Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Minusta ehdottomasti pitäisi lisätä. Ei tekoälyn ole tarkoitus korvata hoitoa, jossa ihminen kohdataan, vaan niitä tukitoimintoja kuten erilaista kirjaamista, saneluita, laskutusta ja raportointia yms. Niin että ihmisille jää enemmän aikaa siihen itse hoitamiseen. Olen itse ollut terveydenhoitoalalla ennen kuin vaihdoin IT-alaan, ja siellä todellakin on tekoälylle sopivaa tehostettavaa vaikka ja kuinka.

Mulla sama tausta kuin sullakin.  Ajatus siitä, että hoitajalle tai lääkärille jää enemmän aikaa potilaalle, on tottakai hieno, mutta eihän siinä niin tule käymään. Sitten vaan vähennetään hoitajien ja lääkäreiden määrää ja potilas saa edelleen ihan yhtä lyhyen ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisiko Suoman ja Väinön tarina kirjana? Jatkanko? 

Mä luin joskus nuorena paljonkin tuon tapaisia tarinoita. Lähes kaikki Kalle Päätalon kirjatkin tuli luettua. Äiti kuului pariinkin kirjakerhoon ja uusia kirjojahan tuli joka kuukausi. Iän myötä sitten aloin kiinnostua toisenlaisista kirjoista ja tarinoista. 

Vierailija kirjoitti:

Sehän on hyvä asia.

Meinasin just tulla kirjoittamaan samaa. Terveyskeskukset ovat ruuhkautuneet  ja aikoja saa vasta viikkojen tai jopa kuukausien päähän, niin hyvähän vaan se on, jos potilas keksii jonkin muun hoitopaikan.  Huonoa tuo on vain yksityislääkäreille, jotka eivät saakkaan asiakkaikseen näitä pitkiin jonoihin kyllästyneitä kansalaisia. 

Muistan oikein hyvin. 1970-luvulla ikä ei riittänyt ravintoloihin, joten eipä lähiössä ollut muutakaan tekemistä kuin kävellä ympäriinsä kavereiden kanssa. Ei ollut vielä kauppakeskuksia ja kahviloitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta onko sitten kivaa olla se tammikuussa syntynyt? Jos et osaa jotain asiaa niin ihmetellään että miten niin, vaikka olet luokkasi vanhin. Sitten taas jos osaatkin niin mitä sitten, ei mitään ihmeellistä, olethan luokkasi vanhin,

Ei niitä syntymäkuukausia kukaan koulussa pohdi. Jokainen oppii ajallaan. Iso vaikutus on kodilla, sen asenteilla ja kannustuksella, samoin perintötekijöillä. Jotkut osaa lukea jo kouluun mennessään, toiset ei meinaa oppia kunnolla koko peruskoulun aikanakaan. Samoin on sosiaalisten taitojen kanssa. Joillain ne on kodin ansiosta hyvät jo ekaluokalla, toiset ei hallitse aikuisinakaan. Kaikki on yksilöllistä, ja erot isoja.

Kun mä 1968 menin kansakouluun, niin loppuvuodesta syntyneille oli nk koulukypsyyskokeet. Niissä arvioitiin, pitäisikö loppuvuodesta syntyneen lapsen aloittaa koulu vasta seuraavana vuonna.