Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan pitäisi yksiselitteisesti hoitaa vanhukset ja vanhainkotiin, laitoshoitoon pääsyn pitäisi olla huomattavasti helpompaa. Omaista ei saa laittaa vastuuseen vanhuksesta.

Mä näen kyllä muitakin vaihtoehtoja. Jokuhan voi ihan oikeasti haluta hoitaa omaistaan. On joko jo itsekin eläkkeellä tai ainakin valmis lopettamaan työnteon ja ryhtyä ihan kirjallisella sopimuksellakin vanhuksen omaishoitajaksi. Harvalle kuitenkaan pelkkä omaishoidontuki riittää vaan yleensä sen lisäksi pitää saada muitakin tuloja. Tai sitten se hoidettava on puoliso, jonka eläkkeestä maksetaan suurin osa yhteisistä kuluista. Toinen vaihtoehto on, että joku muu kuin edellämainitut  haluaa ottaa vanhuksen hoidettavakseen, mutta ei niin, että vanhus itse saa jääräpäisesti päättää aivan kaikesta. Tällaisessa tapauksessa vanhuksen itsemääräämisoikeuden pitäisi ainakin jossain määrin olla rajattua. Eihän taaperokaan saa sanella vanhemmilleen, mitä tehdään ja milloin. Eikä vielä teinikään. 

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva kuulla joskus kysymys "omaisten oikeudet liittyen vanhuksiin".

On etuoikeus, jos on saanut pitää vanhempansa tai isovanhempansa vanhuusikään. Lähes jokainen saa sairauksia tai raihnaistuu iän myötä.

Nauttikaa siitä ajasta, jonka saatte läheisenne pitää ja auttakaa sitten kun aika on.

Saattaa myöhemmin omakin jälkikasvunne auttaa teitä.

Ihan asiaa kirjoitit, mutta mä miellän sanat "oikeus" ja "etuoikeus" eri tavalla. Tuon ensimmäisen liitän juridisiin asioihin ja jälkimmäisen sitten enemmän johonkin tunnejuttuihin. Mulla oli etuoikeus saada pitää vanhempani pitkään, mutta ei mulla ollut heidän viimeisinäkään aikoinaan mitään oikeuksia päättää heidän kohdallaan yhtään mistään. Koska heilläkin oli itsemääräämisoikeus ja se sitten yritettiin kaataa mun velvollisuudekseni. 

Vierailija kirjoitti:

Muistiliiton sivuilta: 

Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla ja allekirjoittamalla valtakirja. Siinä määritellään , mitä asioita valtuutus koskee.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan usein vasta monen vuoden kuluttua sen allekirjoittamisesta ja VAIN silloin, jos sen tekijä on tullut kyvyttömäksi hoitamaan itse asioitaan ja Digi- ja väestötietovirasto on erillisellä päätöksellä vahvistanut valtuutuksen. 

Edunvalvontavaltakirjaa säilytetään siihen asti, kunnes sen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Yleensä valtakirja on suositeltavaa antaa säilytettäväksi siinä nimetylle valtuutetulle.
Kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan valtakirjassa tarkoitettuja asioita, valtuutettu hakee Digi- ja väestötietovirastolta edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.
Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen.
Toisinaan valtuutusta ei ole tarpeen ottaa käyttöön ollenkaan, jos asiat tulevat hoidettua muulla tavoin.

Juuri näin. Mulla on edunvalvontavaltuutuksessani nimettynä 3 yksityishenkilöä sekä yksi lakifirma. Valtuutetut nimetty siinä järjestyksessä kuin missä oletan - siis tällä hetkellä - kunkin olevan halukkain ryhtymään hommaan. Jokaisella näistä neljästä on oma kopionsa siitä ja alkuperäinen on mulla kotona samassa paikassa kuin kaikki muutkin tärkeät paperin. 

Alaskanmalamuutti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää myös kun ovat 30 vuotta olleet eläkkeellä ja viettäneet aika aktiivista elämää eivätkä ole missään vaiheessa viitsineet opetella tietokoneen ja älykännyn käyttöä, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut. 

Nyt vingutaan lapsi apuun joka asiassa. 

Lähes kaikki tuntemani yli 90-vuotiaatkin käyttävät älykännyköitä ja tietokoneita siinä, missä muutkin. Moni on aloittanut esim. laskujen maksun netissä vasta puolison kuoltua ja ihan hyvin onnistuu. Lapset ja naapurit auttavat tarvittaessa.

Meillä ihan toinen kokemus. Maaseutu, matalasti koulutettuja sukulaisia. Ongelmat ovat isot ja todelliset. Ei ole edes pankkitunnuksia.

92-vuotias appiukkoni olisi halukas tekemään edunvalvontavaltuutuksen. Mutta hän ei ole halukas lähtemään 140km päähän, missä sen voi tehdä lähimmässä virastossa. Ja vielä haluttomampi hän on ottamaan verkkopankkitunnuksia, joilla asia hoituisi digitaalisesti. Noh, tässä sitä sitten ollaan ja minkäs teet.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä ihan paperillekin eikä tarvitse lähteä yhtään minnekään.  Siihen tarvitaan kuitenkin todistajiksi kaksi allekirjoittajaa, jotka eivät saa olla lähisukulaisia eivätkä myöskään niitä, jotka edunvalvontavaltuutuksessa on nimetty edunvalvojiksi. Naapuritkin riittävät.