Reipas ja tunnollinen lammas

Jatkan vielä tuohon edelliseeni sen verran, että joukon lähihoitajia perustama osuuskunta saattaisi olla hyvinvointialueiden näkökulmasta hieman edullisempi vaihtoehto kuin pörriäisten ja muiden vastaavien yksityisten hoivakodit (koska se voiton tavoittelu puuttuu). Jopa siinä tapauksessa, että osuuskunnan perustaneet lähihoitajat saisivat siitä työstään vähän isomman palkan kuin pörriäisissä työskentelevät hoitajat. Työmotivaatio ja varsinkin työnjohto olisi takuulla parempaa, koska ei olis mitään ylhäältä päin tulevia määräyksiä. Paitsi toki viranomaismääräykset yms, mutta tarkoitan siis, ettei olisi mitään kaukana kenttätyöstä olevaa  johtoporrasta päättämässä asioista, joista eivät edes ymmärrä mitään.

Nro 144: "Olet täysin oikeassa siinä että paras keino olisi toteuttaa kaikki vanhuksen hoiva julkisena palveluna ilman että päästetään yrityksiä väliin huseeraamaan. Mutta nyt kun ne on sinne päästetty, niin paljon ennemmin siellä voisi olla asukkaiden itsensä tai omaisten omistamia yrityksiä kansainvälisten pörssiyhtiöiden sijaan jotka tekevät voittoa toisten ihmisten perustarpeilla. Sitä en tiedä miten tuo voitto onnistutaan tekemään mutta nähtävästi se on varsin kannattavaa bisnestä koska yksityisiä hoivakoteja on koko Suomi täynnä."



Se voitto onnistutaan tekemään, kun laskutetaan asiakkaalta enemmän kuin mitä todelliset kulut ovat. Suurimmalla osalla suomalaisista eläkkeet on sen verran pieniä, että kunnat tai nykyisin siis hyvinvointialueet ovat maksaneet suurimman osan hoivakodin veloittamasta summasta.Eipä olisi yksityisellä vanhustenhoito nykyisen kaltaista laajamittaista bisnestä, jos vanhukset maksaisivat kaiken itse. Yksityisiä hoivakoteja olisi paljon vähemmän, koska maksukykyisiä vanhuksiakin on vähemmän. Mutta kun suurin maksaja onkin hyvinvointialue eli me kaikki veronmaksajat, niin sieltähän on helppo kupata melkein miten paljon vaan. Kun vielä vanhusten hoivan järjestämisvelvollisuus on julkisella, mutta julkinen on lakkauttanut omia laitospaikkojaan eikä tarpeen koko ajan kasvaessa ole rakennettu uusiakaan, niin siinähän pörriäisten osakkaat hymyilevät katsellessaan pankkitiliensä saldoja, kun osingon taas ropsahtaa tilille. 



Tässä sun osuuskuntamallissa hoivakoti voi tuottaa voittoa vain siinä tapauksessa, että se osuuskuntakin kuppaa hyvinvointialueilta enemmän rahaa kuin mitä todelliset kustannukset ovat. Ja koska ajatuksenasi oli, että vanhukselle jäisi itselleen enemmän rahaa käytettäväksi kuin nykyisin, sehän tarkoittaisi, että vanhus maksaa vähemmän itse (esimerkissäni 1500€/kk sijasta vaikkapa 1000€/kk)   ja hyvinvointialue maksaisi vielä tuonkin erotuksen.  Jos hyvinvointialue maksaa vain todellisten kulujen mukana, mitään voittoa ei synny eikä ole mitään jaettavaa osakkaille. 





