Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aikoinaan nuori koira, kun taloon tuli kissa. Koira yritti heti tehdä tuttavuutta kissan kanssa. Kissa väisteli koiraa keksimällä kulkureitit lattiapinnan yläpuolelta sohvien selkänojilta lipastoille, kirjahyllyyn  jne. Hiljalleen karttelu väistyi ja tekivät tuttavuutta. Mitään tappeluita ei tullut. Olisi jännä tietää, mitä eläimet ajattelevat toisesta lajista. Oppivatko ymmärtämään toistensa elekieltä? Ihmisillehän on kirjoja siitä, mitä joku kissan tai koiran ilme tai asento tarkoittaa. Koira haukkkui kyllä muita ulkona liikkuvia kissoja, mutta ei omaa.

Myös tämä mun keväällä Sateenkaarisillalle  lähtenyt koira haukkui ulkona muita kissoja. En tiedä, mitä sen päässä liikkui,  mutta ehkä jotain sellaista, että kissan ei kuulu olla ulkona. Varsinkaan yksin. Ihan silloin alussa, kun koira tuli mulle, mun poikani oli tekemässä pihahommia ja ulko-ovi oli auki. Toinen silloisista kissoistani oli varovasti tullut etupihan rappusille ja kun tulin koiran kanssa lenkiltä, niin sehän meni pihassa ihan sekaisin ja ajoi kissan takaisin sisälle. Kyylähän ei ulos edes halua. Voisin jättää kaikki ovet auki ja se kiltisti istuisi ovensuussa ihmetellen maailmaa. Se oli alunperin sisäkissa - kuten tämä kaverinsakin - ja edellisen omistajan muutettua omakotitaloon ja heidän pienen lapsensa tultua kissoille allergiseksi, joutuivat laittamaan kissat ulos. Oli niillä kissoilla varastoon rakennettu lämmitetty tila, mutta eivät siis voineet tulla asuntoon sisälle enää. Ja sen vuoksi niille kissoille haettiinkin uutta kotia. Se vanhempi kissa tykkäsi ulkoilla ihan vaan valjaissakin, mutta toukokuussa kokeilin Kyylälle valjaissa ulkoilemista ja sehän meni ihan paniikkiin. 

Samanlainen on yhden sukulaisen kissa. Menee kuivalla säällä talon terassille, mutta jos huomaa, että se on sateen jäljiltä märkä, nostelee inhoten jalkojaan ja palaa sisään. Ihana hienostelija. Kova kuulemma puuttumaan talon töihin valvomalla kaikkea. Kun sinne menee kylään, se tarkkailee ensin kauempaa, että mitä porukkaa sitä ollaan. Jos läpäisee seulan, se tulee lähemmäs. Silittelyä on turha yrittää, se kuulemma itse ilmoittaa puskemalla, mikäli sellainen sopii. Olispa oma kissa.

Keväällä, kun meillä oli se taloyhtiön iso ilmanvaihtoremontti, niin mun koirani jaksoi olla edelleen vahtikoira. Murisi ja haukkui, kun tuli tuntemattomia remppamiehiä sisään. Itseasiassa se hieman piristyi siitä.   Kun koirani kuoli, Kyylä otti vahtikoiran tehtävän. Se ei tarkkaillut kauempaa vaan kun ovikello taas soi, istui paikoillaan, tuijotti tulijoita ja sanoi MEOOOOOOOOOWWWW. 

Mulla on ollut yksi kissa, jonka aikoinaan otin aika pienenä pentuna Hesystä. Oli löytökissa ja verille kivitetty. Se vihasi ihmisiä. Paitsi meitä, jotka tarjosi sille turvan ja kodin.  Mulla ei silloin ollut vielä lapsiakaan ja kerran tuli taloyhtiöltä ilmoitus, että huoltomiehiä olisi tulossa ja pitää lmoittaa huoltiyhtiöön, jos asunnossa on koira. No mä soitin huoltoyhtiöön ja kerroin, että mulla on kissa. Langan päässä oli nainen, joka vaan nauroi, että no kissasta nyt ei ole mitään haittaa. Kun sitten sen huoltopäivän jälkeen tulin töistä kotiin, mua odotti lappu, että voisinko soittaa huoltoyhtiöön. Nimittäin mun kissani ei ollut päästänyt huoltomiestä sisään. Vuosia myöhemmin olin lähtenyt jo viemään kuopuksen päiväkotiin ja itse menin töihin, mutta esikoiseni oli pyytänyt kaverinsa meille  tarkoituksena mennä yhtämatkaa kouluun. Tytöt olivat yläkerrassa ja kun meinasivat lähteä, niin kissa istui sähisten ja raivoissaan yläkertaan menevillä rappusilla. Tyttäreni joutui soittamaan siskolleni, joka onneksi sattui olemaan vielä kotona, että voitko tulla auttamaan.  Se kissa oli mulla jo siis ennen esikoiseni syntymää ja mulla on valokuvia, missä esikoinen on ihan vauva ja kissa nukkuu sen vieressä pinnasängyssä. Kissalla oli ihan ällistyttävä suojelusvietti. Yleensä suojelusvietti on koirilla, mutta tällä kissalla oli. 

