Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 81: "Mikään ammattikoululinja ei oo mikään kvanttifysiikkaa johon ei voitas pikakouluttaa nopeasti lisää tyyppejä. Mistä ammattikoulutuksesta tossa on muka kysymys?"





Kyse on pikemminkin siitä, että enää ei "pikakouluteta". Nykyisin ammatitkoulukin kestää 3 vuotta ja siihen ympätään niin paljon erilaisia kursseja, että se kestää tuon 3 vuotta. Ja tavoite on ollut, että näillä valmistujilla olisi "laaja-alainen" osaaminen työtehtävistä. kun taas joskus aikoinaan opiskeltiin lyhyempi aika ja tutkinto tähtäsi vain tiettyyn, suppeampaan alueeseen. Siinä missä ennen oli vaikkapa kolme eri ammatitkoululinjaa, ne kolme on yhdistetty nyt yhdeksi. Ongelma on kuitenkin se, että yhdestäkään niistä kolmesta ei osata nyt riittävästi, jotta työnantajat palkkaisivat. Tiedät vähän kaikista kolmesta, mutta et yhdestäkään niin paljoa, että työnantajat olisivat osaamiseesi tyytyväisiä. Ja sitten haalitaan jostain ulkomailta tyyppejä, jotka osaavat sen yhden asian, mutta ei heidän oleteta muuta osaavankaan. Tällä koulutuksen muutoksella on toki ollut hyvä tavoite eli jos yhdessä paikassa työt loppuu, sulla olisi valmiudet mennä töihin toisenlaisiin hommiin. Mutta työnantajat eivät ikävä kyllä ajattele niin, että sulla olisi valmius johonkin hommaan, jos olet koulussa pari kurssia lukenut aiheesta. Suomessa koulutetaan tavallaan työnhakijoita eikä niinkään työntekijöitä. 

Nro 70: "LIsäksi meillä on lakkautettu sellaisia ammattikoululinjoja, mistä on myöhemmin syntynyt osaajapula ja tällöin osaajia on ollut pakko palkata ulkomailta."



Juuri näin. Suomessa on toki monia syitä, miksei vienti vedä ja miksi maan talous on retuperälllä. Mutta asiaa ei ainakaan auta se, että koulutuskin vedetään vessanpöntöstä alas. "Hyvä pöhinä" työpaikoilla ei tuota tulosta, jos kukaan ei oikeasti osaa mitään. 



Jos mennään sellaiset 40-50 vuotta ajassa taaksepäin, oli ihan tavallista, että nuori meni kesätöihin tehtaalle, rakennuksille tms paikkaan. Teki siellä ikäänsä ja osaamiseensa nähden sopivia apuhommia. Jos ala kiinnosti, lähdettiin joko ammattikouluun tai sitten lukion kautta korkeakouluun opiskelemaan. Edelleen tehtiin kesät duunia em paikoissa, mutta koulutuksen ja taitojen edetessä vaativampia hommia. Kun sitten oli lopulta tutkintotodistus kourassa, oli jo sekä kokemusta että näkemystä siitä, mitä omalla alalla tapahtuu ruohonjuuritasolla. Työnjohtajiakin arvostettiin enemmän, kun tiedettiin, että se Holopainen on aikanaan itsekin tehnyt näitä samoja hommia eikä vain lukenut asiasta kirjasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei me vaan voida voittaa hintakilpailussa esim. Kiinaa tai Romaniaa. Haluatteko muuten oikeasti että tänne tulee noiden maiden elintaso, koska niinhän siinä kävisi. Kiinassakin työläiset asuvat asuntoloissa tai niin pienissä asunnoissa että sinne ei mahdu kuin sänky.

Ei voidakaan  voittaa hintakilpailussa. Sen vuoksi meidän pitäisikin voittaa osaamisessa ja laadussa. Mutta tätä "vientivalttia" meillä ei enää ole. Peruskoulusta pääsee oppilaita, jotka hädintuskin osaavat lukea ja kirjoittaa. Ammattikouluista valmistuu työntekijöitä, joita yritykset eivät palkkaa, koska vastavalmistuneet eivät osaa mitään. Tai eivät ainakaan sen enempää kuin ulkomailta haalitut työntekijätkään. Ei meillä enää edes kehitetä juurikaan mitään uutta, jolla oltaisiin nk uranuurtajia jollain sektorilla. Me vaan Suomessa odotetaan, että tulee joku Bill Gates, Elon Musk tai vastaava ja perustaa Suomeen firman. Mutta miksi tulisi, kun voivat perustaa firmansa maahan, jossa on sekä halvemmat työvoimakustannukset että osaavampaa työvoimaa. Vaikka Intiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailukyky kasvaa kun saadaan halvempia ja edullisempia työntekijöitä. Työnantajan riskit pienenee myös kun irtisanominen helpottuu.

Mitä se kilpailukyky on? Tuottaako se verotuloja enemmän Suomelle peruspalvelujen ylläpitoon paremmin vai valuuko osinkoina osakkeenomistajille ja bonuksina kapealle johtoryhmälle? Mitä luulette?! 

 

             Kilpailukyky on sitä, että pystyy tarjoamaan vientimarkkinoille tavaraa siihen huntaan, että se menee kaupaksi.   Kilpailu on jäätävän kovaa.  Uset maat pystyvät myymään tuotteitaan halvempaan hintaan, kuun Suomii. Suomessa on suuret työvoima kustanukset, samoin kuin muutlin kustannukset. Olmme kauikana, pohjoinen ja kylmä maa.  Logistiikka kustannukset jo raaka-aineen saannissa tehtaille on

Tämähän se. Muutamia vuosikymmeniä sitten oli kyse ihan samasta asiasta, mutta sillä erotuksella, että monilla aloilla suomalaiset olivat alansa huippuosaajia. Kilpailukykyyn ei vaikuttanut pelkästään työvoimakustannukset vaan myös se, ettei kilpailijoilla ollut samaa osaamista. Työnjälki oli laadukasta ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Sille oli siis syynsä, miksei esimerkiksi laivoja rakennettu Angolassa, vaikka silläkin on merenrantaa,  johon olisi voitu rakentaa telakka. Työvoima siellä olisi ollut halvempaa, mutta osaaminen puuttui. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei presidentti voi kantaa arvokkaasti institutioperinnettä jojon hän on pyrkinyt ja päässyt. Kansa haluaa arvostaa ja kunnioittaa. Miks Stubb haluaa romuttaa sen?

Jos se vaan vähän ravistelee instituutiota?