoitoa ( = tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä, uusia lääkityksiä tms) he eivät tarvitse. Joo, vointi voi muuttua nopeastikin, mutta oikeasti on aika tärkeää, että ilmoitus vanhuksen kotona pärjäämättömyydestä menee viranomaisille tietoon ajoissa eikä vasta sitten, kun naapurit ilmoittaa seinän takaa tulevasta kalmon hajusta. Näin kärjistetysti sanottuna.
Isäni halusi, että äiti saa olla loppuun asti kotona. Oli sen joskus aikoinaan äidille luvannutkin. Myös minä ja siskoni toivottiin, että äiti saa olla loppuun asti kotona. Koska isä kieltäytyi kuitenkin kaikesta ulkopuolisesta avusta eikä itsekään pystynyt äidistä huolehtimaan, alkoi koti-päivystys-koti-päivystys -rumba. Lopulta Peijaksessa lääkäri ilmoitti isälle, että äitiä ei enää kotiuteta, jos isä ei edelleenkään suostu ulkopuoliseen apuun. Sitten suostui. Tuokin rumba olisi jäänyt pois, jos isä olisi jo aiemmin suostunut ulkopuoliseen apuun. Ei äitikään mitään sairaalahoitoa tarvinnut, mutta kun isän piti olla känkkäränkkä. Nyt äitini katselee jo pilvenreunalta ja mun siskoni saa taistella känkkäränkän kanssa.
En ole vittänyt että aina se joka ei pärjää kotona tarvitsisi sairaalahoitoa. Ihan turhaan jankkaat siitä. Kotoma pärjäämättömyus ilman että on sairaalahoidon tarvetta ei ole kyllä myöskään peruste heitteille jätölle kuten jossain aikaisemmassa kommentissasi väitit.
Huoli-ilmoitusta ei pidä tehdä jos pelkää että kyse olisi heitteillejätöstä. Silloin soitetaan häkeen.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä mutta pitää myös ymmärtää että se välttättä ei johda mihinkään eikä sen avulla vastuuta siirretä kenellekään.
Ehkä teidän hyvinvointialueella näin, mutta ainakin täällä Vantaa-Kerava -hyvinvointialueella ovat olleet varsin tyytyväisiä, että olen ottanut sinne yhteyttä ajoissa enkä vasta sitten, kun nk paska on jo osunut tuulettimeen.
Huoli-ilmoitus tehdään silloin, kun ollaan huoiissaan jonkun ihmisen pärjäämisestä. Ja lähes poikkeuksetta huoli-ilmoitus ei liity terveydenhuoltoon yhtään mitenkään vaan on sosiaalihuollon asia. Alaikäisten kohdalla tehdään lastensuojeluilmoitus eikä niitä lapsiakaan minnekään sairaalan päivystykseen kärrätä. Ellei ole jokin lääketieteellinen syy (esim suicidaalisuus) kärrätä.
Tässä olisi kyllä oikeasti ihan laajemmankin yhteiskunnnalisen keskustelun paikka. Tarkoitan ihan poliittisella ja päättäjätasolla. 112 pitäisi olla niitä varten, joilla on oikeasti hengestä kyse. Ja joku 666 -numero niitä varten, joilla mitään hengenhätää ei ole, mutta pissat kirvelee vaipassa. Ei ole järkevää kuormittaa sasiraaloita asiakkailla, jotka tarvitsevat soaiaalipuolen palveluita. Pitäisi kehitellä jonkinlainen sosiaalipäivystys, johon voitaisiin ottaa tilapäisesti kotona pärjäämättömiä vanhuksia. Nämä vastuukysymyksetkin olisi hyvä miettiä ihan uusiksi. Kenellä on vastuu ja kenellä ei? Vai onko kenelläkään?Jokaisella hyvinvointialueella on jo olemassa sosiaalipäivystys jos tilanne vaatii kiireellistä sosiaalityön arviota tai välittömiä, välttämättömiä toimenpiteitä. Sieltä saa myös ohjausta jatkopalveluiden pariin.
Totta, mutta virka-ajan ulkopuolella tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että ensihoito tulee lanssilla hakemaan vanhuksen sairaalan päivystykseen. Pitäisi olla enemmän koivakodeissa nk akuuttipaikkoja, joille tällaisen kotona pärjäämättömän vanhuksen voisi toimittaa. Nyt nämä vanhukset, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, ovat sairaaloiden päivystyksissä tai vuodeosastoilla odottamassa, että jostain vapautuu hoivakotipaikka.
