Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä että lopetetaan tämmöinen porsastelu ja yhteisten varojen kuppaus. Isovanhemmat hoitakoot ilmaiseksi omia lapsenlapsiaan jos hoitavat.

 

Se on kalliimpi laitaa kunnalle hoitoon.

Kotihoidontuki kokonaan pois, lapset päivähoitoon ja työttömät vakahoitajat saa työtä. 

Vai kävisikö tuossa vain niin, että ryhmäkokoja suurennettaisiin, mutta vakahoitajien määrää ei? En tiedä. Vähän sama ajatustapa kuin että lakkautetaan omaishoidontuki, niin työttömät lähihoitajat saisivat töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok) mukaan isovanhemmat voivat silti osallistua hoitoon."

 

Ai voiko. Sehän kiva 😂 

Niin. Kaikkien ei tarvitse rahalla ostaa omaisiaan 

 

Alan nyt ymmärtää paremmin miksi somalaiset eivät lisäänny. Koko perhekäsite on rikottu, eikä siihen syy ole parin sadan kotihoidontuki 

Missä vaiheessa peehekäsite on ollut se, että isovanhemmat hoitaa lapsenlapset? 

Ainakin maatalousyhteiskunnassa se oli hyvin tavallista. Vanhemmat tarvittiin kumpikin maatilan töihin. 

Yleensä ne isovanhemmat silloin asuivatkin aika lähellä lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Usein jopa samalla tontilla, jos eivät nyt ihan samassa rakennuksessa. Eivät kymmenien tai jopa satojen  kilometrien päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan monta tällaista etuisuutta vielä paljastuu, josta tavallisella työssä käyvällä suomalaisella ei ole hajuakaan 

Tämäkin etuus on ollut ihan julkista tietoa ja jokaisen saatavilla, kunhan vain on vaivautunut lukemaan Kelan nettisivuja. Kaikkiko teille pitää tehdä valmiiksi?

En vietä päiviäni Kelan sivuilla tutkimassa millaisia tukia voisin nyhtää itselleni.

Kyllä minä selvitin hoitovapaalla, millaisiin tukiin olemme oikeutettuja. Minä sain muistaakseni osittaista hoitorahaa, mummo kotihoidontukea. Ei mummo pääasiallisena hoitajana ollut, mutta ei sitä vaadittukaan. Kotihoidontuki oli korvaus siitå, ettei lapsi ollut kunnallisessa hoidossa alle 3-vuotiaana.

-eri.

Totta. Kunnat, joiden oli vaikenta täyttää lakisääteisiä velvollisuuksiaan lasten päivähoidon suhteen, alkoivat maksaa myös kotihoidontuen päälle kuntalisää.  Mitä suurempi pula päivähoitopaikoista, sitä suurempi kuntalisä. Helsingissä taisi olla silloin Suomen suurimmat kuntalisät. Tosin asuminenkin oli siellä kalleinta, joten tuo kuntalisä oli houkutin saada vanhemmat järjestämään lastensa päivähoito jotenkin muuten. Mä muistan nämä asiat hyvin, koska oli ajankohtainen asia itselleni silloin. Seurasin silloin aika tarkasti poliittista keskustelua aiheesta ja mediaa tehdyistä päätöksistä. Jo silloin, kun olin esikoisesta hoitovapaalla, keskusteltiin kotihointuen ja tietysti myös oikeuden hoitovapaaseen nostamisesta kolmeen vuoteen, mutta ne päätökset eivät ehtineet tulla voimaan vielä esikoiseni aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Maksetaanko kotihoidon tukea työssäkäyville

 

 

Kyllä maksetaan. Lapsen vanhemman tai tuen hakijan työssäkäynti tai tulot eivät estä kotihoidon tuen perusosan eli hoitorahan saamista. [1]

Ratkaisevaa Kelan kotihoidon tuen saamisessa ei ole se, tekevätkö vanhemmat töitä, vaan se, miten lapsen hoito on järjestetty. Tuen voi saada työssäkäyväkin vanhempi, jos seuraavat pääehdot täyttyvät: [1]

Perheen nuorin lapsi on yli 6 kuukautta ja alle 3-vuotias.

Lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.

Lasta hoitaa kotona esimerkiksi toinen vanhempi, sukulainen (kuten isovanhempi) tai palkattu hoitaja. [1, 2, 3]

AI

 

Siis ymmärsinkö oikein? Tässä tapauksessa kotihoidontuen hakija voi olla töissäkäyvä esim.äiti. Hänelle maksetaan kotihoidon tuki. Mutta hän ei ole kotihoidon oikea järjestäjä vaan se on isä, isovanhempi tai palkattu hoitaja. Tässä on jokin ristiriita. Miksei tukea hae sen oikea saaja? 

