Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
No ei se noin yksinkertaista ole. Ja miete. sä keräät sen toisen sata tonnia tosta vaan, jos ne remontit on esim. kymmenen vuoden välein.
Riipuu varmaan taloyhtiöstä, mutta tässä, missä mä olen asunut jo yli 30 vuotta, remontteihin on aina kerätty vastikkeissa rahaa jo ennenkuin remontti tehdään. Tästä syystä remontin alkeassa vastikkeet eivät ole koskaan nousseet järjettömiä määriä. Ja pitää muuten olla aika helvetin iso lukaali, jos esim kattoremontti tai ikkunaremontti maksaa yhden asunnon osalta sata tonnia. Putkiremontti on se kaikista kallein ja voi satatonnia maksaakin sadan neliön kämpästä. Mun 98 m2 asunnostani mun osuus elokuussa alkavasta taloyhtiön ikkkunaremontista on 10 000 €. Ei suinkaan kymmenkertainen summa.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Noh, tänä päivänä ongelma lienee siinä, ettei nuorena ole sellaista työpaikkaa, josta saatavalla palkalla saisi pankista asuntolainaa. Lisäksi, jos nuorena asuu vuokralla, ei jää rahaa säästää oman asunnon "käsirahaa" varten. Jos vielä työssäkäyvänäkin tarvitsee asumistukea selvitäkseen vuokrastaan, lienee aika selvää, että siinä ei paljon omaa asuntoa varten säästellä eikä myöskään pankki katso, että olisi järkevää myöntää asuntolainaa.
Mutta sinänsä olen ihan samaa mieltä kanssasi. Mulla eläkepäivät lähenee ja vaikka eläkeeni tuleekin olemaan jonkin verran keskimääräistä suurempi, olisi aika hanurista, jos puolet eläkkeestä menisi vuokraan, vaikka asuisi kerrostaloyksiössä.
Nauran kun maskitäti alkaa maksaa omistusasunnostaan putki-, ikkuna-, katto-, julkisivu, sähkö- ym remontteja. Ne kaikki tulee vastaan.
Naura sinä vaan. Ikkunaremppa alkaa elokuussa ja realisoin jo valmiiksi sijoituksistani summan, jolla maksan sen. Sähköremppa on taloyhtiössä jo tehty, samoin kattoremppa, lämmitysremppa ja julkisivuremppa. Putkiremppa tulee jossain vaiheessa, mutta olen ollut jo velaton vuosikausia ja rahaa on säästynyt. Maskitäti teki keittiöönsäkin remppaa ihan vain siksi, että korona-aikana säästyi tavallista enemmän rahaa, koska maskitäti ei humpanut ilman maskia pitkin kyliä törsäämässä rahojaan.
Tämän päivän nuorilla tulee aikanaan olemaan ihan erilainen tilanne kuin tämän päivän eläkeikäisillä tai eläkeikää lähestyvillä. Ensinnäkin tämän päivän nuoret ostavat ensiasuntonsa huomattavasti myöhemmin kuin vanhempiensa sukupolvi. Syystä, joka ei ole heidän omaa syytään. Toiseksi siksi, että asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat paljon pidemmät kuin ennen. Ennen oli aivan tavallista, että 40-vuotiaana oli jo sen perheasuntonsakin osalta velaton. Siinä oli sitten neljännesvuosisata aikaa säästää mitä erilaisimpiin remontteihin ennenkuin jää eläkkeelle. Ja oltiin usein edelleen työelämässä, kun useita remontteja jo tehtiin. Jopa niitä kalliita putkiremontteja. Tai ainakin oli ehditty hyvin säästää sitä varten, että joko maksaa kerralla putkirempan pois tai ainakin on varaa maksella nousseita vastikkeita. Kolmanneksi siksi, että asuntojen hinnat ovat nykyisin aivan poskettomat ja ihmiset ottavat tuloihinsa nähden sellaisia lainoja, että eivät kykene samaan aikaan säästämään tulevaa varten. Ja usein just siksi, että ensiasunto on perheasunto eikä kälynen kerrostaloyksiö jostain Itä-Helsingistä tai Vantaalta, mikä vielä 40 vuotta sitten oli ihan tavallinen ensiasunto nuorelle pääkaupunkiseutulaiselle.
Aikoinaan pankeilla oli hyvä ohjenuora asuntolainan määrälle: kahden vuoden bruttotulojen verran. 500 000 € asunnossa tarkoittaa sinkulle 250 000€ vuosituloja ja parisuhteessa eläville molemmilta 125 000€ vuosituloja. Jos molempien vuositulot on vain 60 000€, sopiva asuntolainen määrä olisi max 240 000€. Ja tämä ei tarkoita, että toiset 240 000€ otettaisiin lainaa uuden taloyhtiön kautta nk taloyhtiölainana.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/