Tällähetkellähän niissä ei ole edes niitä pitkäaikaispaikkoja ja se vaikuttaa oikeastaan koko hoivaketjuun. Niillä akuutti, intervalli ja arviointipaikoilla odottaa ihmiset sitä että ne saa sen pitkäaikasen asumispalvelupaikan. Lähiterveyspalvelujen vuodeosastoilla (tk vuodeosastoilla) taas odotetaan paikkaa sieltä arviointiyksiköstä. Vuodeosastoilla ei ole tilaa välttämättä heille jotka tarvitsivat perustason sairaanhoitoa, he odottaa paikkaa erikoissairaanhoidossa. Nyt vuodrpaikkoja vähennetää sekä lähiterveyspalveluissa että erikoissairaanhoidossa joka taas johta siihen että päivystykset ruuhkautuu ihmisistä jotka tarvitsevat osastopaikan mutta eivät sellaista välttämättä tunteihin saa koska ei ole tilaa.
Ennen kaikkea näkisin että meillä tarvitaan sitä pitkäaikaista hoivaa. Hoidon tarve voi olla tehostetusta asumuspalvelusta kotihoidon palveluihin tai esim. turvapalveluihin riippuen asiakkaan palvelutarpeesta. Myös kotihoitoa joutuu monesti jonottaa vaikka periaatteessa tarve on olemassa ja kotihoidon palvelut on myönnetty ja asiakas jopa suostuu sen vastaanottamaan.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Muutaman tunnin päästä lähden lopetuspiikille. Siis kivunlopetuspiikille. En kyllä tiedä, miten wanhan kansan hoitoja kortisonpiikiit nykyisin nivelreumaan on, mutta ainakin menen ihan reumalääkärin vastaanotolle. Ysätäväni kanssa (ex-hoitaja hänkin) viestiteltiin ja hänkin mietti, että ne pistokset saattaa olla jo nykypäivänä vähän menneen talvën lumia ja parempiakin hoitomuotoja on olemassa.Mua ärsyttää, kun nyt olisi aikaa eikä mitään velvoitteita mihinkään suuntaan, niin sitten sormet on niin kipeät, että en saa edes maitotölkkiä auki. Kyllästyttää jo viikkojen sohvalla makaaminen.
Tänään olen miettinyt, olisinko jo vähän avoimempi biologisille reumahoidoille. Toistaiseksi en ole niitä halunnut niiden sivuvaikutusten vuoksi. Olen miettinyt sitäkin, että jos lopettaisi kokonaan nivelreuman hoidot ja alkaisi hoitaa vain nivelrikkoa. En edes kuvittele, että olisin täysin kivuton, mutta jos nyt edes jotain näillä nakkisormilla pystyisi tekemään. Muutakin kuin niistä nakkikastiketta, jonka syötyäni saan sydäninfarktin, kun valtimot kovettui.
En ole koskaan tällä lääkärillä aiemmin käynyt ja toivon, että olisi mukava ja yhteistyöhaluinen lääkäri. Mitään opiaatteja en kipuun halua, ne lääkkeet säästän leikkausten jälkeisiin kipuihin. Mutta olisi ihan kiva, jos edes jotain påystyisi tekemään. Vaikka saksimaan noi pahvilaatikot sen kokoisiksi palasiksi, että ne mahtuu taloyhtiön molokkiroskiksen pienestä aukosta sisään.
Tavataan hautausmaalla, kyllähän se kuolo kohta korjaakin, kun rohkenimme edes nakeista kirjoittaa. Nauravat nakit :). Yli 90v tätini teki usein itse ruokaa, sipulia, suolaa, voita käytti. Joskus kotihoito toi annoksen, mauttoman ja varmaan terveellisen? Eikö tuossa iässä saisi jo vapaasti syödä mitä vaan, mikä maistuu?
Saa syödä. Muistan, kun mun poika meni yläasteelle. Kouluruoka oli jo silloin mitä oli. Aika mautonta. Ostin 10 kpl noin 5 cm pituisia korkillisia lasiputkia. Laitoin niihin erilaisia mausteita. Putkilot pakastepussiin ja pojalle reppuun. Hyvin meni jannulla koululounalla alas ihan mikä tahansa omituinen sotku, kun maustoi itse. Yks kerta satuin olemaan itse sairaana kotona, kun puhelin soi. Oli pojalla köksäntunti ja käksänmaikka soitti mulle vihaisena. Mäkätti siitä, että mun poika pelleilee ruuanlaiton kanssa ja oli kuulemma laittanut lihapullataikinaan kanelia ja kardemummaa. Mä sanoin, että mustapippuria, jeeraa ja valkosipulia myös ja jos sattuu löytymään pinjansiemeneiä, niin voi paahtaa niitä ja lisätä mureketaikinaan. Kun poika tuli koulusta, niin kertoi, että ope oli pyytänyt anteeksi, ettei ollut tajunnutkaan, että lihapullat voi maustaa myös lähi-idän tapaan.
