Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti elätte itse viimeiset vuodet mielummin kaatumatta sängyssä kun eläen täyttä elämää ja joskus kaatuen ja jopa loukaten itsenne?

No ei kukaan halua sinne sänkyyn. Tässä yritetään nimenomaan estää se sänkyynjääminen poistamalla huimauksen syy. Saas nähdä kauanko oma motivaatiosi kestäisi jos aina pystyssä huimaisi.

Tuntuu että monesti syihin ei paneuduta, todetaan vaan että no, vanhana huimaa. Ei se niinkään mene.

Ap:n tapauksesta ei tiedä, miten pitkään vanhus on  ollut kuntoutusosastolla ja millaista kuntoutus siellä on ollut. On ihan mahdollista, että huimauksen syy on yksinkertaisesti se, että vanhus on ollut aivan liian pitkään sängynpohjalla. Toinen mahdollinen syy on käytössä olevat uudet lääkkeet. Mun isäni meni puolessatoista viikossa erikoissairaanhoidossa huonoon kuntoon ja kun lääkäri ehdotti "kuntoutusosastolle" siirtymistä, en suostunut. Koska tiesin, että jos isä sinne joutuu, ei koskaan enää pääse kotiin. Ikävä kyllä myös kuntoutusosastoilla on aivan liian vähän hoitajia. Varsinakseen kuntoutukseen ei ole aikaa, koska kaikki pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. On paljon potilaita eikä kuntoutukseen riitä aikaa. Pahimmassa tapauksessa ruokakin kannetaan potilaalle sänkyyn, koska ei ole resursseja taluttaa jokaista potilasta ruokapöydän ääreen syömään. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa vielä. Turvaranneke hommataan toki ja yksityinen kotihoitaja.

Suosittelen myös rollaattoria

Minun vanhempani kaatui ja mursi lonkkansa rollaattorista huolimatta. Kyllä noin huonokuntoinen on jo pyörätuoli- ja vuodelepopotilas. Tarvitsee hoivakotipaikan.

Jos kaikki vanhukset, joita välillä huimaa, laitettaisiin pyörätuoli- tai vuodepotilaiksi hoivakoteihin,  meillä pitäisi olla satoja ellei jopa tuhansia uusia hoivakoteja. Mä ymmärrän aloittajan huolen kaatuilemisesta ja suosittelen samaa kuin kommentoija 41. Lääkkeet määränneellä lääkärilla on varmasti käsitys, mikä vanhuksen saamista lääkkeistä todennäköisimmin on huimauksen aiheuttaja. Jos vanhus on ollut kuntoutuksessa selkänsä vuoksi, todennäköisesti kyseessä on jokin kipulääke. Tai esim just aiemmin ketjussa mainittu Lyrica. 

Mietin myös samaa kuin kommentoija 30. Tiedän itsekin tapauksen, jossa potilas siirrettiin sairaalasta "kuntoutusosastolle". Ei varsinaisesti kuntoutumaan vaan siksi, että hän tarvitsi vielä lisähappea. Osastolla fyssari kävi vain kerran viikossa ja oli 30 minuuttia. Muu nk "kuntouttaminen" oli potilaan auttamista vessaan. Potilas oli maannut jo sitä ennen pari viikkoa sairaalassa (ensin kolme vuorokautta tehohoidossa ja sitten vuodeosastolla). Kunto oli siis jo siinä laskenut merkittävästi, mutta "kuntoutusosastolle" jouduttuaan kunto romahti. 

Jos huimauksen aiheuttajaa eli lääkitystä ei poisteta, niin ensi viikolla potilas on lonkkaleikkauksessa. Pahimmassa tapauksessa voi lähteä henki. Ja jos huimaus on sitä luokkaa, että silmissä pimenee, niin ei sellaista ihmistä voi jättää turvallisin mielin kotiinsa. Pelkkä rollaattori ei enää auta.

Olet ihan oikeassa ja sen vuoksi kehotinkin keskustelemaan lääkärin kanssa lääkityksestä. En suosittele omalla päätöksellä yks kaks lopettamaan lääkitystä, koska siitä voi tulla ikäviä sivuvaikutuksia. Riippuen siitä, kuinka pitkään uusia lääkkeitä on käyttänyt (pari päivää vs kuukausi) ja mikä  lääke on kyseessä. Kuitenkin omalla päätökselläänkin voi lopettaa lääkityksen. Oisko kellään omaisella mahdollisuutta viettää muutama ensimmäinen päivä vanhuksen kanssa tämän kotona? Tämä on todella ikävä tilanne, mutta sinne kuntoutusosastolle on jo jonossa tulossa uusia potilaita. Kotihoitoon kannattaa myös ottaa yhteyttä. Tai - mikäli on varaa - esim suihkussa käyntiä varten hankkia yksityiseltä hoitajan. Tällaiset kustannuksethan saa laittaa joko vanhuksen omaan (jos tulot on yli 1000 €/kk) tai omaisen (jos omainen siis maksaa) verotukseen kotitalousvähennyksenä. 

