Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 237: "Kuten varmaan luit mun em vastauksestani 1. sijalla oli terveydelliset syyt minullakin. Myös nivelrikot lonkissa ja polvissa.

Silti tykkään myös pukeutua kauniisti ja nauttia siitä että vaatteet istuu päälle hyvin näin 65v:nä. Jos se on sinun mielestäsi turhamaisuutta niin onpa outoa??"

Anteeksi, että ilmaisin itseni huonosti. Olin nimittäin täsmälleen samaa mieltä siitä, mitä sinä aiemmassa kirjoitit. Mulla vaan erilaiset terveysongelmat kuin sulla eli mulla nivelreuma ja sulla mm uniapnea. Ja kuten itsekin kirjoitin, niin onhan se kiva, kun voi myös pukeutua nätisti. Eli se on just se lisäbonus. 

Mä hyppäsin kokonaan pois oravanpyörästä ja elän säästöilläni siihen asti, että eläke alkaa juoksemaan. Tosin en tuon veromuutoksen takia vaan ihan vain siksi, ettei mun enää tarvitse rahan takia käydä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtaisin jo laihdutuksen tossa iässä kun ylipainoa on vain vähän ja keskittyisin vaan terveelliseen syömiseen ja liikkumiseen ihan vain hyvän olon vuoksi. Surullista että naiset kyttäävät koko ikänsä painoa ja miettivät miten voisi laihtua. Ihan normaaliakin että keho muuttuu eri elämänvaiheissa.

Mun on pakko pudottaa bmi 27 > lähemmäs 25 koska olo on vain niin huono ja turpea.

Kolesterolit muutenkin koholla, vp tekee piikkejä oltuaan aiemmin 100/55 ja uniapneakin paheni (sairastuin kun painoin 52kg).

Tuossa syyt miksi ehdottomasti EN halua yhtään ylipainoa enää. Lisäksi tietty liikkumisen keveys ja pukeutumisen mukavuus normaalipainoisena - silkkaa bonusta!

Mä taas halusin normaalipainoiseksi sen vuoksi, että mulla on sekä moninivelrikko että jo 30 vuotta ollut nivelreuma. Molemmat tulevat etenemään eikä parannuskeinoa kumpaankaan ole olemassakaan, joten ainoa, millä voin hidastaa nivelteni kulumista alaraajoissani on ollut painon pudotus. 

Ja tosiaan on bonusta, että liikkuminen on nyt paljon helpompaa ja ennenkaikkea vähemmän kivuliasta. Eikä sekään nyt mitenkään harmittanut, kun näin valokuvan itsestäni juhlamekossa (johon en ollut mahtunut ainakaan 15:een vuoteen ja nyt mahduin).  Vielä viime keväänä en oikein tajunnut, mikä muutos mun ulkonäössäni oli tapahtunut. Ihmettelin vaan, kun toppatakit jäi taas pois käytöstä ja kun jäin tuttujen kanssa tuolla kadulla juttelemaan, niin ihmettelivät, mitä mulle oli oikein tapahtunut. Mutta joo, mulla ylipaino kertyi nimenomaan vyötärölle ja nyt, kun olen laihtunut, niin se pullukkamaha on poissa. Mulla on taas vyötärö. 

Eli en laihduttanut ulkonäkösyistä vaan terveydellisistä syistä. 

Nro 211: "En tiedä, mistä suosituksista puhut. Et ainakaan nykyaikaisista suomalaisista ravitsemussuosituksista. En tunne yhtään tuolla tavalla syövää ihmistä. "

Minäpä tiedän. Jossain vaiheessa esimerkiksi suositeltiin, että 5 viipaletta ruisleipää päivässä. Okei, 5 viipaletta Vaasan jälkiuunileipää tekee 414 kcal. Siis pelkästään ne leipäviipaleet. Ilman mitään levitteitä tai muita leivänpäällisiä. Mun energiankulutuksellani noi leivät olisi jo yli 30% päivittäisestä energiantarpeestani ja muuhun päivän aikana syömisiini jäisi vain 886 kcal. Aika haastavaa, jos haluaa, että saa ravinnostaan kaiken tarvitsemansa tai ainakin lähes kaiken niin, että vain jotain tarvitsee ottaa purkista. 

En pidä itseäni minään salaliittoteoreetikkona, mutta uskon silti siihen, että meidän suomalaisten ravitsemussuosituksiin vaikuttaa aika paljon meidän kotimainen maatalous. Ruisleipää, maitoa jne. Välimeren ruokavaliota pidetään yhtenä maailman terveellisimmistä, vaikkei siellä taideta syödä edes yhtä ruisleipäviipaletta päivässä. 

Nro 227: "Syömisen tarkoitus ei tosiaan ole ensisijaisesti nälän poistaminen vaan kehon tarvitsemien ravintoaineiden saaminen. 

Ihminen voi olla samanaikaisesti ylipainoinen ja aliravittu. Katsoin kerran dokkarin supernirsosta brittimiehestä, joka ei ollut moneen vuoteen syönyt MITÄÄN muuta kuin ranskalaisia. Hän oli melko pyöreä. Verikokeissa selvisi vakavat puutostilat, itsestäänselvistä syistä. "

Juuri näin. Kun mä reilu vuosi sitten aloin pienentää annoskokojani, kirjasin aluksi kaikki syömäni ylös. Huolehdin, että kalorimäärä on se, mikä pitääkin, mutta ennenkaikkea sen vuoksi, että näen, miten ne ravintoarvot sitten menee. Ja kysehän ei ole pelkästään proteiini/rasva/hiilihydraatti -jutusta vaan kuidut, magnesium, kalium, rauta, kalsium, eri vitamiinit jne jne. Ja sen mukaan, mitä olin syönyt aamiaisella ja lounaalla, mietin sitten päivällisen ja mahdollisen iltapalan. Syönkö iltapalaa vai en, riippuu aina ihan siitä, mihin aikaan olen syönyt päivällisen. Mutta jos totesin, että jaahas, kalsiumia on tänään ollut liian vähän, niin sitten laitoin loppupäivän ruuat niin, että kalsiumia tuli riittävästi.