Reipas ja tunnollinen lammas

Syövät esimerkiksi töissä kunnollisen lounaan ja kotona illalla vain voileipää tms. 

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä pelottaa vanhuus ja sen tuomat ongelmat. Jossain vaiheessa voimat kotona selviytymiseen vähenee ja kun ei ole ketään auttamassa kotona, niin joko kuolen huomaamatta kotiini tai sitten joku sossu pakkosiirtää minut johonkin laitokseen. Minusta olisi ihan hirveää joutua johonkin laitokseen, missä sitten aina tiettyyn aikaan kiikutetaan rullatuolissa tmv johonkin yhteistilaan leikkimään ja laulamaan toisten yhtä horiskojen kanssa. Kun itse olen tottunut elämään yksikseni, niin tuollainen pakkokommuuni tuntuu ihan hirveältä. Ja sitten tietenkin käy niin, että jos pistän hanttiin, että en mene kuuntelemaan Tapio Rautavaaran lauluja ja katsomaan ikivihreitä kotimaisia elokuvia, niin hoitsut pumppaa täyteen mielialalääkkeitä, jotta käytös muuttuu enemmän yhteisymmärtäväiseksi.

Tietenkin on vaikka mitä yksityisiä paikkoja, missä saa olla miten vaan, mutta sellaiseen ei ole ikinä varaa.

Melkein toivoisi, että loppu olisi ihan erilainen.

Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat. Olin kasarilla vuoden verran vanhainkodissa töissä ja vaikka siihen aikaan siellä olevista vanhuksista jokainen oli paljon paremmassa kunnossa kuin mitä nykyisin on kotihoidossa, tiesin, että äidilleni olisi kauhistus joutua sellaiseen paikkaan. Äitini ei ole koskaan halunnut viettää aikaansa tuntemattomien seurassa. Vain muutama harva ystävä sekä sukulaiset ovat kelvanneet seuraksi. Nyt äiti on 96v ja vasta tänä kesänä sain 94v isäni suostumaan siivousfirman palveluiden käyttöön. Tämäkin onnistuu vain siten, että mä käyn hakemassa äidin pois sieltä ennenkuin siivoojat saapuvat. Välillä vähän haastavaa, kun pitäisi tehdä töitä samaan aikaan kuin vahtii muistisairasta vanhusta ja vastailee hänen kysymyksiinsä. Etätöissä tämä onnistuu, mutta olen miettinyt, että entä jos jompi kumpi vanhemmista alkaa tarvita kotihoidon palveluita? Esimerkiksi isä 2- kertaa päivässä? En mä voi mitenkään hakea äitiäni pois sieltä monta kertaa päivässä. Varsinkaan, kun kotihoidolla ei ole täsmällisiä kellonaikoja, jolloin saapuvat. Olen kuitenkin koittanut monin tavoin joustaa, jotta äitini ei joutuisi kammoamaansa pakkokommuuniin, vaikka tämä välillä aika rankkaa onkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On väärin että esim. 75-vuotiaalle tehdään ohitusleikkaus ja sen jälkeen tämä elää vielä 20 vuotta, joista 15 vuotta zombiena laitoksessa täysin avustettavana. Raskaat hoidot pois yli 80-vuotiailta ja luonto hoitaa homman kuten kuuluu. Sillä tästä huoltosuhdeongelmasta päästäisiin ja tulisi kaiken lisäksi edullisemmaksi kuin nykyinen meno.

Hirvittävä kommentti. Eli Sauli Niinistölle ei kannattaisi tehdä ohitusleikkausta? Hän on kohta 75. Ihmiset elävät nykyään pidempään. Tuo, että elää 15 zombiena, on aika harvinaista kuitenkin. On erittäin hyväkuntoisia 80-vuotiaita, joilla on vielä 20 vuotta hyvää elinaikaa. Eugeniikka ei ole oikea tapa "päästä huoltosuhdeongelmasta". Haluatteko oikeasti tuollaista elämää omille vanhemmillenne? Yläpeukuista päätellen haluatte.

Niin, ihmiset elävät nykyään pidempään koska heitä hoidetaan elämään pidempään. Ilman hoitoja eivät eläisi. En ole ainoa joka on tätä mieltä, mutta on epäkorrektia sanoa se ääneen. Sanon silti koska se on totuus. Ja Saulikin on sitä paitsi vanhus, 78 vuotta on keskimääräinen miesten kuolinikä. Haluaisikohan Saulikaan maata ymmärtämättömänä 20 vuotta sängyn pohjalla vaipoissa?

Täällä ilmeisesti on keskustelemassa sellaisia, jotka nähneet vanhuksia vain telkkarista. Eivät ole ikinä itse  käyneet sen vertaa vaikkapa pitkäaikaissairaiden osastolla, että olisivat nähneet, mitä se on oikeasti, kun lommoposkinen vanhus makaa päivästä toiseen selällään vuoteessa ja tuijottaa suu ja silmät auki kattoa pystymättä puhumaan tai tekemään mitään muuta. Aivan sairasta ihmisen kiduttamista. Ja ne vanhukset, jos niillä jokin järjenripe vielä on aivojensa sisällä, toivovat vapautuvansa siitä helve tistään. Miettikää omalle kohdalle: maata vuosikausia selällään tuijottamassa kattoa ja pystymättä muuhun. Ihmisarvoista elämää? Sairasta pervoa kidutusta, koska yhteiskunnalla ei ole kanttia ottaa vastuuta. Nämä tapaukset ovat aivan heitteillejättöä.

