Reipas ja tunnollinen lammas

Tikkurila Festivaaleille yhdeksi päiväksi. Olen Portion Boys -fani. 

Vierailija kirjoitti:

Muutamassa viestissä on mainittu tylsyys ja sen vaikutus kaverien vähyyteen. Tylsyys on siinä mielessä vähän hankala sana, että jokainen määrittelee sen eri tavalla. Toisen tylsimys on toisen huipputyyppi. Minusta mielenkiintoisimpia henkilöitä ovat he, jotka osaavat reflektoida elämää ja jotka löytävät kiinnostavaa jutunjuurta aivan jostain arkisesta aiheesta. Tällaisen ihmisen rupattelu aamukahvihetkestään voi olla miljoona kertaa vangitsevampaa kuin jonkun ns. menevän tapauksen selostus siitä, kuinka paljon ihailijoita hän sai taas häätää pois kimpustaan viikonloppuna yökerhossa. Itsekeskeisyys ja tarve pönkittää omaa imagoa tekevät ihmisestä mielestäni lähtökohtaisesti tylsän. Kyky antaa tilaa myös toiselle ja taito havannoida erilaisia ilmiöitä, ihan arkielämän sellaisia, taas lisäävät kiinnostavuutta. Kyse ei siis ole niinkään siitä, että mielestäni kahvittelevat kotihiiret olisivat itsestäänselvästi kiinnostavia ja bilehileet ikävystyttäviä. Kiinnostavuus piilee ennemmin elämänasenteessa ja näkökulmanottokyvyssä.

Mä ajattelen tässä yhteydessä tylsänä sellaisen henkilön, jonka elämässä vain harvoin tapahtuu mitään tavallisesta arkipäivästä poikkeavaa. Eli elämä on päivästä toiseen aika samanlaista. 

Banaani viipaleina. Puolijäisinä blenderiin muiden ainesten kanssa ja smoothieksi. Viipaloituja sitruunoita, limejä ja appelsiineja. Jääkuutioiden sijasta vesikannuun viilentämään ja maustamaan veden. Kannattaa kuitenkin pestä sitrukset ensin vaikka Fairyllä ja huuhdella hyvin, sitten viipaleiksi ja pakkaseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kai se on vaan hyväksyttävä, että on yksinäinen. Pitkään aikaan en ole asiaa ajatellut, mutta nyt asia on taas pinnalla, kun pitkästä aikaa yritin ystävystyä. Ei siitä mitään tullut. Parempi vaan pysytellä omissa oloissa. Käydä töissä, jutella työkavereille sen verran kuin kohteliaisuus syistä on pakko ja antaa vaan olla. En kelpaa kenellekään. Toisaalta on lohdullista, että meitä on muitakin. Muitakin, jotka eivät tule toimeen ihmisten kanssa, vaikka haluaisivat. Emme vain kohtaa toisiamme ja jos kohtasimme, tulisimmeko toimeen keskenämme?

Ehkä olen vain niin rikkinäinen, tyhjä kuori. Minulla ei ole kenellekään mitään annettavaa. Miksi kukaan haluaisi olla kanssani. En ole mielenkiintoinen. Olen tylsä. En harrasta mitään hienoa, en käy missään, kun ei ole ketään kenen kanssa käydä. Ei minulla ole mitään kerrottavaa itsestäni. Parempi olla vaan hiljaa ja huomaamaton.

On onnenpotku, jos kohtaa toisen samanlaisen ja vielä ystävystyy tämän kanssa. Kuten kommentoija nro 7 kirjoitti: "Kavereilta pitää saada jotain positiivista itselleen". Tylsästä ihmisestä ei saa kuin tylsyyttä, mutta jos ei itselläänkään ole muuta annettavaa kuin tylsyys ja kummallekin riittää tylsyys, ystävyyssuhteella on mahdollisuuksia. Ei munkaan elämässä nykyisin tapahdu oikein mitään, mutta eipä tapahdu ystävienikään elämässä. Tai jos tapahtuukin, se on sitten joku sairastuminen, kömmähdys tms. Ystävieni kanssa meillä on kuitenkin samanlainen huumorintaju ja osataan kertoa kömmähdyksistä yms toiselle tavalla, joka saa molemmat nauramaan. Tilannekomiikkaa, itseironiaa ja hirtehishuumoria. En mä pystyisi ystävystymään sellaisen kanssa, jonka elämä on yhtä seikkailua tai täynnä "vauhtia ja vaarallisia tilanteita". 

Pelkkä päivittäistavaroiden verkkokauppa ei taida Suomessa riittää. Prismalle ja Citymarketille verkkokauppa on "sivubisnestä" ja pääasiallinen tulos syntyy myymälöissä käyvistä asiakkaista. Odasta ei myöskään kerry kuluttajille mitään bonuksia tai plussapisteitä kuten kertyy S-ketjun ja K-ketjun ostoksista.