Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Profile picture for user Reipas ja tunnollinen lammas

Reipas ja tunnollinen lammas

Seurattavat (1) Seuraajat (1)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on joitain kierrätyksestä ostettuja puisia huonekaluja. Tykkään tosi paljon. Sellaisia ei edes kaupasta saa. Nythän pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukset on vähentyneet, kun joku lopetettiinkin. Taloustilanne varmaan takana. Ei tule samaan tahtiin lahjoituksia. 

Maalilla saa tosiaan ihmeitä aikaan. Hyvä idea tuo, jos saa vuokranantajalta luvan tehdä itse remonttia. Siitähän voisi tehdä materiaalilaskennan, maalit, pensselit, lastat jne., jos vuokranantaja vaikka osallistuisi edes pienellä summalla kuluihin tai antaisi yhden vuokrattoman kuukauden, kun esittelisi hänelle projektin ja miten se olisi hänenkin etu, kun työ ei maksaisi hänelle mitään. Työhän remonteissa on se kallein osa. Nämä on sarjassamme meidän muiden kuningasajatuksia. Itse jokainen tietenkin päättää.

Me saatiin tapetoida opiskelukämppä, vuokranantaja maksoi tarvikkeet. Tyttökaveri sai maalata koko asunnon ja vuokraaja maksoi taas tarvikkeet. Tämä on ihan yleinen tapa ollut vielä jokin aika sitten. Vaikkei oltu kuin vuosi, kun muutettiin pois.

En uskaltaisi antaa vuokralaisen kunnostaa asuntoani ovat niin outoa ja arvaamatonta sakkia että talosta vois pian puuttua vaikka ulkoseinä. 

Mikä on sun mielestä ongelma? Jos se talo ei nytkään ole käynyt kaupaksi?  Tottakai vuokranantajan kanssa sovitaan siitä, että ulkoseiniä ei hajoteta. Eihän omistusasunnossa rivi- tai kerrostaloyhtiöissäkään voi alkaa ulkoseiniä hajottamaan. Eihän sopimus koskaan ole niin, että saat tehdä ihan mitä vaan haluat vaan aina kompromissi.Sovitaan, mityä saa tehdä ja mitä ei.

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lammas, kotiutuiko isäsi?

Jouduit vissiin olemaan vastaanottamassa?


Kylläpä eilen tekemäni kaalilaatikko on hyvää!

Kerrankin onnistui kun paistoin kaalisilpun ensin ja annoin kauan muhia uunissa.

Pyöräilimme kirjastoon hakemaan pari varauksesta tullutta kirjaa. Oli tosi synkeitä pilviä joten äkkiä kotiin. Vähän ajan päästä tuli ilmoitus minulle tulleesta kirjasta.

Lähettiin sitten autolla hakemaan ja samalla jätskiostoksille kylmälaukku täynnä kylmäkalleja.

Joo isä kotiutui enkä tosiaankaan ollut vastaanottamassa. Siskoni oli, koska hänen piti antaa vara-avain uudelle kotihoidolle.  Mä huolehdin aikoinaan äidin ja siskoni huolehtii nyt isän. Tämä oli meidän diili. Vaikka siskoni kokeekin tämän nyt itselleen tosi stressaavaksi, niin ollaan ihan hyvissä väleissä. On alkanut tajuta, miten stressaavaa mulle oli aikoinaan olla lähes 3 vuotta  24/7 päivystämässä. Eilen illalla käytiin siskoni kanssa kävelyllä ja juteltiin paljon. Nyt on ihan hyvä tilanne, koska isä - ainakin toistaiseksi - hyväksyy ulkopuolisen avun. Aikoinaanhan isä ei hyväksynyt mitään ulkopuolista apua vaan oli sitä mieltä, että kyllä Lammas heittää vaikka voltin, jos hän käskee. Ja mähän heitin. En isän takia vaan äidin. Nyt, kun äitiä ei enää ole, mä wolttailen ihan eri juttuja kuin mitä isä haluaa. No eipä se ole pitänyt muhun mitään yhteyttä enää sen jälkeen, kun tajusi mun seisovan  siskoni puolella sen sijaan, että olisin asettunut siskoani vastaan. Sitähän se meidän viimeisessä puhelussa yritti ja kun ei onnistunut, niin... 

Ehkä yritti soveltaa vanhaa hajota ja hallitse -periaatetta. Jos ikänsä on ollut asemassa, johon kuuluu määräysvaltaa sekä työssä että kotona, voi vanhana olla järkytys tajuta, että on toisten varassa ja nämä hoitavat asiat parhaalla tavalla. Jo työssä ollessa pitäisi kaikkien valmistautua siihen, että ikä tuo muutoksia ja luopumisia. Löytyisi helpommin niitä mukavia asioita, joita se myös tuo.

