Reipas ja tunnollinen lammas

Aletuotteilla ilmeisesti tarkoitetaan punalaputettuja. Lähikaupassa niitä on yleensä aika vähän eli kauppias osannee aika hyvin arvioida menekin.  Ostan punalaputettuja vain silloin,  jos ko tuotetta ei ole lainkaan normaalihinnalla.  Mun ruuan kulutukseni on sen verran pientä,  että en tarvitse punalaputettuja.  Sen sijaan hyödynnän kyllä tarjouksia. 

Mun leveämpi elämäni oli seurausta hyvästä palkkakehityksestä sekä pääomatuloista.  Kun asuntolainan maksu aikoinaan loppui,  aloin säästää ja sijoittaa enemmän.  3 vuotta sitten päätin kokeilla elämää tulevien eläkepäivieni elintasolla  ja parin kuukauden kokeilun jälkeen lyhentää työaikaani. Viime vuonna elokuun viimeisenä päivänä sanoin lopullisesti heipat työelämälle. Eläkkeelle pääsen ensi elokuussa.  Nautin enemmän vapaa-ajasta kuin rahan kuluttamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä itsekin ihmettelen mihin omat ja mieheni vanhemmat (80 ikävuoden molemmin puolin) rahojaan oikein panttaavat. Onko se pankkitilin saldo itseisarvo? Sitä voi tuijotella ja myhäillä tyytyväisenä? 

Itse en rahaa tarvitse, tulen toimeen vähällä, mutta lapset on opiskelijoita ja elävät todella niukasti ja heillä on jatkuva stressi toimeentulosta etenkin nyt kun kesätöitä ei millään saa. Mun isovanhemmat auttoivat minua aikanaan mutta nyt tämä seuraava polvi ei tunnu välittävän lastenlapsistaan. 

Samoin kuin nuoret pelkäävät etteivät saa eläkettä aikanaan pelkäävät monet vanhukset sitä, etteivät parin vuoden päästä enää saa hoitoa jos eivät sitä itse maksa. 80-vuotias voi elää vielä 20 vuotta ja tarvita itse niitä rahojaan. Ymmärrän siis hyvin sekä nuoria että vanhoja tässä asiassa.

No onko oikeasti järkevää lahjoittaa ne rahat jonkun yksityisen hoivafirman kautta veroparatiisiin kuin auttaa omia jälkeläisiään? 

Meinaat että pitäisi vanhana kärsiä hoidotta, kituuttaa ja kuolla aiemmin, jotta jälkeläiset voisivat saada enemmän tukea...?

Toki jos on molempiin varaa, sekä omaan hoitoon vanhana, ja vielä lapsillekin, niin hyvä.

Suomessahan on nyt niin, että parempaa hoitoa saat jos olet rahaton ja varaton. Julkinen hoito on nykyään parempaa kuin yksityinen ainakin vanhusten suhteen. Jos sinulla on vähänkään omaa rahaa käytössä, niin julkinen puoli pesee sinusta kätensä ja joudut ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta ja ne yritykset on pelkkiä rahantekokoneita. Luulet saavasi palvelua, mutta olet väärässä. Minä jaan rahani lapsilleni ennen kuin minusta tulee seniili, niin ei tarvitse joutua vanhusnappulaksi monikansallisiin pörssiyhtiöihin.

Ei kyllä se julkinen puoli on täysi vitsi nykyisin olit sitten nuori tai vanha. Yksityiseltä sitä kunnon hoitoa saa ainoastaan.

Oletko hoitoalalla? Minä olen. Siksipä pystynkin sanomaan, että kunnalla sentään hoidetaan, vaikka se hoito surkeaa onkin.

Jos on rahaa,  pystyy ostamaan monenlaisia palveluita kotiin.  Tai vaikka porrashissin,  jos asunnossa on portaat.  Hyvinvointialueet tarjoavat aika minimaalisen määrän mitään palveluita eikä nekään ilmaisia ole.  Liittyvät siis lähinnä vain vanhuksen perushoitoon,  mutta kodin siivoukset yms on ostettava yksityiseltä. Pointtini on,  että jos ei kyse ole muistisairaudesta,  niin varsin pitkään pystyy asumaan omassa kodissaan. Mun 96v isä on ollut tosi tyytyväinen yksityiseltä hoivapalveluyritykseltä ostamiinsa palveluihin.  Pyrkivät vielä siihen,  että aina kävisi samat työntekijät. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kiusaaja, viestien ja muiden ketjujen poistelija tuntuu ajattelevan "koska mä voin".

Kysyn sinulta, poistelija, uudelleen, kun jo kiiruulla poistit viestini: Onko sinulla omasta mielestäsi kaunis luonne?

Kauniilla luonteella ei pärjää elämässä. Puolensa on opittava pitämään. Sinunkin. Siksi sinua ehkä kiusattiinkin, kun alistuit siihen, etkä nostanut hirveää äläkkää. Pitää antaa kaksinverroin takaisin, muuten jää ovimatoksi.

Paras keino pitää puolensa on poistaa sun kaltaisesi ihmiset elämästään kokonaan.  Ei olla missään tekemisissä ja jos joskus pakko olla,  niin kävellä ohi kuin ei huomaisikaan.  Tätä kyllä suosittelen somessakin.  Just saying. 

 

Ja ne mun kuulumiset... pesin mattoja ja kohta vielä iltalenkille.  

Niin eli ignoorata täällä palstalla? Ethän tee sitä itsekkään. 

