Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Asuin opiskeluaikoina kahdessakin solussa. Toisessa oli 4 henkilöä ja toisessa 3. Oma huone + yhteiset tilat.

En ymmärrä tätä nykyajan suuntausta, että kaikilla opiskelijoilla pitää olla yksiöt kaupungin keskustassa. Mikäs siinä, jos siihen on rahaa. Itselläni ei ollut. Se ei ole mikään yleinen oikeus kaikille.

No en minäkään ymmärrä, että pitäisi olla yksiö kaupungin keskustassa. Olen lähes koko ikäni asunut Vantaalla (siis jo silloin, kun tämä oli vielä Helsingin maalaiskunta) ja täällä ei ole varsinaista keskustaa ollutkaan. Asunnosta Helsingin keskustassa en ole edes hyvätuloisena työssäkäyvänä haaveillut. Ei mulle ollut aikoinaan mikään ongelma mennä Vantaan Martinlaaksosta bussilla Helsingin Meilahteen. Ei sairaanhoito-opistoon eikä sittemmin Meilahden sairaalaan töihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhuksena joudun hoivakotiin ja jakamaan tiloja muiden kanssa.

Tätä mä pelkään itsekin. Toivottavasti kuolen ennen sitä. 

Jaa minä tykkäisin tuollaisesta, että olisi sitten seuraa myös. Enoni asui oikein kodinomaisessa hoivakodissa ja siellä ne yhdessä söivät ja katsoivat telkkaria pirtissä, toki omassa huoneessa sai olla halutessaan rauhassa. Ei ainakaan olisi yksinäistä, jos tuollaiseen pääsee. 

Me ihmiset ollaan erilaisia. Mä en kärsi seuranpuutteesta, Viihdyn erinomaisen hyvin yksinkin. Voisin asua vaikka autiolla saarella. Mulle ei siis ole koskaan riittänyt sen enempää parisuhteeseen kuin muihinkaan ihmissuhteisiin "kunhan olisi edes joku". Jos ei ole ketään sellaista, jonka haluan, sitten olen mieluummin yksin. Olen silti tarvittaessa ihan sosiaalinenkin, mutta haluan valita seurani itse. 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhuksena joudun hoivakotiin ja jakamaan tiloja muiden kanssa.

Tätä mä pelkään itsekin. Toivottavasti kuolen ennen sitä. 

Tulipa muuten mieleen...kun kasarilla mun opiskelukaverit, jotka asuivat sairaanhoito-opiston asuntolassa, sanoivat menevänsä kotiin, he tarkoittivat lapsuudenkotiaan. Mä taas asuin silloin kaksiossa ilman kämppiksiä ja kun sanoin meneväni kotiin, tarkoitin sitä kaksiotani enkä lapsuudenkotiani. 

Olen nuorena asunut muutaman kuukauden Heinolassa alivuokralaisena. Opiskelujen takia. Syyslukukauden alussa se oli ihan jees. Isäntäperhe vain ilmoitti, mihin aikaan illasta mun pitää tulla kyliltä takaisin. Tulin aina sovitusti, menin omaan huoneeseeni ja pysyin siellä. En mä koskaan laittanut heidän keittiössään ruokaa. Söin lounaan koululla ja sitten omassa huoneessani jotain sellaista, mikä ei tarvinnut kylmäsäilytystä eikä lämmittämistä. Suihkussa ja vessassa siellä kävin, mutta muuten pysyttelin omassa huoneessani. Aamulla sitten taas kouluun ja perjantaina koulun jälkeen takaisin Helsinkiin viikonlopuksi. Kun ilmat viilenivät, alkoi olla tylsää keksiä tekemistä ulkona. Eikä kaljakupåpiloissakaan jaksanut notkua joka ilta. Jätin opinnot kesken ja palasin Helsinkiin, missä mulla ja poikaystävälläni oli silloin HOAS:in asunto. HOAS:in asunto oli silloin mun koti ja se Heinolan alivuokralaisasunto ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asumistukia leikataan, niin varmaan Suomeenkin tulee tämä kimppakämppä systeemi kuten muualla maailmassa. Monet aikuiset työssä käyvät asuvat vaikka vuokratussa omakotitalossa, jossa on yhteiset tilat ja sitten oma huone vaan 

Onhan meillä jo nyt näitä kimppakämppä olemassa. Osaa vuokrataan kalustettuna. Ihan ok vaihtoehto esim. keikkalääkäreille jotka asuu muualla mutta silloin kun ovat muutaman päivän keikalla asuvat kimpassa.

Mulle kyllä tarvittaessa sopisi tuollainen vaihtoehtokin. Siis että mulla on koti paikassa X ja sitten silloin tällöin joudun majoittumaan paikassa . Ihan hyvin se Y voisi olla joku soluasunto, koska enhän mä siellä kävisi kuin nukkumassa. Ulkomaanreissuillakin otan aina halvimman hotellihuoneen ilman aamiaisia ja muita kommervenkkejä, koska tarkoitukseni ei olekaan viettää aikaani hotellissa vaan ainoastaan  käydä nukkumassa siellä.