Nimenomaan on ollut kyse just tuosta tekniikasta. Kun isä aikoinaan heitti mut rahattomana yönselkään, niin siskolleni oli sanonut, että Lammas itse halusi lähteä. Siihen aikaan ei ollut vielä kännyköitä ja ilman markkakaan rahaa en olisi voinut soitttaa puhelinkioskista siskolleni kysyäkseni edes yhdeksi yöksi yösijaa. Mun sisko olisi takuulla auttanut mua silloin ja varsinkin siskoni mies, joka oli mulle kuin isoveli. Mun lankoni oli  mun elämässäni yksi tärkeimmistä ihmisistä, mutta valitettavasti hän kuoli jo 1992. Muistan hyvin ne viimeiset ajat, kun sairaanhoitajana tiesin pelin jo menetetyksi, mutta silti kykennin luomaan toivoa. Ja huolehtimaan hänen pienestä pojastaansilloin, kun siskoni oli miehensä kanssa sairaalassa. 

Pitkän aikaa oltiin mun siskonpojan kanssa tosi läheisiä. Tuli teininä juttelemaan mulle asioista, joita ei voinut jutella äitinsä kanssa. Mutta sitten mun isä "osti" tuon pojan. Osti sille autoja yms. Mun lapsileni ei koskaan edes ehdottanut, että voisi maksaa ajokortin. Puhumattakaan autosta. Hetken aikaa mun tytär hurahti ukkinsa manipulointiin. Mun poika ei koskaan hurahtanut. Tosin ei koskaan saanutkaan isovanhemmiltaan edes tikkaria, vaikka äidin muistisairauden aikaan juoksikin öisin etismässä mummiaan. Ei saanut edes sanaa "kiitos". 

Isällä pitäisi olla nyt kaikki hyvin. Mä en aio mennä aikanaan edes isän hautajaisiin. 

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Remontointi on ihan kivaakin, jollei ole tiukka aikataulu. Näkee työnsä jäljen. 

Nimenomaan näkee työnsä jäljen. Ja myös se itse tekeminenkin. 

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on joitain kierrätyksestä ostettuja puisia huonekaluja. Tykkään tosi paljon. Sellaisia ei edes kaupasta saa. Nythän pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukset on vähentyneet, kun joku lopetettiinkin. Taloustilanne varmaan takana. Ei tule samaan tahtiin lahjoituksia. 

Maalilla saa tosiaan ihmeitä aikaan. Hyvä idea tuo, jos saa vuokranantajalta luvan tehdä itse remonttia. Siitähän voisi tehdä materiaalilaskennan, maalit, pensselit, lastat jne., jos vuokranantaja vaikka osallistuisi edes pienellä summalla kuluihin tai antaisi yhden vuokrattoman kuukauden, kun esittelisi hänelle projektin ja miten se olisi hänenkin etu, kun työ ei maksaisi hänelle mitään. Työhän remonteissa on se kallein osa. Nämä on sarjassamme meidän muiden kuningasajatuksia. Itse jokainen tietenkin päättää.

Me saatiin tapetoida opiskelukämppä, vuokranantaja maksoi tarvikkeet. Tyttökaveri sai maalata koko asunnon ja vuokraaja maksoi taas tarvikkeet. Tämä on ihan yleinen tapa ollut vielä jokin aika sitten. Vaikkei oltu kuin vuosi, kun muutettiin pois.

Näin sen pitäisi ollakin.

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on joitain kierrätyksestä ostettuja puisia huonekaluja. Tykkään tosi paljon. Sellaisia ei edes kaupasta saa. Nythän pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukset on vähentyneet, kun joku lopetettiinkin. Taloustilanne varmaan takana. Ei tule samaan tahtiin lahjoituksia. 

Maalilla saa tosiaan ihmeitä aikaan. Hyvä idea tuo, jos saa vuokranantajalta luvan tehdä itse remonttia. Siitähän voisi tehdä materiaalilaskennan, maalit, pensselit, lastat jne., jos vuokranantaja vaikka osallistuisi edes pienellä summalla kuluihin tai antaisi yhden vuokrattoman kuukauden, kun esittelisi hänelle projektin ja miten se olisi hänenkin etu, kun työ ei maksaisi hänelle mitään. Työhän remonteissa on se kallein osa. Nämä on sarjassamme meidän muiden kuningasajatuksia. Itse jokainen tietenkin päättää.

No just näin. Mieluisat tapetit yhteen 4m korkeaan seinään maksoi mulla noin   200 € ja kokonaissumma oli noin  2000 €, kun palkkasin remppafirman  tekemään homman.  Materiaalit oli vain murto-osa hinnasta. Itsekin kyllä hetken aikaa nikottelin, kun sain laskun. Mutta tällaisena hukkapätkänä ja niveliltäni kurjassa kunnossa en mitenkään olisi voinut tapetoida seinää itse. Remppafirmathan veloittaa jo 100 € siitä, että soittavat ovikelloa. 

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.