Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 93: Mä ajattelen ihan samoin, vaikka asunkin täällä lännessä. Linnainen oli varmaan aikojen alussa ihan maalaispaikka, mutta kun Vantaa alkoi kehittymään, niin siellä omakotitalotontit alkoikin maksaa aika paljon. Vähän kuten Kannistossakin.Eli jos halusi hienostella, osti ysärillä tontin Linnaisista ja rakennutti sinne talon. Itse en siellä asu, mutta yksi tuttuni asuu. Tai asui, kuoli ihan hiljattain. Oma auto siellä asuvilla tietenkin pitää olla eikä siellä ole kouluja eikä kauppojakaan. En osaa sanoa, millainen paikka Linnainen nykyisin on. Pitäisi varmaan joku päivä koiraa lenkittäessäni käydä katsomassa. 

Vierailija kirjoitti:

Mä asun idässä ja täällä on kyllä tosi paljon luontoa ja lenkkipolkuja. Lentomelua ei kuulu lainkaan, vaikka välillä koneita näkee, ehkä meidän talossa hyvät äänieristeet? 

Tuo lentokenttä aiheuttaakin alueen rakennuksille ihan erilaiset ääneneristysvaatimukset kuin sellaisissa rakennuksissa, joissa ei ole lähelläkään lentokenttää. 

Vierailija kirjoitti:

Hallitus päätti suosia varakkaita yrittäjiä ja se tuli nyt pienyrittäjien maksettavaksi.

Päätös olla leikkaamatta senttiäkään listaamattomien yritysten omistajien osinkoverohuojennuksesta oli arvovalinta.

Nimenomaan se oli arvovalinta. Tosin se nyt on toistaiseksi ainoa asia, josta voin tätä hallitusta kiittää. Siis että eivät tehneet mitään. Sain nostettua vielä ihan kivat osingot ennenkuin myin osakkeeni pois ja jäin oloneuvokseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Viime päivät niin kuin tänäänkin olen ollut huolestunut. Oikeastaan monista asioista. Taloudelliset jutut sellaista, että kun niitä katsoo niin voi ajatella, ettei ole toivoa paremmasta. Sitten olen huolissani opinnoista. Tänäänkin yksi koe tiedossa mitä tosin saa tehdä pidempään ja käyttää kirjaa apuna. Näin yleensä tuollainen auttaa.

Samalla olen huolissani äidistäni. Hänelle vähennettiin tosi paljon lääkkeitä. Hyvä juttu, mutta hyvä asia ei ole kipujen pahentuminen ja se, että lääkärikäyntiin ja labroihin on nyt vielä viikkoja aikaa. Näin pelottaa mitä jos tulehdusarvot ehtivät noustakin taas korkealle tässä ajassa.

Viime talvi oli niin raskas itselleni ja äitini hyvä, kun pystyi kävelemään tiettyinä kuukausina niin se kaikki on mielessä ja pelko siinä, ettei vaan tuo kaikki toistuisi. Näin levoton olo on ja monet hetket mietin, että kumpa kaikki nyt vaan menisi hyvin ja silti pelkää, että jotain huonoa tulee

Olen kirjoittanut sulle ennenkin, että nivelreuman diagnosoiminen on tosi vaikeaa. Ja usein lääkärit katsovat, että kaikki nivelreuman diagnoosiin edellyttävät asiat eivät täyty. Joten päättävät, että ei ole nivelreumaa. Näin mullekin aikoinaan kävi. Ja aloin ajatella, että olen varmaan tulossa hulluksi, kun aamulal en tahdo kipujen takia päästä sängystä ylös ja silti kaikki lääkärit sanovat, että ei sussa mitään vikaa ole vaan olet terve kuin pukki. Kunnes sitten lopulta ne reumatekijätkin nousi niin korkeiksi, ettei enää lääkäritkään voineet tehdä muuta kuin antaa diagnoosin. On muitakin autoimmuunisairauksia, joiden diagnosoiminen on tosi vaikeaa. En siis syytä lääkäreitä siitä, etteivät he tiedä, mikä potilasta vaivaa. 

Oliko sun äidin kivut enemmän nivelkipuja vai lihaskipuja? Ei ole pakko vastata, jos et halua. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään ajattelin lopettaa ketjun seuraamisen. Kiitos niille jotka oikeasti jaoitte ja nostitte toisia jakajia. Ei osan jankuttamista jaksa.

Toivon, että et lopettaisi. Ymmärrän kyllä, jos lopetat. Mä seuraan tätä ketjua edelleen ja luen yleensä kommentista joko 3 ensimmäistä sanaa tai sitten ensimmäisen lauseen. Todella, TODELLA nopeasti huomaan, jos kommentti on kirjoitettu vain riitelymielessä. Ja hyppään yleensä yli. Tänäänkin lähes jokaisen kommentin on saanut hypätä yli. Ei kuitenkaan ihan kaikkia.