Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Lisään muuten vielä tähän senkin, että eihän noi myyntitykit ja markkinamiehet edes mainosta meille 60+ ikäisille kuin Tenaa, VitaProta ja ulkomaanmatkoja. ........... Jos varallisuus ja rahat kertyy ikääntyville, niin kannattaisko meille ikääntyville keksiä jotain uusia juttuja?

 

 

Pitääkö sinulle keksimällä keksiä kuluttamista? 

Vain siinä tapauksessa, että joku yrittäjä haluaa mun rahani. Jos ei halua, niin asiahan on silloin ihan ok. Mulla ei ole mitään ongelmaa pitää rahojani säästössäkin. 

Lisään muuten vielä tähän senkin, että eihän noi myyntitykit ja markkinamiehet edes mainosta meille 60+ ikäisille kuin Tenaa, VitaProta ja ulkomaanmatkoja. Tai no tietty ruokaa ja muita päivittäistavaroita. Olen jo noin 15 vuotta ihmetellytkin sitä, että mun rahojani ei tunnu kukaan yrittäjä edes kaipaavan. Vaikka mä kuitenkin kuulun siihen ikäluokkaan, jolla lapset on aikuisia, asuntolainat maksettu ja rahaa olisi kuluttamiseenkin . Jos varallisuus ja rahat kertyy ikääntyville, niin kannattaisko meille ikääntyville keksiä jotain uusia juttuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanut tämän hallituskauden aikana säästettyä 32 k/€ ns. sukanvarteen. Ihan veetuillessani en osta muuta, kuin pakolliset ruoat ja hygieniatarvikkeet. Käytetään rahaa sitten, kun tulevaisuus näyttää valoisammalta. 

 

Sama täällä. En osta mitään ylimääräistä. Ruokakuluistakin on tingitty, koska veetuttaa tämä jatkuva hintojen nostaminen. Ulkona syömiset on harvinaisia samasta syystä. Olisi rahaa maksaa, mutta en maksa periaatteesta. Joku roti niihin hintoihin.

Mä elin lapsuuteni 1960-luvulla ja silloin olisi pidetty täysin typeränä maksaa yhdestä kahvikupillisesta kahvipaketin hinta. Tai että jos takista on nappi irronnut, niin mennään ostamaan uusi takki. Mutta onhan se selvää, että suuri osa kotimaisesta kulutuksesta on kohdistunut kaikkeen sellaiseen, mitä ilmankin ihminen voi viettää ihan hyvää ja mukavaa elämää. Nyt., kun ihmiset ovat alkaneet säästää pahan päivän varalle, niin ensimmäisenä kärsii ne yritykset, jotka ovat perustaneet firmansa jollekin turhuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin enemmänkin, että luultavasti johtuu uskonnon jäämisestä monessa yhteiskunnassa enemmän taka-alalle, ja siksi esim. siunaustilaisuutta ei nähdä enää relevanttina. Oma ikääntyvä läheiseni on toivonut, että muistotilaisuus olkoot kaikille mahdollisimman mutkaton, mitään virsiä älkööt veisattako, kun hän ei itse ole uskonnollinen, ja hautauksen sijaan tuhkaus ja tuhkien ripottelu johonkin luonnon helmaan, niin kenellekään läheiselle ei jää hautapaikan hoitamista riesaksi, ja saa muistella kuten itse katsoo parhaaksi. Voisin itse olla omalla kohdallani samaa mieltä kun sen aika tulee.

Näin mäkin ajattelen. Meillä on sukuhauta nk keskellä ei mitään. Sillä paikkakunnalla tai edes 100 km päässä siitä ei ole enää ketään sukulaista elossa. Kun äiti kuoli, mun silloin 95v isä alkoi puhua siitä, miten sitten, kun mä tulen aikanaan heidän haudoillaan käymään, niin... Keskeytin isän puheen ja sanoin, että ihan oikeastiko kuvittelet, että mä käytän 10 tuntia matkustamiseen, jotta voin käydä 10 minuuttia sytyttämässä kynttilän haudallesi. Isä kyllä loukkaantui, mutta eipä se itsekään ole sitten 60 v täytettyään käynyt kertaakaan omien vanhempiensa haudalla. Ja isällä oli sentään auto, ajokortti ja matkaa noin 150 km hautausmaalle. Minä pystyn muistelemaan itselleni läheisiä ja rakkaita ihmisiä ihan kotonakin enkä halua omille lapsillenikaan jättää mitään taakkaa jonkun haudan hoitamisesta. On mullekin siinä sukuhaudassa jo paikka, mutta mua ei tulla sinne monttuun laittamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisten tai muistotilaisuuden ei tarvitse olla uskonnollinen tai vaivaannuttava. Nykyään järjestetään monenlaisia häitä jalapsen nimeämisjuhlia, miksi ei siis myös hautajaisia? 

Minulla jäi lämmin muisto isoäidin hautajaisista, sai sanoa hyvästi. Naapuri, jonka kanssa olimme paljon tekemisissä, ei halunnut mitään ja hän tavallaan vain katosi. 

Joskus aikoinaan mietin, että ihanteellisinta mulle olisi voimien ja elinpäivien vähentyessä vaan mennä jonnekin tunturiin tai metsään, tuupertua sinne ja sudet ja muut petoeläimet saisivat hoitaa lopun. Olisi kaunis ja ekologisestikin hyvä juttu. Noh, tuskin sitä sitten siinä vaiheessa enää minnekään pääsee, joten haave vain tuollainen.