Reipas ja tunnollinen lammas

Ei vielä tietoa, mitä laitan. Jääkaapista löytyy yksi naudan flat iron steak, yksi possun sisäfile sekä broilerin ohuita fileleikkeitä. Lisäksi on kaikenlaisia kasviksia. Voi olla, että kaivan sähkögrillin naftaliinista tai sitten paistan vaan pannulla lihat. Hiiligrillillä kun ei nyt ohjeiden mukaan saisi kai grillata. 

On kosteaa. Pitäisi viritellä toi viilennyslaite, joka myös poistaa kosteutta huoneilmasta. Mutta kuten kommentoija 2 jo sanoikin, en samasta syystä vielä laita sitä päälle. Pyykkiä ei viitsi pestä just tämän kosteuden takia. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Jätän kahdestaan, koska en jaksa järjestää mitään juhannusjuhlaa eivätkä hekään jaksa enää järjestää mitään (ovat jo yli 90-vuotiaita)

Mihin rientoihin hakisin hyvin iäkkäät vanhempani, tykkäävät hissutella kodissaan kaksistaan. Ovat muuten 60v sitten kihlautuneet lavatansseissa juhannuksena.

Mun vanhempani varmasti tykkäisivät, jos laittaisin juhannuksena ruokaa ja kutsuisin heidät luokseni syömään. Ihan sellaiset "riennot" riittäisi heille, mutta musta tuntuu, että mä en jaksa järjestää enää yhtään mitään :D Viime kesänä järjestin siskoni kanssa ensin kesäkuussa äidin 95-vuotissynttärit ja heti perään heinäkuussa vanhempieni 70-vuotishääpäiväjuhlat. Sen jälkeen en ole jaksanut järjestää muuta kuin vähän pitkin hampain yhdessä siskoni kanssa vielä sukujoulun.  

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin sitä just yöllä kun en saanut unta.

En varmaan mitään. Homehdun kotona ja roikun täällä.

Ihan järkyttävää, miten ihmisille luodaan kuvia porukka-juhlimisesta. Milloin on perhejuhla, milloin pitää ystävien kanssa iloitella..Yksinäisiä on paljon, vähävaraisia samoin, masentuuhan tuommoisesta hehkuttamisesta.

Ei tämä ole mikään uusi asia. Jo mun lapsuudessani (1960-luvulla) oli ihan tavallista, että maalta kaupunkeihin muuttaneet menivät juhannuksena perheineen takaisin kotiseudulleen. Mummoloihin kerääntyi lapset, miniät ja vävyt sekä lapsenlapset. 1980-luvullakin oli ihan tavallista, että nuoret lähtevät porukalla jonnekin leirintäalueelle viettämään juhannusta. Tai festareille. Siihen aikaan Helsinki lähestulkoon tyhjeni, kun monilla alkoi vielä kesälomakin juhannuksesta. Ero entiseen vaan on, että silloin ei ollut sosiaalista mediaa. 

Ero ei ole todellakaan vain some. Sinun lapsuudesta on kulunut todella paljon nykyaikaan. Perheet ovat nykyisin hyvinkin monimuotoisia. Mummot ovat usein muuttaneet kaupunkeihin, pois maaseudulta, ts perinteisiä mummoloita ei juuri enää ole. Ei välttämättä ole vävyjä ja miniöitä. Aika on ajanut muistoistasi ohi.

No joo, voit olla oikeassakin. Tosiasia kuitenkin on, että yhdessä on juhlittu ennenkin. On puhuttu töissä, mitä aikoo tehdä juhannuksena. On puhuttu kavereiden kanssa, mitä aikoo tehdä juhannuksena. On sovittu juhannuksesta mökillä suvun/kavereiden kanssa. Mutta ennen somea ei tiedetty, miten joku puolituttu tai entinen luokkakaveri 10 vuoden takaa viettää juhannusta. Juhannuksen vietoistaan ihmiset kertoivat toisilleen joko kasvotusten tai puhelimitse. Nyt somesta voi katsoa, miten muut viettävät juhannusta.  Ja koska yksinäiset eivät yleensä julkaise someen mitään omasta juhannuksestaan, syntyy käsitys, että kaikki viettäisivät juhannusta porukalla. 

Vierailija kirjoitti:

Pidän ja ainoa huono puoli on se, kun on vieraisilla ettei saa niitä ruokia kotiin. Siksipä ostan myös kotiin jouluruokia.

Meillä on mun siskon kanssa tapana tehdä jouluruokia niin paljon, että kaikki sukujouluun tulevat saavat niitä mukaansa kotiin koko joulunpyhiksi. Nykyisin tehdään ruuat kuuteen kotitalouteen kolmeksi päiväksi. Voi kuulostaa ihan kivalta, mutta siinä on aika iso homma (varsinkin, kun porukassa on erilaisia allergioita ja muita erikoisruokavalioita) ja lisäksi aika iso kustannus, vaikka me tehdäänkin siskoni kanssa yhdessä ne ruuat ja maksetaan puoliksi.

Aloittajan kysymykseen: joskus nuorena pidinkin. Oli helppoa, kun porukkaa oli vähän eikä ollut aikataulujen suhteen mitään suurempaa säätämistä. Sitten tuli puolisot ja perheenlisäystä. Senkin säätämisen kesti, kun kuitenkin sai mennä valmiiseen pöytään. Nyt jo yli 20 vuotta ollaan ensin siskoni kanssa vuorotellen ja sittemmin yhdessä järjestetty joulut. Ja porukan koko on kasvanut, joten aikaa menee, vaivaa menee ja rahaa menee.