Vierailija kirjoitti:

Avioehdossa on se ongelma, että liian kevyesti suositellaan sitä avio-oikeuden kokonaan poissulkevaa ehtoa. Siinä tulee arkeen joko paljon räknäiltävää tai paljon epäreiluutta ja lasten saaminen iskee pahasti naisosapuolen loppuelämän toimeentuloon. Lisäksi avioehtotaloudessa ei kannata puhaltaa yhteen hiileen, mikä vaikuttaa koko liittoon ja yhteisen omaisuuden kertymiseen. 

Avioehto on kuitenkin aviopuolisoiden välinen keskinäinen sopimus ja ihan eri asia kuin mistä aloituksessa puhuttiin. Mun vanhempani tekivät tuon puolisoiden ulossulkemisen omaan perintöönsä jo silloin, kun kumpikaan meistä siskoksista ei vielä edes seurustellut. Ja me ollaan siskoni kanssa jo molemmat vanhuuseläkkeellä.  Tekivät myös jälkeläisilleen antaineisiin lahjoituksiinkin. 

En taaskaan jaksanut lukea koko ketjua, mutta minusta vähän riippuu siitä, aikooko itse viettää paljonkin aikaansa siellä mökillä vai ei. Lisäksi miettisin siltäkin kannalta, onko yhteisä lapsia ja jos on, niin haluatko pitää heille mökin kunnossa vai sijoitatko mieluummin jollain toisella tavalla lastesi perintöä ajatellen. Mä en ole lainkaan mökki-ihmisiä ja jos mulla olisi puoliso, jolla perintömökki, mut saisi sinne mökille korkeintaan kilon kappaleina. Ja tietenkään en maksaisi euroakaan mökin kuluista. Mutta jos taas olisin mökki-ihmisiä ja viettäisin mökillä paljonkin aikaani, niin tottakai osallistuisin kuluihin. Millä tavalla osallistuisin, niin sehän olisi ihan vaan keskinäinen sopimusasia.  Tein nopean googletuksen ja esimerkiksi Keuruulla halvin vuokramöäkki ensi juhannukseksi maksaa 385 € viikolta. Toki juhannus on vuokramökkien vissiin kalleinta aikaa, mutta tuosta nyt voi saada jotain perspektiiviä summaan, mitä toisen mökillä majailusta voisi maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oo sitäkään tajunnut kun aterialla on kasviksia ja siteen joku 50 grammaa lihaa ja sitä kehutaan että aterialla on proteiinia, hyvä hyvä, mihin se 50 grammaa lihaa riittää kun pitäisi saada se 100 grammaa tai enemmän proteiinia päivässä?

 

Sitten naureskellaan kun joku 100+ kiloinen Robert Helenius syö harjoitellessaan yli kilon lihaa päivässä ja kananmunia lisäksi, että kuukahtaa kohta mahdottomuuteensa, mutta kilossa lihaa on vain 150 grammaa proteiinia (tai voi olla enemmänkin) ja Robertille ei riitä edes 200 grammaa päivässä, kun painaa niin paljon ja pitäisi nyrkkeillä (tai tämä oli tietysti mennyttä aikaa).

Tiedäthän, että myös kasviksista ja täysjyväviljoista saa proteiinia? Kaikesta siitä muustakin siis, jota syödään lihan/veg.proteiinin lähteen lisäksi.

Lihan ravintoarvo on muuta kuin proteiini. 
Perusruoka-aineet on rasva, proteiini ja hiilihydraatti.

Älyllinen ihminen sanoisi myös, että minkä tahansa muunkin pystyisi korvaamaan millä tahansa samaan ryhmään kuuluvalla.

Oliiviöljyn pystyy korvaamaan palakookosrasvalla . Sekin on rasvan lähde.  Omenan voi korvata sokeripalalla. Sekin on hiilihydraatin lähde.

Loppujen lopuksi mitään ruokaa ei oikeasti edes tarvitse syödä. Vettä hanasta ja kaikki muu löytyy kyllä apteekin hyllyltä. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö jokainen yli 80 äo:n omaava osaa itse arvioida proteiinin ja muunkin ravinnontarpeensa? 

Juuri näin.  On ihan eri proteiininkuluts parimetrisellä miehellä, joka treenaa salilla vähintään 2 tuntia päivässä, kuin jollain pienikokoisella naisella, jonka liikunta on lähinnä kaupassa käyntiä ja kotitöitä. Lisäksi muutkin asiat kuten sairaudet vaikuttaa. Varsinkin munuaissairaudet. Lähes kaikki ravintosuositukset on tarkoitettu perusterveille keski-ikäisille keskimääräistä kokoa oleville ja keskimääräistä liikuntaa harrastaville.  Jos poikkeat tuosta ryhmästä, asia pitää miettiä uudelleen.