Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vanhusten hoidosta eläkoityy vuoteen 2030 mennessä 30%. Minunkin kaikki työkaverit jää eläkkeelle 6 vuoden sisällä.

Tästä asiasta puhutaan yllättävän vähän. Puhutaan vain vanhuusväestön kasvavasta hoivantarpeesta sekä eläkeläisten lukumäärän ja siten myös eläkemenojen kasvamisesta, mutta joko tahallaan tai tarkoituksella unohdetaan se tosiasia, että osa näistä eläköityvistä on hoitajia. Kuka tulee eläkkeelle jäävän hoitajan tilalle, kun jo nyt on vaikeaa saada hoitajia vanhustyöhön?

Oma valuutta on varmaan yksi aika merkittävä asia. Mutta milloin Ruotsissa on viimeksi devalvoitu? Onko ollut edes tarvetta? Ruotsi kuitenkin menestyy, koska siellä halutaan menestyä ja tehdään töitä sen eteen, että menestytään. Suomessa ollaan jotenkin passiivisia ja odotetaan, että Joku Muu tuo menestystä Suomeen. Suomessa ei osata kunnolla myydä eikä markkinoida. Siinäkin asiassa odotetaan, että Joku Muu tulee ja tekee. Ja jos joku saakin Suomessa firmansa menestymään, se aika pian sen jälkeen myydään jonnekin ulkomaalaisille. Ruotsalaiset yritykset ostavat jopa suomalaisia yrityksiä, mutta kuinka usein suomalainen yritys ostaa ruotsalaisen yrityksen? Tai yhtään minkään maalaisen yrityksen? 

Nro 56: "Ei tietenkään saa huoli-ilmoituksella paikkaa. Mutta sosiaalitoimi pääsee hyvin vanhukseen 'kiinni', tekee kartoituksen ja saa apua kotiin. Ja aina voinnin huononnuttua päivitetään kartoitus, jonka mukaan kotiavun käyntikertoja lisätään. Kun tulee sairaus, että ei pärjää kotona, sosiaalitoimi alkaa tutkimaan hoitopaikkaa."



Yli vuoden vanha ketju, joten edellinen kirjoittaja ei välttämättä enää lue ketjua. Tuohon kommenttiin kuitenkin sen verran, että sosiaalitoimi ei pääse vanhukseen "kiinni", jos vanhus ei itse sitä halua. Sosiaalitoimesta voidaan soittaa vanhukselle ja ehdottaa kotikäyntiä palveluntarpeen arvioimiseksi, mutta vanhuksen ei ole mikään pakko suostua tällaiseen käyntiin. Vanhus saa elellä ihan rauhassa vaikka 10 vuotta eikä sosiaalitoimi puutu asiaan yhtään mitenkään. Jos joku tekee uuden huoli-ilmoituksen, sosiaalitoimen velvollisuus on ottaa uudelleen yhteyttä, mutta edelleen vanhus voi kieltäytyä. 



Meillä Suomessa vanhuksilla on hyvin pitkälle itsemääräämisoikeus. Mitään pakkotoimia ei juurikaan voida käyttää sen enempää iän kuin terveydentilankaan perusteella. Vanhuksen touhuihin voidaan puuttua, jos vanhus esimerkiksi aiheuttaa naapurustossaan järjestyshäiriöitä. Tai aiheuttaa asunnolle/kiinteistölle vahinkoa. Esimerkiksi vesivahingon jättämällä suihkun päälle tai tulipalon jättämällä hellan levyn päälle. Tai jos asunto on sellaisessa kunnossa, että siitä aiheutuu paloturvallisuusriski. Mutta nämäkään pakotteet eivät tule soten kautta vaan taloyhtiön/vuokranantajan/palotarkastajan/poliisin tms kautta. Oikeustoimikelpoista vanhusta ei voida väkisin viedä mihinkään hoivakotiin. Häätö voidaan antaa, mutta vanhuksella on oikeus olla vaikka asunnoton, jos niin haluaa. 



Huoli-ilmoituksesta on kuitenkin silloin hyötyä, jos vanhus on itse halukas saamaan sosiaalitoimen mahdollistamia kotiin saatavissa olevia palveluita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut pitää siivoamista kunnollisuuden mittarina. Minä en.

Tässä on ehkä osuvin selitys kysymykseen "Miksi se on tärkeätä"

Jollei ole siivonnut tai tehnyt jotain "kunnon ihmisen" puuhia päivällä ei ole ansainnut sitä että illalla saa istua sohvalla.

Tämä. Mutta sekin vaikuttaa, minkä ikäisestä "vanhemmasta" on kyse. Nimittäin kyllä aikoinaan alettiin korostaa puhtautta ehkäisemäään sairauksia, luteita ja muita tuhohyönteisiä. Likaisissa kodeissa pesi kaikenlaista ötökkää ja pöpöä, joten ihminen on saattanut elää lapsuutensa aikana, jolloin puhtautta alettiin korostaa ja siitä jäänyt sitten päälle tämä siivousvimma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan lisäksi elatusmaksut ja tuet. Viimeksi mainittujen pienentyessä kohta voi esimerkiksi lopettaa tupakanpolton ja kaljoittelun. 

Yksinhuoltaja ei yleensä saa elatusmaksuja, koska vain huoltaja on elatusvelvollinen. Yksinhuoltajan lapsella huoltajia on tasan yksi, kuten sanasta yksinhuolta voi helposti päätellä. 

Lapsen isä on myös vastuussa lapsen elatuksesta vaikka hänellä ei olisikaan yhteishuoltajuutta lapsesta. 

Mun lapsella ei virallisesti ole ollenkaan isää. Tiedän kyllä, kuka hänet siitti, mutta hän ei ole koskaan tunnustanut isyyttään, joten viranomaisten silmissä lapsi on isätön ja minä olen hänestä ja hänen elatuksestaan yksin vastuussa. Parempi näin. Ei se mies kuitenkaan mitään maksaisi. 

Jos isyyttä eiole vahvistettu, Kela maksaa elatusavun. Mutta se pitää erikseen hakea Kelasta, ei tule automaattisesti.