Totta. Mutta miten ongelma ratkaistaan?

Sillä, että ihmiset alkaa lopultakin ottaa vastuun itsestään. Heti, kun muistisairausdiagnoosi tulee, jokainen voi ihan itse päättää päivänsä. Ei tarvita hankalia eutanasioita byrokratioineen.

Niin kauan kun kädet toimii ja järkikulta jossain määrin, kituminen on aina oma valinta. Ihan aina. Mattopuukot on teräviä ja kaulavaltimo hyvin pinnassa.

Meidän pitäisi omaksua muinaisen Rooman arvomaailma, jossa i-ts-e-m-ur-ha oli vapaan kansalaisen viimeinen itsemääräämisoikeuden ilmaus, jossa ei ollut mitään rumaa, pahaa tai pelättävää.

Olet sairas, hae apua.

Kumpi on sairaampaa, vaatia että lääkäri ta-p-p-aa sinut kun et tahdo enää elää, kuten eutanasian vaatijat tekevät?

Vai ehdottaa, että jokainen voi hoitaa homman ihan itse, jos kerran kuolla tahtoo? Kun se on useimmille täysin mahdollista siinäkin kohtaa, kun ollaan eutanasia-ajatuksissa.

Jokaisella on oikeus kuolla, mutta kenelläkään ei ole oikeutta vaatia toista hoitamaan itse-mur-h-aa puolestasi.

-lainaamasi-

Mä ymmärrän sen, jos läääkäri tai hoitaja ei halua antaa kuolinapua. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että ketjussa kehotettiin hyppäämään junan alle tai hukuttautumaan johonkin vesistöön. Ei se ole junankuljettajallekaan mikään pikkujuttu, että rysäyttää jonkun kuoliaaksi. Lisäksi siinäkin hommassa sittern tarvitaan ihmisiä siivoamaan jäänteet radalta pois, jotta juna pääsee jatkamaan matkaansa. Tuollainen toiminta aiheuttaa haittaa muille ihmisille. Samoin vesistöihin hukuttautuminen aiheuttaa sen, että poliiseja, mahdollisesti varusmiehiä sekä vapaaehtoisia resurssoidaan sitten etsintäpartioihin. Helikopterit ja droonit lentelee etsimässä kadonnutta. Yksinkeretaisin ratkaisu mielestäni olisi se, että tietyn iän jälkeen jokaisella kansalaisella on jatkuvasti voimassaoleva resepti sellaiseen määrään jotain lääkettä (esim morfiinia tms), että sillä saa otettua siististi hengen itseltään omassa sängyssään. Annoksia reseptillä olisi vain yksi ja sen voisi hakea vain kerran. Vähentäisi poliisinkin työtehtäviä, kun kotoaan löytyneen vainajan tiedoista näkisi, että on käynyt hakemassa "eutanasialääkkeensä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt että kun ihminen viettää ne muutamat viimeiset vuotensa niin ei saisi antaa särkylääkettä, pitää nostaa pakolla ylös kun ihminen ei liikuta enää kun silmäluomiaan ja ei voi antaa kuin terveellistä ruokaa. Helvetti ihmisillä viimeiset vuodet menossa ja rasvaa, sokeria ja herkkuja pantataan.

Se on siinä vaiheessa ihan sama.

No tämä, ja viinaa voisi antaa myös, sekä tupakkaa jos he sitä tahtovat. 

Mä oilin kasarin puolivälissä sairaanhoitajan vanhainkodissa. Sijaistin silloista osastonhoitajaa, Muut hoitajat olivat apuhoitajia (silloinen koulutus, nykyisin olisivat lähihoitajia). Olin nk intervalliosastolla, johon vanhuksia tuotiin sairaalasta ennen kotiuttamista tai siksi aikaa, että kotona oleva iäkäs omaishoitaja sai hetken lomaa. Muistan yhden vanhan naisen, joka oli osastolle tullessaan sekaisin kuin seinäkello. Levoton, väkivaltainenkin. L'ääkäri kieltäytyi määräämästä mitään rauhoittavaa. Sitten joku vanhuksen omainen kävi kääntymässä ja kertoi, että vanhus oli kotonaan ottanut aina pienen konjakkiryypyn. Vanhainkoti ei tietenkään voinut osztaa alkoholia asukkaille, mutta omainen kävi hakemassa Alkosta konjakkipullon. Pulloa säilytettiin lääkekaapissa ja vanhus sai aamulla, päivällä ja illalla siitä pullosta lääkelasillisen eli noin 30 ml konjakkia. Koko ihminen muuttui ihan toiseksi. Oli hyväntuulinen, ei yhtään aggrfessiivinen ja koti-ikäväkin hävisi. 

Riippuu monesta asiasta. Kyllähän pyörätuolilla liikkuvia ihmisiä asuu ihan kotonaan. Eli millainen asunto vanhuksella on tai voisiko muuttaa sellaiseen asuntoon, joka on nk esteetön. Lisäksi vaikuttaa vanhuksen taloudellinen tilanne eli millaisia palveluita hänen on mahdollista ostaa. Kotihoito tuossa nyt varmaan ensimmäisenä tulee vaihtoehdoksi, koska hoivakotipaikkoja on varsin vähän.