En mä tyrmää osuuskuntamallia kokonaan, mutta vähän epäilen ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien vanhusten halukkuutta (ja myös ymmärrystä, mihin on ryhtymässä) tällaiseen toimintaan. Vähän epäilen myös omaistenkaan halukkuutta siihen. Ylipäätään Suomessa on aika vähän mitään osuuskuntia, koska ihmiset eivät halua käyttää aikaansa sellaiseen ja pelkällä osuuskuntaan kuulumisella ei elätä itseään ja perhettään.  Vaikka taloyhtiöt eivät varsinaisesti olekaan osuuskuntia, niin aika harva omainen taitaa käydä vielä kotona asuvan omaisensa taloyhtiön yhtiökokouksissakaan. Puhumattakaan, että olisi halukas istumaan ko taloyhtiön hallituksessa (vaikka olisikin vanhuksen edunvalvoja). Eikä läheskään kaikki tee sitä edes oman taloyhtiönsä osalta. Antaa muiden osakkaiden päättää ja sitten jälkeenpäin napistaan, että väärin päätetty. Myös osuuskunnissa päätökset tehdään enemmistöäänestyksellä ja jos sillä vanhuksella/omaisella ei ole tavoitteena yhteiseen hiileen puhaltaminen ja se, että  jokainen saa täsmälleen saman, niin pitää olla sekä kykyä että halua päästä kaikkia tyydyttävään kompromissiin. Osuuskunta voisi toimia hyvin silloin, jos osakkaat (ne vanhukset ja/tai omaiset) tuottaisivat tarvittavat palvelut itse. Tai ainakin suurimmaksi osaksi. Tai siinä tapauksessa, että joukko vanhustyön lähihoitajia perustaisi osuuskunnan. He tekisivät kaiken työn ja saisivat siitä palkan (josta osan maksaisi asukkaat ja osan hyvinvointialue). Tämä voisi toimiakin ihan hyvin, mutta ei se, että osuuskunnan osakkaina olisi hoivaa tarvitsevat vanhukset tai heidän ihan muualla töissä käyvät omaisensa. 



 

Nro 129: "Nythän pörriäisten ja muiden yksityisten vanhainkotien pärjääminen perustuu siihen että vanhuksilta peritään aivan tolkutonta ylihintaa voittoihin. Ajatukseni toiminta toki vaatisi sen, että hyvinvointialue myöntäisi sille samanlaisia maksusitoumuksia kuin se nyt myöntää näille yksityisille  palveluntuottajille. Mahdollinen ja todennäköinen Voitto jaettaisiin vuosittain takaisin asukkaille tai toisena vaihtoehtona hinnat pidettäisiin jo lähtökohtaisesti selkeästi halvempina."



Ymmärrän pointtisi, mutta mitä hyötyä olisi osuuskunnasta verrattuna siihen, että hyvinvointialue perustaisi hoivakoteja itse? 



