Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

En ajattele että ihmisillä joilla on toimivat yhteisöt ympärillä erityisesti laskisi näiden yhteisöjen varaan mitään. Ennemminkin niin että ihmiset joilla ne yhteisöt on ympärillä luottaa siihen että heudän ei tarvitse selvitä yllättävissä tilanteissa yksin. Itse en laskisi myöskään kotivaran varaan koska siitä kuitenkin saattaa puuttua jotain olennaista jota juuri siinä tilanteessa saattaisi tarvita. Toimivat ihmissuhteet taas auttaa tilanteessa jossa vaikkapa niitä kasvomaskeja ei ole saatavilla. Voidaan yhdessä miettiä miten ne voisi korvata tai miten toinen on ratkaissut sen tilanteen kun ko asiaa olisi tarvittu mutta sitä ei ole saatavilla.

Ne kirurginmaskit viruksilta suojautumisessa oli alunperinkin ihan järjetön ajatus. Kirurginmaskit on valmistettu sitä varten, että käyttäjän suusta tai nenästä ei mene bakteereja potilaalla avoimena olevaan haavaan. Yleensä siis leikkaushaavaan. Ei niillä itseä ole tarkoituskaan suojata. Lisäksi virus on kooltaan pienempi kuin bakteeri, joten virukset kyllä läpäisee - molempiin suuntiin - kirurginmaskin. Valtioneuvosto teetti 2020 keväällä tutkimuksen, jossa todettiin juuri tuo em asia. Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että ffp3-herngityssuojain torjuu viruksetkin. Ja todettiin myös, että WHOn mukaan myös ffp2. Siinä tutkimuksessa vielä todettiin, että nuo ammattilaiskäyttöön tarkoitetut hengityssuojaimet kannattaa jättää vaan ammattilaisten käyttöön. 

Alunperin toimittiin siis tavallaan ihan oikein. Kirurginmaskeista tai kangasmaskeista ei virusten torjunnassa ole mitään hyötyä. Kesällä 2020 koronavirus lähestulkoon hävisikin Suomesta, mutta loppukesästä Skopjen lentojen myötä virusta alkoi taas tulla Suomeen. Jotta kansalaiset eivät uudestaan poteroituisi koteihinsa vaan jatkaisivat edelleen kauppakeskuksissa seikkailua tai ylipäätään jotain, missä sai humpattua rahansa yrittäjille, Marinin hallitus antoi maskisuosituksen. Ei niillä maskeilla suojannut sen paremmin itseään kuin muitakaan, mutta sepä nyt ei ollut silloisen hallituksen tavoitekaan vaan se, että ihmiset jatkaisivat edelleen rahojensa kuluttamista. 

Mä olin tehnyt jo ennen pandemiaakin 100%:sti etätöitä, joten mun lähisuvussa oli selvää, että jos jonkun pitää huolehtia yli 90-vuotiasista vanhemmistani, niin se olen sitten minä. Varsinkin, kun olin aiemmalta ammatiltani viewlä sairaanhoitaja. En koskaan ostanut yhtäkään kirurginmaskia, mutta koska oli silloin keväällä pieni riski siihen, että isän tai äidin kanssa olisi pitänyt lähteä jonnekin lääkäriin tms, niin aloin metsästämään ffp3-hengityssuojaimia. Sekä itselleni että myös vanhemmilleni. Ensimmäiset ffp3:set silloin keväällä 2020 maksoivat 25 €/kpl. Ei mun tarvinnut niitä kymmeniiä tai satoja ostaa, koska ihan vaan muutama riitti.  Varmuuden vuoksi. Itseasiassa muistan, että Tokmannille oli tulossa niitä iso erä, mutta HUS ostikin suoraan ne kaikki. Myymälöihin ei tullut ensimmäistäkään.  Myöhemmin sitten hankin niitä lisää, kun saatavuus parani ja hinnat laski. Pandemia meni ohi, mutta olen ananut niitä siskolleni, kun mökillä tekee hommia, joissa on riski saada Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä joka ajat 50 kilometrin päähän kauppaan ostamaan sen tarvittavan mitä lähikaupoista et saa: luuletko ettei siellä ole ryntäys käynyt ja tarpeelliset ostettu jo pois ennen kuin ehdit sinne? Sitäkin on toistettu että jos ei ennakoi on silloin kun kriisi on käsillä monella paniikki ja ryntäys eikä tarvittavia, mitä ovatkaan välttämättä riitä kaikille.

Kuten korona-aikaan kaupat pullisteli käsidesiä ja kasvomaskeja. Vai miten se olikaan? 

Kuuluuko noi kotivaraan. Paljonko kotivarassa on oltava käsidesiä ja kasvomaskeja?

Kotivaraan kuuluu myös asiat, joilla saat huolehdittua hygieniastasi. Ei nimenomaan käsidesi. Jos sulla on porakaivo pihassa, niin tietenkään et tarvitse käsidesiä. 

Kotivaran idea ei ole luetella kansalaisille, montako pakettia mitäkin pitää olla varalla. Kotivarassa on ehdotuksia, mutta tietenkään kukaan kala-allerginen ei koskaan osta vaikkapa tonnikalaa. Koko varautumisen idea on se, että sulla on aina se plan B eli jos jokin ei toimi kuten normaaliarjessa toimii, niin sulla on varasuunnitelma. Sinä ihan itse päätät, mikä juuri sinun kohdallasi on plan B. Siihen et voi luouttaa, että naapurisi on miettinyt valmiiksi sinullekin plan B:een. Sun plan B voi olla ihan erilainen kuin naapurisi plan B. 