Jos lääkärin saisi kiinni vielä nyt, ehdittäisin kuntoutusosastolla vielä kokeilla ainakin annoksen pienentämistä. Tai jonkun - todennäköisimmin huimausta aiheuttavan - lääkkeen lopettamista. On mahdollista, että tässä vanhus joutuu valitsemaan omatoimisuuden ja kipujen väliltä. Tarkoitan, että huimaus vähenee, mutta kivut palaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa vielä. Turvaranneke hommataan toki ja yksityinen kotihoitaja.

Suosittelen myös rollaattoria

Totta kai.

Oli kaatunut nimenomaan rollaattorin kanssa kun alkoi huimata.

Kannattaa keskustella lääkärin kanssa lääkityksestä. Vaikka saisikin jonkun hoivakotipaikan, rollaattorin kanssa sielläkin liikkuisi. Suomessa on erittäin vaikeaa saada lupaa sitoa ketään tuoliin tai sänkyyn kiinni. Pelkkä huimaus ja sen seurauksena mahdollinen kaatuminen ei ole tällaiselle rajoittamiselle terveydenhuollossakaan sallittua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa vielä. Turvaranneke hommataan toki ja yksityinen kotihoitaja.

Suosittelen myös rollaattoria

Minun vanhempani kaatui ja mursi lonkkansa rollaattorista huolimatta. Kyllä noin huonokuntoinen on jo pyörätuoli- ja vuodelepopotilas. Tarvitsee hoivakotipaikan.

Jos kaikki vanhukset, joita välillä huimaa, laitettaisiin pyörätuoli- tai vuodepotilaiksi hoivakoteihin,  meillä pitäisi olla satoja ellei jopa tuhansia uusia hoivakoteja. Mä ymmärrän aloittajan huolen kaatuilemisesta ja suosittelen samaa kuin kommentoija 41. Lääkkeet määränneellä lääkärilla on varmasti käsitys, mikä vanhuksen saamista lääkkeistä todennäköisimmin on huimauksen aiheuttaja. Jos vanhus on ollut kuntoutuksessa selkänsä vuoksi, todennäköisesti kyseessä on jokin kipulääke. Tai esim just aiemmin ketjussa mainittu Lyrica. 

Mietin myös samaa kuin kommentoija 30. Tiedän itsekin tapauksen, jossa potilas siirrettiin sairaalasta "kuntoutusosastolle". Ei varsinaisesti kuntoutumaan vaan siksi, että hän tarvitsi vielä lisähappea. Osastolla fyssari kävi vain kerran viikossa ja oli 30 minuuttia. Muu nk "kuntouttaminen" oli potilaan auttamista vessaan. Potilas oli maannut jo sitä ennen pari viikkoa sairaalassa (ensin kolme vuorokautta tehohoidossa ja sitten vuodeosastolla). Kunto oli siis jo siinä laskenut merkittävästi, mutta "kuntoutusosastolle" jouduttuaan kunto romahti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä kaikki hoitotyössä kyynistyneet ja alalle soveltumattomat lähtevät, kuinka potilaat sitten hoidetaan. Alalle tulijoita ei ole.

Kannattaisi paremminkin miettiä, miten nämä kyynistyneet ja soveltumattomat saadaan pidettyä alalla. Heillä on kuitenkin tarvittavat tiedot ja taidot ja kaikilla meillä on omat vahvuudet ja heikkoudet.

Haluat pitää hoiva-alalla kyynistyneitä, tunnekylmiä, mahdollisesti psykopaattisia ja narsistisia työntekijöitä? Ymmärrätköhän lainkaan, mitä hoitotyö pitää sisällään henkisellä puolella? Siis sieltä potilaan näkökulmasta käsin? Todennäköisesti et-muutoin olisit jättänyt tuon ajatuksen sikseen. Alalla työskentelee täysin alikoulutettuja ja ei-tiedostavia ihmisiä, jotka tuottavat hoidettavilleen sekä heidän omaisilleen mittavaa kärsimystä ihan silkkaa ymmärtämättömyyttään. Koulutuksellahan tätäkin voitaisiin parantaa, mutta koska poliittista tahtoa siihen ei ole, kaikki jää yksittäisten sattumien varaan sen suhteen, saako vanhus/muu potilas missä yksikössä tahansa välittävän, ammattitaitoisen ja ymmärtävän työntekijän. Heitetään siis arpaa.

Yksi syy koko ongelmaan onkin se, että itse tuo ala tekee ihmisestä kyynisen. Huono johtaminen, ylityöt, hoitajapula jne. Onhan nyt jo vuosia tiedetty, että osa hoitoalan opiskelijoista keskeyttää opintonsa todetessaan, että ala ei olekaan sopiva. Osa jaksaa muutaman vuoden töissä ja lähtee sitten. Lähtee, jotta EI kyynistyisi. Erityisesti hoivajättien tarkoitus on tahkota voittoa osakkeenomistajilleen, ei suinkaan tarjota laadukasta hoivaa asukkailleen. Julkisella puolella taas mikään ei saisi maksa mitään, koska sote-menot on muutenkin ihan liian suuret. Nk varahenkilöstöä, jollainen oli ainakin Meilahden sairaalassa vielä 1980-luvulla, lieneekö missään enää?