Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Ei yksiöön, tosin olen minä joskus sitäkin miettinyt, että onko henkisen hyvinvoinnin kannalta järkevää asua taloudellisista syistä alueella josta ei niin piittaa ja jolla ei ole ikätovereita ja kavereita... Asun siis lapsen kanssa ns. perhelähiössä vain, koska lapsi ja täällä on halvemmat kämpät kuin keskustassa, eli keskustassa pitäisi asua tyyliin yksiössä. Tiedän kyllä yhden nuoren yksinhuoltajan, joka on asunut yksiössä lapsen kanssa, mutta hänellä menee sitten vähintään sama raha kodin ulkopuoliseen elämään jolla kompensoi tilan puutetta kotona (esim. tässä isommassa asunnossa mahtuu harrastamaan kotona, olemaan kavereiden kanssa, pitämään illanistujaisia jne. eli kaikesta tuosta pitäisi maksaa erikseen, jos koti olisi pienempi).

Itse muuttaisin ehkä mieluiten isoon kimppakämppään/yhteisöön, jos olisi tarpeeksi iso huone minulle ja joku pieni huone lapselle (lapsi jo sen verran iso, ettei tarvitse varsinaista leikkitilaa huoneeseen). Tässä ehkä suurin ongelma ollut jo vuosien ajan se, että lapsi on paljon kavereiden kanssa eli meillä on monena päivänä viikossa joko yksi kaveri tai lauma kavereita joiden kanssa mölisevät ja tömistelevät jne., eikä sellainen välttis onnistuisi missään yhteisössä/kimppakämpässä. Eli ehkä paras vaan asua lapsen kanssa kahdestaan ja muuttaa sitten yksiöön tai yhteisöön, kun lapsi muuttaa pois kotoa. 

Jos olisi taloudellinen pakko muuttaa, niin siinä tilanteessa paras ratkaisu taitaisi olla kimppakämppä jonkun tai joidenkin läheisten kanssa. Sellaisten, jotka on läheisiä myös lapseni kanssa ja tottuneet meteliin eivätkä rasittuisi lasten äänistä ja tömistelyistä, pallon heittelyistä yms. 

Hyviä pointteja sulla. Ehkä tulevaisuudessa Suomessakin ajaudutaan tilanteeseen, jossa aikuiset lapset asuvat 30-40 -vuotiaiksi lapsuudenkodissaan tai samassa taloudessa asuu kolmekin sukupolvea. Solu- tai kimppa-asumisen huono puoli on se, että aika moni suomalainen ei sietäisi yhtään mitään häiriötä kämppäkavereiltaan. Ei varsinkaan lapsista aiheutuvia ääniä. Ja pitäisi olla erittäin hyvin toistensa kanssa toimeentuleva porukka, jotta ei tulisi nokan koputtamista esim vessan tai keittiön siisteydestä tai että joku on erehtynyt ottamaan kämppksen jugurtin jääkaapista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kodittomaksi? Ei asumistukien leikkaus ketään kodittomaksi jätä, mutta keskustan kattohuoneistot eivät ole oikea paikka asua toisten rahoilla.

Lopeta jauhamasta niistä 'keskustan kattohuoneistoista'. Todellisuudessa kukaan ei asumistuella elävä ei sellaisessa asu. Ja jos todella uskot että asuu, niin aika pahasti on todellisuudesta vieraantunut.

Asumistuessa on jo nykyisellään katto. Ollut vuosikymmeniä. Asumistukea saavat asuvat jo niissä pienimmissä jos ylipäätään missään keskustan liepeillä asuvat. Halvempaa ei ole tarjolla, ellei muuta niin kauas että sieltä ei pysty Helsingissä töissä käymään.

Eli se on sitten vähän voi voi tulevaisuudessa, kun kellään matalapalkkaisella ei ole varaa asua Etelä-Suomessa. Siinäpä sitten ihmettelette kun ei löydy siivoojia, jne.

Sitä varten tänne halutaan halpatyövoimaa, joka suostuu asumaan soluasunnoissa ja jotka jättävät perheensä kotimaahansa. Ei ole tarkoituskaan, että nämä ihmiset kotiutuisivat Suomeen, perustaisivat tänne ehkä perheen ja syntyisi uusia veronmaksajia. Ei ole myöskään väliä, kauanko nämä Suomessa viihtyvät, kunhan uusia tulee tilalle. Työnantaja hommaa jonkun kerrostaloasunnon, jossa jokaisessa huoneessa asuu vähintään kaksi työntekijää. Tällaistahan on jo pitkään ollut rakennusalalla. Ensin virolaisia työntekijöitä ja sittemmin muualta Baltian maista. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea suunta. Se on hilannut pääkaupungin hintoja ylös.

Asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta ei ole vielä mitään tutkimuksellisia näyttöjä. Paljon enemmän merkitystä on asuntojen saatavuudella, ja nyt kun rakentaminen on hiipunut, olisin huolestuneempi sen vaikutuksista pitkällä aikasäteellä.

Joka puolella on asuntoja tyhjillään. Jokaisen vähävaraisten kannattaisi miettiä, millaiset mahdollisuudet olisi työllistyä jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannukset puolittuisi ja elämiseen jäisi palkasta enemmän. On paljon muitakin kaupunkeja ja taajamia kuin He Va Es, joissa on työtä, koulutusta ja työpaikkoja niin ettei mihinkään peräkorpeen tarvitse muuttaa.

Ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin nimenomaan siksi, ettei siellä ns. peräkylillä ole työtä.

Mutta jos he asuvat kaupungissa toisten rahoilla, niin eikö tämä ole osoitus siitä, että sielläkään ei ole töitä (tai sitten ongelma on henkilössä itsessään). Joka tapauksessa tämän muuton mahdollisti se, että kustannukset maksaa joku muu. Tähän halutaan muutosta. Kaikki ovat tervetulleita kaupunkiin töihin, mutta asuminen ja muut järjestelyt pitää hoitaa omilla rahoilla.

Meillä on kuitenkin  nyt päähallituspuolue, jonka mielestä palkalla ei tarvitsekaan tulla toimeen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että asuminen ja muut järjestelyt pitää hoitaa omilla rahoilla. 

Onko sinulla tästä "palkallaan ei tarvitsekaan tulla toimeen" teoriasta jotain vahempaakin lähdettä kuin omat harhaiset muistikuvasi? Nimittäin tällä ei ollut mitään tekemistä Kokoomuksen kanssa, vaan sen sanoin Björn Wahlroos.

Ei sanonut Nalle vaan ETLAn Aki Kangasharju. Ja kuten tiedetään, Kokoomus on ensisijaisesti elinkeinoelämän puolue, ei tavallisen - eikä varsinkaan pienipalkkaisen - työssäkäyvän kansalaisen puolue. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea suunta. Se on hilannut pääkaupungin hintoja ylös.

Asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta ei ole vielä mitään tutkimuksellisia näyttöjä. Paljon enemmän merkitystä on asuntojen saatavuudella, ja nyt kun rakentaminen on hiipunut, olisin huolestuneempi sen vaikutuksista pitkällä aikasäteellä.

Joka puolella on asuntoja tyhjillään. Jokaisen vähävaraisten kannattaisi miettiä, millaiset mahdollisuudet olisi työllistyä jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannukset puolittuisi ja elämiseen jäisi palkasta enemmän. On paljon muitakin kaupunkeja ja taajamia kuin He Va Es, joissa on työtä, koulutusta ja työpaikkoja niin ettei mihinkään peräkorpeen tarvitse muuttaa.

Ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin nimenomaan siksi, ettei siellä ns. peräkylillä ole työtä.

Mutta jos he asuvat kaupungissa toisten rahoilla, niin eikö tämä ole osoitus siitä, että sielläkään ei ole töitä (tai sitten ongelma on henkilössä itsessään). Joka tapauksessa tämän muuton mahdollisti se, että kustannukset maksaa joku muu. Tähän halutaan muutosta. Kaikki ovat tervetulleita kaupunkiin töihin, mutta asuminen ja muut järjestelyt pitää hoitaa omilla rahoilla.

Meillä on kuitenkin  nyt päähallituspuolue, jonka mielestä palkalla ei tarvitsekaan tulla toimeen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että asuminen ja muut järjestelyt pitää hoitaa omilla rahoilla. 

Koko tilannehan on ihan järjetön. Tarkoitan sitä, että työssäkäyvä ihminen tarvitsee asumistukea, koska palkka ei riitä asumiseen.  Palkat ovat pieniä ja/tai työsuhteet erilaista pätkää tai 0-tuntisoppreia, ettei palkka välttämättä kata edes vuokraa. Puhumattakaan siitä, että palkalla saisi maksettua jotain muutakin kuin vuokran. Asumiskulut kuitenkin nousevat koko ajan.

Kun esikoiseni oli pieni, asuin lapseni kanssa kerrostalokaksiossa. Lapsella oli oma huone ja mä jaoin olohuoneen kirjahyllyllä siten, että mun sänky oli hyllyn takana. Siihen maailmanaikaan verotuksessa oli yksinhuoltajavähennys sekä jokaisesta lapsesta lapsivähennys. Lapsilisä tuli 4 kertaa vuodessa ja oli kertamaksuna suurempi eikä se mennyt joka kuukausi peruselämiseen vaan sillä kattoi lapsen tarvitsemia asioita. Tein sairaanhoitajana pelkkää päivävuoroa eli vuorolisiä ei ollut ja yhdessä vaiheessa vain 6-tuntista työpäivää. Siitä huolimatta en tarvinnut asumistukea selvitäkseni vuokrasta. Ei syntynyt mitään kannustinloukkua, kun ei ollut yhteiskunnan tukea, joka pienenisi sitä mukaa, kun tulot nousevat. Ainoa, mihin tulot vaikuttivat, oli päivähoitomaksu. Elämä oli vakaata ja turvallista, kun ei ollut poliitikkojen oikkujen varassa. Ei tosin ollut varaa mihinkään ylimääräiseenkään kuten ulkomaanmatkoihin, ravintoloissa syömiseen tms, mutta perusarki oli hyvää ja laskujen maksamisen jälkeen jäi riittävästi rahaa ruokaan ja muuhun välttämättömään. 

Tuota aikaa tuskin saadaan takaisin - monestakin syystä - , mutta ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka joutuvat elämään yhden tai useamman yhteiskunnan maksaman tuen varassa. Poliittiset päätökset tekevät näiden ihmisten elämästä epävarmaa ja stressaavaa.