Mä kyllä pääsääntöisesti ignooraan djankkaajan kommentit. Mutta koska tuossa djankkaaja tai joku hänen hengenheimolaisensa oli kommentoinut ihan asiallista kommenttia,  puutuin siihen. Katsos minäkin kyllä osaan puolustaa sellaista,  jolle joku muu vastaa sillä tavalla ylimielisesti kuin sinä. Tai kuka djankkaajan hengenheimolainen nyt olikaan. 

En ole djankkaaja enkä viestin kirjoittanut hengenheimolainen, mutta en näe viestiä ilkeytenä. Itse asiassa siinä on tärkeä pointti.

 Kenenkään ei pitäisi niellä väärää kohtelua mukisematta. Väärä kohtelu herättää automaattisesti oikeutettua suuttumusta, mutta jos sitä ei uskalla tuoda julki, se ei katoa, vaan kääntyy sisäänpäin, ihmistä itseä vastaan. Tulee masennusta, läheisriippuvuutta tai muita ongelmia. Kasvatuksessa olisi hyvä opettaa lapsille kykyä puolustautua. Se kuuluu terveeseen itsetuntoon. Tämä siis yleisellä tasolla, en ota kantaa kenenkään tilanteeseen.

Ymmärrän kyllä pointtisi.  Jouduin mä itsekin aikoinaan ala-asteella olevalle pojalleni antamaan luvan vetää kunnolla turpaan. Sitä ennen olin aina ajatellut, että koulu voisi puuttua kiusaamiseen.  Mutta eihän koulu puuttunut.  Yks kerta sitten,  kun isompi poika oli taas kerran tönäissyt poikani kuralammikkoob,  mun poika nousi siitä ylös ja iski nyrkillä nenään niin,  että kiusaajaltaan murtui nenä. Kukaan ei  tiennyt,  että  mun poika piti hauskoja painimatseja itseään paljon isomman koiran kanssa  ja poika ja koira oli kuin identtiset kaksoset. Mutta jälki-istuntoon joutui silloin sekä mun poika että se kiusaaja. Poika oli silloin viidennellä ja sana kiiri yläasteelle niin,  että siellä ei kukaan edes yrittänyt kiusata mun poikaa.  Tiesivät, että siitä saa vain nenänsä kipeäksi.  Kerran yhden tytön äiti soitti mulle.  Kertoi,  miten lapsensa oli koko ala-asteen ollut koulukiusattu,  mutta päätyikin yläasteella mun pojan luokkakaveriksi. Ja mun poika oli alkanut kulkea tän tytön kanssa koulumatkat.  Tytön kiusaajaporukka lähti alussa perään,  mutta kun mun poika kääntyi, loikkivat vikkelästi karkuun.  

Pointtini tämän kertomisessa on,  että joskus riittää,  että on vain yksi puolustaja eikä tarvitse kerätä oman agendansa ympärille jengiä.  Mun toive on,  että jättäkää Pitkis rauhaan ja jättäkää kaikki muutkin kuulumisiaan kirjoittavat rauhaan. Antakaa meidän kirjoitella omia juttujamme. Mua ei haittaa djankkaajat, kunhan nahistelette ihan keskenänne yhdessä todistetun Doriksen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tässä ketjussa vallitsevaa moraalia, että kirjoittajille on eri säännöt. Kiusaajaa suojellaan ja puolustetaan. Kyllähän kaikkien pitäisi asiallisesti kertoa hänelle, ettei huono käytös sovi. Puolustajat tekevät hänelle karhunpalveluksen, kun ei rehellisesti neuvo muuttamaan käytöstä ja auta sopeutumaan. Toiminta muistuttaa myötäalkoholismia, jossa "auttajat" valehtelee ja peittelee alkoholistin tekemisiä, niin ettei tämän tarvi ottaa vastuuta,  ja mahdollistavat sillä juomisen.

Minä kyllä ymmärrän ihan hyvin sen, että joidenkin mielestä kauniilla moraalilla ei pärjää elämässä.  Valitettavasti kyynärpäätaktiikka on se,  jolla useimmiten pärjää.  Mutta silti voi  - jos haluaa  - olla niiden puolella,  jotka mieluummin haluavat hyvää ja olla asiallisia muita kohtaan.  

Mä olen ihan livemaailmassa mennyt väliin,  kun lähiön yks narkkari makasi maassa ja muutama tyyppi potki sitä siinä.  Mutta mä en mene väliin,  kun taloyhtiön jotkut asukkaat edelleen nahistelee 2,5 vuotta sitten tehdystä ikkunaremontista. En sittenkään,  vaikka yksi nahistelijoista on oma isäni.  Vanhat kaunat voi niin livenaailmassa kuin somemaailmassakin myrkyttää kaiken.  Ja siihen myrkkyyn yritetään sotkea muutkin.  Tässäkin ketjussa Pitkikselle on kommentoitu tosi ilkeästi ja vähintään alentuvasti, vaikka hän on moneen kertaan sanonut, että ei halua tulla sotketuksi djankkaajan ja Doriksen väliseen vihanpitoon.  

Pitkis,  minä ja varmaan muutama muukin haluaisi kirjoitella ihan vaan kuulumisia.  Mutta koska Doris joskus pari vuotta sitten ehkä kirjoitti jotain,  niin djankkaajallehan tämä ei käy. Taas tulee niin mieleen Meilahden sairaalan välinehuoltokeskus 1980-luvun alussa. Kenellekään ei saa kahvitauolla olla enää kivaa, koska Ritva silloin vuosia sitten sanoi ilkeästi.