Tuki maksetaan siitä lapsesta. Voi sen tuen hakijana olla lapsen isäkin.  En osaa sanoa, miten homma menee, jos vanhemmat ovat eronneet ja lapsi asuu vuoroviikoin vanhemmillaan. Vähän veikkaan, että se, kumpi on lapsen lähihuoltaja, on se , joka voi hakea kotihodontukea. Mutta jos vanhemmat asuvat yhdessä, ei ole mitään estettä, että lapsen isälle maksettaisiin koithoidon tuki. Kotihoidon tuen hakija sitten sopii lasta hoitavan henkilön kanssa, paljonko hoitajalle maksetaan. Palkatulle hoitajalle tuskin riittää palkaksi pelkkä kotihoidontuki, joten vanhemman on sitten kaivettava lompakostaan lisää. Voi tietty olla niinkin, että vanhemmat saavat limitettyä omat työnsä siten, että lapsi ei tarvitse joka päivä ulkopuolista hoitajaa ja/tai se hoitoaika ei ainakaan ole kuin ehkä pari tuntia päivässä, jolloin kotihoidontuki saattaisikin riittää ulkopuolisen hoitajan palkkaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut teki sitä, että äiti etätöissä kotona ja lapset myös, mutta kotihoidontukea nostettiin silti isovanhempien nimissä. No joskus lapset olikin siellä.

Siis mitä sä nyt höpötät. Ei sillä ole tuen saamiseen merkitystä käykö äiti töissä vai ei. Kotihoidontuen saa kun lapsi ei ole muualla hoidossa. Itse tein etätöitä kotona ja sain myös kotihoidontuen, ihan omalla nimelläni. 

Kun kotihoidontuki 1980-luvun puolivälin jälkeen tuli, sen sai, kunhan lapsi ei ollut kunnallisessa päivähoidossa. Muuten ei ollut väliä, kuka lasta hoiti. Ihan sama, hoitiko lapsen äiti, isä, isovanhempi, täti, setä, serkku tai vaikka naapuri. Idea koko kotihoidontuessa oli, että se tuli veronmaksajille halvemmaksi kuin lapsen kunnallinen hoitopaikka. Lapsen vanhemmathan maksavat vain pienen osan lapsensa hoitopaikasta ja veronmaksajat maksavat loput. 

Idea koko Suomen hyvinvointivaltiossa on aina ollut se, että perheen kumpikin huoltaja käy töissä ja maksaa veroja. Päivähoitolaki saatiin aikoinaan isojen vääntöjen jälkeen juuri tämän vuoksi. Uuskonservatiivisuuden noustua on poliittisissa puolueissa kovaa tahtoa ajaa naiset kotiin ja synnyttämään lapsia. Muistuttaa 1930-luvun Saksaa. Ei Suomella ole varaa maksaa terveille työkykyisille vuosikausia elatusta ja jos on isovanhempi eläkkeellä, se saa riittää. Ongelma paisuu, kun työelämän ulkopuolella on syystä ja toisesta jo yli 2 miljoonaa ihmistä Suomen 5,6 miljoonan väestöstä. Leikkauksia ei voi tehdä vain työssäkäyviltä. 

Päivähoitolaki oli alunperin tuo ja mitään kotihoidontukiahan ei ollut. Kotihoidontuki tuli vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Esikoiseni on syntynyt 1986 ja silloin kotihoidontukea maksettiin siihen asti, että lapsi on 1v 10 kk. En muista tarkkaa vuotta, milloin tuo muuttui niin, että sitä maksettiin kunnes lapsi on 3v, mutta kuopus syntyi 1991 ja silloin oli jo tuo 3v. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli jo 1985, mutta ei koskenut vielä silloin kaikkia vaan riippui vanhempien tuloista. Kuntien piti järjestää ainakin pienituloisten perheiden lapsille päivähoitopaikka. Tämä tietenkin aiheutti kunnille paineita ja siten myös rahanmenoa. Ensinnäkin rakennuttaa uusia päiväkoteja ja sitten palkata niihin myös henkilökunta tai vaihtoehtoisesti rekrytä lisää perhepäivähoitajia. Kotihoidontukea maksamalla toivottiin, että yhä useampi vanhempi järjestäisi lapsensa hoidon jotenkin muuten kuin käyttämällä subjektiivista päivähoito-oikeutta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia vuonna 1996 ihan riippumatta vanhempien varallisuudesta tai siitä, ovatko vanhemmat töisä vai ei. Sipilän hallitus rajoitti työttömien ihmisten lapsilta tuon subjektiivisen päivähoito-oikeuden vain 20:een tuntiin viikossa, mutta ruo rajoitus poistui 2019. Koithoidontukea ei tietenkään maksettu - ei ennen eikä nytkään - jos lapsi on päiväkodissa.