Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Tein 13 vuotta etätöitä. Ihan samalla tavalla mä käytin lounasetuni kuin lähitöissäkin. Ne ravintolat vaan eivät etätöissä olleet työpaikkani läheisyydessä vaan kotini läheisyydessä. Enkä mä lähitöissä ollessakaan käynyt kesken työpäivän enkä edes työpäivän jälkeen missään shoppailemassa. Pikemminkin päinvastoin eli lähitöistä tuli mahdollisimman nopeasti kotiin ja etätöissä taas, kun työmatkaan ei mennyt aikaa, saattoi työpäivän jälkeen lähteäkin jonnekin kauppakeskukseen. Ainoa, joka mun etätöistäni kärsi oli HSL, kun ei tarvinnut ostaa enää joka päivälle bussilippua.
Vierailija kirjoitti:
Mikä täällä on joidenkin ongelmana? Otsikko mitä sinulle kuuluu on käsittääkseni jokaisen itse määriteltävissä oleva asia. Tosin yleensä kuulumiset liittyy vastaajan omaan henkilökohtaiseen elämään tavalla tai toisella.
Juuri näin. Ja se omaan henkilökohtaiseen elämään tavalla tai toisella kuuluva asia voi olla ihan mikä vaan, mitä sillä hetkellä tai viime aikoina on miettinyt tai esimerkiksi mediasta seurannut.
Nro 592: "Niin eli siis koulutus itsessään ei niin vaikuta.
Vaikka olen itsekin valinnut oman alani kiinnostuksen, ja lisäksi työllistävyyden ja taloudellisen toimeentulon, mukaan, niin en koe että ajatteluni riippuisi niin paljon siitä. Työ on kuitenkin lopulta vaan työtä, ainakin minulle. Työ voi olla toki kivaakin, ja sekin on toki kiva että siitä saa palkkaa, mutta ei se kuulu elämäni tärkeimpiin asioihin."
Mulla aika samoja ajatuksia. Jos olisin syntynyt riittävän iso rahatukko kainalossani, en olisi tehnyt elämässäni päivääkään palkkatyötä. Rahan eli siis palkan takia mä olen töissä aina käynyt. Se on ollut ihan kiva, jos ainakaan ihan joka päivä ei ota päähän lähteä töihin. Sen paremmin hoitoala kuin it-alakaan ei ollut mikään mun erityinen kiinnostuksenkohde, mutta niinä aikoina, kun aloille opiskelin, oli työpaikan saamisen kannalta hyvä vaihtoehto. Mä olisin ollut ihan mielelläni joku taivaanrannan maalari, mutta kun laskutkin piti maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pientä nöyryyttä itsekullekin. Mikä ihmeen arvostelu ja arviointi täällä on meneillään? Kuka meistä täällä voi kehuskella omien mielipiteiden laadukkuudella tai sivistyksellään? Ei tämä ole mikään kilpailu, kuten elämäkään ei ole mikään kilpailu.
Ei kukaan kehuskele. Pohdittiin vaan ihmisten erilaisia ajattelutapoja ja miten koulutus voi avata erilaisia näkymiä, tarjota työkaluja asioitten hahmottamiseen. Sekin todettiin, ettei koulutus ole autuaaksi tekevä. Muutenkin voi oppia ajattelemaan, ja moni ajatteleekin.
Matkailu on vähän samanlainen juttu. Jos on kiertänyt maailmalla, näkee monet asiat eri tavoin kuin ennen sitä kiertelyä.
Kaunis ajatus tuo, ettei elämä ole kilpailu, mutta kyllä se vaan on. Tälläkin hetkellä on melkoisia pudotuspelejä meneillään niin yksilö- kuin valtiotasoilla.
On muuten aika ihanaa, kun ei tarvitse enää kilpailla yhtään kenenkään kanssa. Ja joo, varsinkin työelämä on tänä päivänä tosi kovaa kilpailua eli jokainen joutuu aina miettimään ensin, että se oma työpaikka säilyy, ja jos työkaveri on se, joka yt-neuvotteluissa saa huonon kortin kouraansa, niin se on lähinnä helpotus. Siis kun ei sittenkään osunut omalle kohdalle. Olen ollut kohta 5 kuukautta pois työelämästä ja vaikka mulla ihan kiva työpaikka ja mukava työyhteisö olikin, en ole kertaakaan kaivannut takaisin töihin.
Mä kävin loppukesästä toimistolla palauttamassa avaimeni yms, kun irtisanoin itseni ja päätin jäädä elämään säästöilläni. Matkaan meni yhteen suuntaan 55 minuuttia. HSL on muuttanut reittejä niin, että joutuu käyttämään kolmeakin kulkuneuvoa, kun ennen pääsi yhdellä tai kahdella. Kaikki liikenne ohjataan nykyisin raiteiden varteen eli tavallaan pakotetaan matkustajat junaan, metroon tai raitiovaunuun ja bussit ovat vain syöttöliikennettä näihin.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/