Tuosta yhteisöllisyydestä.... yhteisöllisyyttä on monenlaista ja erilaisiin tilanteisiin. Kun pandemia alkoi, tämän alueen Facebookin puskaryhmässä alettiin kysellä, tarvitseeko joku apua kauppareissuihin tms. Tämä yhteisöllisyys ei siis kohdistunut vain tuttuihin vaan myös tuntemattomiin. Monissa paikoissa maaseudulla taksikuskit alkoivat toimittaa kaupasta ostoksia vanhuksille, joita oli kehotettu pysymään kotona. Kun aikoinaan tällä alueella meni pidemmäksi aikaa vesi poikki ja viranomaiset saivat järjestettyä vedenjakelupisteitä, meidän taloyhtiössä muutamat tyypit kerääntyi tohon pihalle ja sovittiin, kuka menee kenenkin iäkkään tai muuten huonosti liikkuvan ovikelloa soittamaan ja kysymään, tarvitseeko vedenjakelupisteeltä vettä. Ja niille, jotka tarvitsivat, vietiin vettä. Emme kuitenkaan kohdistaneet tätä yhteisöllisyyttä kaikkiin naapureihin vaan ainoastaan niihin, joille veden hakeminen itse olisi ollut hankalaa. Emmekä tietenkään alueen muihin taloyhtiöihin. Huomattavasti rajatumpi yhteisöllisyys sitten taas omalla kohdallani (esimerkiksi kenelle antaisin omia ruokiani,  juomiani, lämpimiä vaatteitani, lääkkeitäni jne ) kohdistuisi lähinnä omiin lapsiini, isääni ja siskooni. Heihinkin vain sen mukaan, mitä nyt ylipäätään tarvitsisivat ja mikä olisi sen hetkinen tilanne. Erittäin mahdollista kun on, että siskoni olisi juuri silloin mökillään, kun täällä kaupungissa olisikin jokin vedenjakelun tai sähkön tms katkos. Lähtökohtaisesti ajattelen, että ne ihmiset, joilla on auto, voivat ajaa vaikka 200 km ostamaan jostain vettä tms. On siis ihan selvää, että ei sellaiset ihmiset mun vesi- tai muita varastojani edes tarvitse. 

Ymmärrän siis ihan hyvin sen, että moni laskee sen varaan, että hyppää sitten vaan autoonsa ja ajaa sinne, missä on tarvittavia asioita kaupoissa. Ja sitten vielä sellainenkin asia, että terve ihminen ei kuole, vaikka olisi 72 tuntia ilman mitään nesteitä. Sen jälkeen voi olla sitten jo tiukempi tilanne, mutta jos on talvi ja lunta, niin syö sitten vaikka janoonsa lunta. Varautuminen ei ole mikään uusi keksintö. 100 vuotta sitten oli ihan normaalia varautua talveen. Vielä 1980-luvulla asuin kerrostalossa, jossa oli jokaiselle asunnolle kylmäkellari. Sinne sai säilöttyä mehuja, hilloja, etikkasäilykkeitä ja juureksia. Ei niitä säilötty mitään ydinsotaa tai maailmanloppua varten. Ja kuten jo aiemmin ketjussa kerroin, niin aikoinaan oli ihan oikeita jopa viikkoja kestäviä lakkojakin ja niihinkin ihmiset varautuivat. Nykyisin lakot vaikeuttavat aika harvoin tavallisen kansalaisen elämää. 

Kävin viime syksynä Irlannissa. Ei siellä sen halvempaa ollut kuin Suomessakaan, mutta siellä oli erilaista. En ole kovin kiinnostunut kotimaan matkailusta, koska täällä on lähes kaikki isommat kaupungit suunnilleen toistensa kopioita. Samat ketjuliikkeet, samat ketjuravintolat jne. Lunta näkee ihan kotinsa ikkunastakin ja jos vaikka hiihtämään haluaisi, niin monot vaan  jalkaan ja sukset heti kotipihassa. Omalla kohdallani kyse on lähinnä siitä, että suomalaista näkee ihan joka päivä ja siksi se on arkea. Jos lomalla haluaa kotoa pois, haluaa jotain erilaista. Lapsuudessani 1960-luvulla tuli kierrettyä Suomea ja nähtyä Kolit yms paikat. En mä ulkomaillekaan mene kahta kertaa samaan paikkaan. Poislukien työmatkat, joissa paikkaa ei tietenkään voinut itse valita. 

Viime vuonna oli kuitenkin tarkoitus käydä Rovaniemen markkinoilla, mutta se reissu peruuntuikin. Uusi suunnitelma tälle vuodelle. Yksi serkkuni asuu Lapissa ja meitä lähtee täältä pääkaupunkiseudulta kolme serkusta loppukesästä Rovaniemellä käymään. Mutta sitten sekin on nähty. Ymmärrän silti hyvin niitä, jotka vuodesta toiseen käyvät Lapissa laskettelemassa. Se on se laskettelu, joka heitä sinne vetää eikä niinkään se, että ne rinteet sattuu olemaan Suomessa. Jos he asuisivat ihan niiden rinteiden lähellä, kävisivät siellä arkisin ja viikonloppuisin laskettelemassa ja lomillaan todennäköisesti suuntaisivat jonnekin muualle. 

Norjalla menee vissiin ihan hyvin edelleen. Just pari viikkoa sitten yhden kaverin tytär lähti sairaanhoitajaksi Norjaan. Suomessa ei enää sairaanhoitajia tarvita, mutta Norjassa tarvitaan. Lohenfileoiista en tiedä, mutta käsittääkseni Norjassa töitä kuitenkin riittää. Vuonna 2025 Norjan työttömyysaste oöli vain noin 4,5%.