Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää palkkaa ja verot matalammiksi ja piiloverot pois. Minun bruttopalkkani on noin 5 000 euroa ja asun yksin, mutta elän kädestä suuhun kireän verotuksen ja korkean hintatason takia. Erityisen tiukkaa tekee niinä kuukausina, jolloin pitää hankkia jotain ylimääräistä mutta tarpeellista, kuten remonttitarvikkeita tai uusi kodinkone tai lahjoja ystäville ja sukulaisille. Omaan autoon ei ole varaa enkä ole koskaan käynyt etelänmatkalla.

Elät kädestä suuhun? Tuolla brutolla ei kyllä ole valtion vika se.

Oma brutto on kuitenkin 2000 e pienempi, asun yksin ja maksan omaa asuntoa ja säästän ja reissaan.

Jep. Jos yksin asuva ei pärjää 5000 € kuukausituloila, niin sitten jokin on hänen omassa taloudenhoidossaaan päin vi**ua. Tuosta palkasta jää kuitenkin käteen ainakin 3000 €, joten. 

Ei yhtään. Tippaleivät on mun vappujuttu.

Vierailija kirjoitti:

"Vanha raha" ei kuluta kuin minimin. Ei ostele, vaan säästää kaiken ja kaikessa. Siksikin hallituksen säästötoimet ovat arveluttavia. Eivät rikkaat kuluta yhtään enempää, vaikka heillä olisi enemmän rahaa. Hehän iloitsevat juuri siitä, että tilillä ja sijoituksissa on mahdollisimman suuri summa rahaa. He eivät halua tavaroita ja palveluja vaan rahaa tilille ja sijoituksiin.

"Vanha raha" ei halua ökyillä. Eivät välttämättä pihistele, mutta kun ostavat jotain ostavat laatua. Seuraavaan ainakaa+ kymmeneen vuoteen ei tarvitse ostaa uutta tilalle. Tai jos puhutaan vaikka sisustamisesta, niin siellä ne suvun antiikkikalusteet kulkee sukupolvelta toiselle satoja vuosia. Ei tarvitse huonekalukaupoissa käydä, kun kaikki jo on. 

Mä olin nuori aikuinen 1980-luvulla ja ökyilijöitä oli  vain nk nousukkaat. Jupeiksi silloin  kutsuttiin. Sen sijaan "vanhan rahan" ihmiset eivät juurikaan nopeasti erottuneet katukuvasta. Näyttiivät samoilta kuin minäkin. Paitsi että ne niiden takki oli maksanut 1500 markkaa ja omani 50 markkaa. Mutta eivät jättäneet hintalappua takkiinsa roikkumaan. 

Vierailija kirjoitti:

me otamme siis lainaa enemmin valtiolle kuin maksamme alvia ja ennemmin maksamme parturille kuin varmistamme valtion toiminnot niinkö?

Ei vaan jätetään kokonaan ne parturilla käynnit väliin. Koska tavallisella kansalaisella on yleensä tärkeämpiäkin asioita kuin päässä oleva tukka. Katto pään päällä, ruokaa ja tarvittavat lääkkeet, lämmityskin on ihan kiva ja vaikka sähköt. Ja ihan kiva, jos ei tarvitse ihan pieruverkkareissakaan kulkea. Aika monen tässäkin ketjussa kirjoittavan vähintään isovanhemmat ovat eläneet aikana, jolloin ei turhiin kulutettu. Muistan omasta lapsuudestani (olen syntynyt 1961), että säästäväisyys oli hyve eikä suinkaan pahe. Mun mummolle ei olisi tullut mieleenkään maksaa kahvipaketillisen hintaa yhdestä kupillisesta kahvia. 

Suomessa hyvinvointivaltiota aikoinaan rakennettiin hyvin pitkälti sen varaan, että oli valtion omistamia vientiyrityksiä. Niistä valtio sai rahaa. Niitä on vuosikymmenten varrella tasaiseen tahtiin myyty ensin kotimaisille sijoittajille ja nämä taas ovat myyneet ne ulkomaalaisille sijoittajille.  Olen itse ollut aikoinaan töissä firmassa, joka oli pääkaupunkiseudun kuntien omistama - ei siis valtion, mutta julkisen sektorin kuitenkin - , mutta sitten sekin myytiin. Ensin suomalaisille sijoittajille, sitten ruotsalaisille ja lopulta ruotsalaiset myi sen kanadalaisille. Ei kanadalaisia sijoittajia kiinnosta pätkänkään vertaa joku Suomi. Hyvä kun tietävät, missä päin maapalloa Suomi sijaitsee. 

Itse näen aika isona ongelmana sen, että nykyisin halutaan rikastua mahdollisimman nopeasti. Eikä enää niin, että kunhan pojanpojalla aikanaan on parempi leikkele leivän päällä. Kun yritys alkaa menestyä, se myydään helposti eniten tarjoavalle. Hetken aikaa uusi omistaja/t voi olla suomalainen, mutta jos yritys entisestään kasvaa, se myydään jonnekin muualle. 

Vierailija kirjoitti:

Suree selkeästi seniorikissakaverinsa kuolemaa. On ollut vaisu ja vetäytyvä jo parisen viikkoa. Syö jotakin, mutta ei riittävästi. Sydäntä särkee katsella sitä.

Otan osaa Mun kissan pitkäaikainen koirakaveri lähti viime viikolla Sateenkaarisillalle ja kissan surua on sydäntäsärkevää katsoa.  Syö kans tosi huonosti.  Kulkee ympäri asuntoa ja naukuu.  Täyttää itsekin kesällä  jo  19v eikä ole tätä ennen koskaan ollut ilman tassukaveria. Onneksi huomenna tulee viikonlopuksi lainakoira,  joka on ollut meillä usein ennenkin hoidossa.  Äsken se söi 1,5 cm pätkän nakkimakkaraa vapun kunniaksi  ja nyt nukkuu mun vieressä sohvalla.