Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon hoitajien töistä voitaisiin antaa omaisten hoidettavaksi kuten tehdään monessa maassa. Suomalainen järjestelmä on todella kallis eli kotihoitopotilaskin taitaa maksaa vuodessa ainakin 50000 euroa.
Suomalaiset tekevät kuten pitääkin. Perheelliset keskittyvät omaan työhön, itsensä ja perheen hyvinvointiin. Olen hoitaja ammatiltani, 4 lasta, jo aikuisia. Minun resurssit eivät riitä muistisairaan vanhemman hoitoon. Karu ja julma totuus. Omaishoitaja jo iäkäs ja vapaata ruhtinaalliset 3vrk/kk. Mikäli käyttää asiointiin kotipalvelua, syö se tuota vrk vapaata. Tästä syystä yhä useampi luovuttaa ja laittaa muistisairaan laitoshoitoon. Ei siinä enää ajatella vuosittaisia kuluja.
Mä lisään tähän vielä sen, että nythän halutaan nostaa eläkeikää 70:ään vuoteen tai jopa sen yli. Jos teke lapsensa 30-vuotiaana, on 100-vuotias ennenkuin lapsi 70-vuotiaana pääsee eläkkeelle. Ja vielä senkin, että ensi vuoden alusta irtisanomissuojaa heikennetään ja tulee olemaan yhä vaikeampaa saada töistä vapaata sen vuoksi, että pitäisi käydä viemässä äitiään tai isäänsä lääkäriin tai muuten käydä vanhusta auttelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon hoitajien töistä voitaisiin antaa omaisten hoidettavaksi kuten tehdään monessa maassa. Suomalainen järjestelmä on todella kallis eli kotihoitopotilaskin taitaa maksaa vuodessa ainakin 50000 euroa.
Se vaatisi paljon perhe- ja yhteisökeskeisemmän kulttuurin ja sehän tarkoittaa paluuta 70-luvulle ja sitä aiempiin aikoihin. Nykyisessä oikeisto- ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassa mahdotonta. Moniko meistä haluaisi ottaa muistisairaan isänsä ja äitinsä aidosti huolehdittavaksi kotiinsa?
Ja kuinka monelle työpaikalle voi ottaa muistisairaan isän tai äisin mukaan?
No ei tietenkään niin, mutta omaiset kyllä voisivat edes silloin tällöin osallistua hoitoon, syöttämiseen, suihkutukse
Kirjoitin jo eilen, että Suomessa vanhuksilla on itsemääräämisoikeus. Ei se Pihtiputaan mummo suostu muuttamaan rintamamiestalostaan jonnekin Espoon Suvelaan kerrostaloyksiöön vuokralle sen vuoksi, että omaisensa asuvat Espoossa. Eikä ne omaiset Pihtiputaalle, koska siellä ei ole töitä. En tiedä - olisi kyllä ihan kiva tietää - miten Espanjassa nämä asiat hoituu, jos vanhus asuu vaikkapa Toledossa ja omaiset Barcelonassa (etäisyys 548 km). Vanhukset, jotka ovat jo kotihoidon piirissä, tarvitsevat ne apunsa (lääkkeensä, ruokansa, suihkutuksensa jne) säännöllisesti eikä vain silloin, kun omaisilla on mahdollista lähteä ajamaan satoja kilometrejä. Asiaa voi myös miettiä kotihoidon näkökulmastakin eli miten hankalaa on suunnitella työvuorolistoja, jos Marttan tytär EHKÄ tulee viikon päästä sunnuntaina, Einarin poika EHKÄ ensi lauantaina, Kyllikin poika EHKÄ ensi keskiviikkona jne. Kotihoidon on silti varauduttava siihen, että Martta, Einari ja Kyllikki saa tarvitsemansa kotihoidon palvelun.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli mukavasti jumppaa, kun siivosin vähän perusteellisemmin. Harvoin tulee musiikkia kuunneltua, nyt siivotessani kuuntelin Helmut Lotti goes Classic-cd:tä.
Lakanapyykkiäkin pesin, kohta laitan puhtaat lakanat vuoteeseen.
Lammas: kiitos routapaistivinkistä!
Pakastimessa oli sopivan kokoinen hirvenpaistipala. Eilen illalla laitoin sen leivinuuniin paistumaan foliokääreessä, aamulla otin pois. Nyt se on maustumassa mausteliemessä. Mielenkiinnolla odotamme miltä se maistuu.
Nyt kyllä maistuu päiväkahvi!
Ole hyvä vaan. Mä en saanut hirvenpaistia, joten huomenna sitten paistan poron sisäfilettä.
Tänään kävi ekaa kertaa elämässäni lapsia karkki&keppostelemassa. Onneksi mulla oli rasia Fazerin sinistä. Käytin äsken koiran iltalenkillä ja sammutin alakerrasta valot, niin ehkä ei ainakaan enempää tule Halloweenin juhlijoita, kun näyttää asunto pimeältä. Mulla on makkarin ikkunat metsään päin ja siellä ei tähän aikaan vuodesta ketään liiku. Korkeintaan joku Michael Myers.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon hoitajien töistä voitaisiin antaa omaisten hoidettavaksi kuten tehdään monessa maassa. Suomalainen järjestelmä on todella kallis eli kotihoitopotilaskin taitaa maksaa vuodessa ainakin 50000 euroa.
Se vaatisi paljon perhe- ja yhteisökeskeisemmän kulttuurin ja sehän tarkoittaa paluuta 70-luvulle ja sitä aiempiin aikoihin. Nykyisessä oikeisto- ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassa mahdotonta. Moniko meistä haluaisi ottaa muistisairaan isänsä ja äitinsä aidosti huolehdittavaksi kotiinsa?
Ja kuinka monelle työpaikalle voi ottaa muistisairaan isän tai äisin mukaan?
Valmistuin sairaanhoitajaksi 1986 ja silloin ajateltiin, että sairaanhoitajilla tulee aina olemaan töitä. Koska eihän ihmiset lakkaa sairastamasta. Eivät lakanneetkaan, mutta kun tuli ysärin lama, ei ollut enää palkanmaksajia. Määräaikaisuuksia ei jatkettu, sijaisia ei otettu eikä eläkkeelle lähteneiden tilalle palkattu enää ketään. Silloin mun kurssikavereistani 5 lähti ulkomaille töihin ja 4 vaihtoi kokonaan alaa. Itsekin vaihdoin alaa, mutta vasta vuosituhannen vaihteessa ja tunnen monia muitakin hoitajia, jotka ovat sittemmin joko vaihtaneet kokonaan alaa tai siirtyneet muihin kuin varsinaisiin hoitajan työtehtäviin.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/