Mäkätti?
Niin, valitti siitä, miten mun poika mukamas pelleilee ruuanlaiton kanssa. Vaikkei se mitään pelleillyt vaan olisi tehnyt lähi-idän tapaan maustettuja lihapullia. Ihan kuten mä kotonakin usein teen.
Kouluun ei saa viedä kuin niitä asioita joita on koulusta annettu tai pyydetty tuomaan. Hänen virkavelvollisuutensa oli ilmoittaa sulle, että pojalla oli ei-sallittuja juttuja mukana koulussa. Puukot, sumutteet, lääkkeet, aseet yms. pitää poistaa ja ilmoittaa kotiin. Hän on tehnyt sen mitä laki edellytti. Se ei ole mäkättämistä.
Tsiisus. Palstapoliisi sakottaa... huuuuiii... kääk
Mäkättää on laiton sana. Putkaa, linnaa, vankeutta. Vettä ja leipää. :) :) :)
Ei mitään noista. Käsitys sinusta vain muuttui.
Korjaan itse.
Ei mitään noista. Käsitys lampaasta vain muuttui.
Niin mullakin. Tähän asti olen arvostanut, nyt en enää.
Se on hyvä. Koskaan ei pitäisi muodostaa kenestäkään käsitystä anonyymin keskustelupalstan kautta. Ei Lampaasta, ei D:stä. ei djankkaajasta eikä kenestäkään muustakaan.
Me kaikki paljastetaan arvomme ja asenteemme, älykkyytemme ja huumorintajumme sillä, mistä ja miten kirjoitamme. Tyyli ja sanasto kertovat omaa kieltään nekin. Viestien perusteella muodostamme käsityksen siitä, millainen kirjoittaja on kyseessä.
Ihmisiä viestien takana emme tunne. Kirjoittaja nimimerkillä lammas voi olla osittain erilainen kuin henkilö, joka nimimerkin takana on. Jokuhan voi luoda myös feikkiprofiileita. Tosin niiden ylläpito on vaikeaa. Jotkut ehkä luulevat, että se, mitä sanoiksi pukee on ainut tieto, mitä viesteistä saadaan. Se on vain pieni osa.
Todellisuudessa me paljastetaan täällä vain se, minkä haluamme paljastaa. Moni asia, mitä somessa olen elämäni aikana kirjoittanut, on perustunut vain ammatilliseen osaamiseeni tai johonkin itse kokemaani tapahtumaan, eikä mitenkään liity mun arvoihini tai asenteisiini. Ihan kuten työelämässäkin hoidat hymyillen työsi, vaikka miten sotisi arvojasi vastaan.
Monissa ketjuissa tälläkin palstalla mua on luonnehdittu kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi. Samaa ei tainnut äsken Sellon kauppakeskuksessa lattialla istuva laitapuolenkulkija musta ajatella. Mielikuvat on aina vain mielikuvia. Yhden mielestä olen suunnilleen enkeli ja toisen mielestä paholainen. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.
Hetki vielä täällä kahvilassa ja sitten Terveystaloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Muutaman tunnin päästä lähden lopetuspiikille. Siis kivunlopetuspiikille. En kyllä tiedä, miten wanhan kansan hoitoja kortisonpiikiit nykyisin nivelreumaan on, mutta ainakin menen ihan reumalääkärin vastaanotolle. Ysätäväni kanssa (ex-hoitaja hänkin) viestiteltiin ja hänkin mietti, että ne pistokset saattaa olla jo nykypäivänä vähän menneen talvën lumia ja parempiakin hoitomuotoja on olemassa.Mua ärsyttää, kun nyt olisi aikaa eikä mitään velvoitteita mihinkään suuntaan, niin sitten sormet on niin kipeät, että en saa edes maitotölkkiä auki. Kyllästyttää jo viikkojen sohvalla makaaminen.
Tänään olen miettinyt, olisinko jo vähän avoimempi biologisille reumahoidoille. Toistaiseksi en ole niitä halunnut niiden sivuvaikutusten vuoksi. Olen miettinyt sitäkin, että jos lopettaisi kokonaan nivelreuman hoidot ja alkaisi hoitaa vain nivelrikkoa. En edes kuvittele, että olisin täysin kivuton, mutta jos nyt edes jotain näillä nakkisormilla pystyisi tekemään. Muutakin kuin niistä nakkikastiketta, jonka syötyäni saan sydäninfarktin, kun valtimot kovettui.
En ole koskaan tällä lääkärillä aiemmin käynyt ja toivon, että olisi mukava ja yhteistyöhaluinen lääkäri. Mitään opiaatteja en kipuun halua, ne lääkkeet säästän leikkausten jälkeisiin kipuihin. Mutta olisi ihan kiva, jos edes jotain påystyisi tekemään. Vaikka saksimaan noi pahvilaatikot sen kokoisiksi palasiksi, että ne mahtuu taloyhtiön molokkiroskiksen pienestä aukosta sisään.
Tavataan hautausmaalla, kyllähän se kuolo kohta korjaakin, kun rohkenimme edes nakeista kirjoittaa. Nauravat nakit :). Yli 90v tätini teki usein itse ruokaa, sipulia, suolaa, voita käytti. Joskus kotihoito toi annoksen, mauttoman ja varmaan terveellisen? Eikö tuossa iässä saisi jo vapaasti syödä mitä vaan, mikä maistuu?
Saa syödä. Muistan, kun mun poika meni yläasteelle. Kouluruoka oli jo silloin mitä oli. Aika mautonta. Ostin 10 kpl noin 5 cm pituisia korkillisia lasiputkia. Laitoin niihin erilaisia mausteita. Putkilot pakastepussiin ja pojalle reppuun. Hyvin meni jannulla koululounalla alas ihan mikä tahansa omituinen sotku, kun maustoi itse. Yks kerta satuin olemaan itse sairaana kotona, kun puhelin soi. Oli pojalla köksäntunti ja käksänmaikka soitti mulle vihaisena. Mäkätti siitä, että mun poika pelleilee ruuanlaiton kanssa ja oli kuulemma laittanut lihapullataikinaan kanelia ja kardemummaa. Mä sanoin, että mustapippuria, jeeraa ja valkosipulia myös ja jos sattuu löytymään pinjansiemeneiä, niin voi paahtaa niitä ja lisätä mureketaikinaan. Kun poika tuli koulusta, niin kertoi, että ope oli pyytänyt anteeksi, ettei ollut tajunnutkaan, että lihapullat voi maustaa myös lähi-idän tapaan.
Mäkätti?
Niin, valitti siitä, miten mun poika mukamas pelleilee ruuanlaiton kanssa. Vaikkei se mitään pelleillyt vaan olisi tehnyt lähi-idän tapaan maustettuja lihapullia. Ihan kuten mä kotonakin usein teen.
Kouluun ei saa viedä kuin niitä asioita joita on koulusta annettu tai pyydetty tuomaan. Hänen virkavelvollisuutensa oli ilmoittaa sulle, että pojalla oli ei-sallittuja juttuja mukana koulussa. Puukot, sumutteet, lääkkeet, aseet yms. pitää poistaa ja ilmoittaa kotiin. Hän on tehnyt sen mitä laki edellytti. Se ei ole mäkättämistä.
Tsiisus. Palstapoliisi sakottaa... huuuuiii... kääk
Mäkättää on laiton sana. Putkaa, linnaa, vankeutta. Vettä ja leipää. :) :) :)
Ei mitään noista. Käsitys sinusta vain muuttui.
Korjaan itse.
Ei mitään noista. Käsitys lampaasta vain muuttui.
Niin mullakin. Tähän asti olen arvostanut, nyt en enää.
Se on hyvä. Koskaan ei pitäisi muodostaa kenestäkään käsitystä anonyymin keskustelupalstan kautta. Ei Lampaasta, ei D:stä. ei djankkaajasta eikä kenestäkään muustakaan.
En ole riippuvainen muiden mielipiteistä. Pointti oli, että kuka tahansa voi muodostaa minkä tahansa mielipiteen kenestä tahansa. Eikä sillä mielipiteellä välttämättä ole mitään tekemistä sen ruudun takana olevan ihmisen kanssa. Moni varmaan pitää Puppaa vasuineen ärsyttävänä ihmisenä, mutta todellisuudessa hänhän saattaa olla vaikka kuinka mukava.
Mua ei ole koskaan kiinnostanut eikä tule koskaan kiinnostamaankaan kenenkään muun mielipiteet itsestäni kuin omien lasteni mielipiteet. Sen sijaan mielipiteiden muodostaminen tuntemattomista keskustelupalstoilla on oikeasti aika mielenkiintoinen keskustelunaihe. Tästä aiheesta voisi keskustella monta tuntia.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/