Jos nyt perustettaisiin ylitöoptimistinen osuuskuntahoivakoti vaikka 6:lle vanhukselle. Jokaisessa vuorossa 1 hoitaja. Viikossa on 21 työvuoroa ja jokainen tekee viikossa 5 vuoroa, joten hoitajia tarvittaisin 4+. Leikitään, että 4 riittää. Näille hoitajille maksetaan 2600€/kk palkkaa. Koska optimistisesti ovat Florence Nightingaleja, heille ei tarvitse maksaa ilta-, yö- eikä viikonloppulisiä. He eivät myöskään koskaan sairastu eikä heillä ole lomia. Ei lomarahoja, ei työterveyshuoltoa eikä vakuutuksia. Työnantajamaksujen kanssa palkkamenot olisivat noin 13 000€/kk. He tekevät kaiken eli ruuanlaitoin, siivouksen, pyykinpesun, asukkaiden hoitamisen, pesemisen, vessaan auttamisen, omaisten kanssa keskustelun jne jne. Suomalaisen keskieläke on noin 1900€/kk, mutta oletetaan, että jokaisen kuuden eläke olisi 2000€/kk. Siitä pois verot ja sotumaksut, joten optimistisesti nettona tulisi 1500€/kk. Yhteensä 6:lta vanhukselta siis 9000 €/kk. Vaje on tässä vaiheessa jo 4000€/kk. Sitten tarvitaan tilat. Jokaiselle  vanhukselle oma huone, yhteinen oleskelutila, keittiö, hoitotarvikevarasto , kylpyhuone sekä jonkinlainen koppi kansliaksi, missä on lukittava lääkekaappi ja missä hoitaja voi niin konsultoida lääkäriä, tilata lääkkeet, hoitotarvikkeet, ruuat, taksit  jne. Rakennettu tai remontoitu esteettömiksi. Ollaan optimisteja ja leikitään, että joku vuokraisi sellaisen 3000€/kk. Vaje on nyt jo 7000€/kk. Päälle sähköt yms, sitten maksaa ne lääkkeet, hoitotarvikkeet, vaipat, ruuat yms. Kuljetuksella tietenkin, koska työvuoron ainoa hoitaja ei voi lähteä minnekään. En laske näille edes hintaa, mutta vaikka vanhuksille ei jäsi tuloistaan senttiäkään itselleen, vaje pelkästään näiden Florence Nightingalejen palkkakulujen ja poskettoman halvan toimitilojen vuokran vuoksi on jo sen 7000€/kk eli yli tonni kuukaudessa enemmän kuin mihin asukkaiden eläkkeet riittäisivät. Mistä sä ajattelit, että tulee voittoa? Ja mikä on se summa, jonka vanhuksen itse tai omaisen pitäisi investoida ollakseen osuuskunnan osakas? Paljonko itse olisit valmis maksamaan omasta tai omaisesi hoidosta sen 1500€/kk lisäksi?  Tosiasiassa henkilöstömenot olisivat paljon enemmän kuin mitä laskin näille Florence Nightingaleille. Ja tuskin saisi ainakaan pk-seudulta kolmella tonnilla tuollaisia tiloja. 



Vanhustenhuollon yksityistäminen tai siis se, että julkinen sektori hankkii vanhusten hoidon ostopalveluna yksityisiltä  on mielestäni ollut virhe. 

Nro 108: "Uskon, että osakkuuksille löytyy ottajia, onhan jo nyt tilanne, että vainajan tilalle on heti tulijoita. Se etu tästä on se, että kustannukset pienenevät ja vanhukselle jää enemmän käyttörahaa."



Niin, vanhusten tilalle on tulijoita julkisen sektorin hoivalaitoksiin. Tai sellaisiin yksityisen sektorin hoivalaitoksiin, joiden maksut eivät ole vanhukselle sen suuremmmat kuin julkisellakaan. Sen sijaan on paljon yksityisiä hoivakoteja, joissa vanhus itse (tai halutessaan omainen) maksaa kaiken ja näissä on vapaita paikkoja koko ajan. Pääsee muuttamaan vaikka heti huomenna. Suurimmalla osalla vanhuksista - eikä myöskään heidän omaisistaan - ei ole varaa kustantaa tällaista. 



Noissa osuuskunnissa osakas ostaa tietyn osuuden. Ostaessaan ei voi tietää, tarvitseeko vanhus sitä paikkaa 2 kuukautta, 2 vuotta vai kenties pidemmän aikaa. Joten miten tuo maksu määräytyisi? Jos olisi maksanut vaikkapa kahdesta vuodesta ja vanhus kuolisikin puolen vuoden päästä, saisiko sen 1,5 sijoittamansa rahansa takaisin vai olisiko tällöin myytävänä osakkuus 1,5 vuodeksi? Vai olisiko kuukausimaksu? Jos olisi, miten se poikkeaisi nykyisestä systeemistä? Ja entä, olisiko osuuskunnalle maksettava summa samankaltainen kuin nyt on nuo julkisen hoivakotimaksut eli tietty prosentti vanhuksen tuloista? Entä, jos osakas olisikin vanhuksen omainen? Edelleen tietty prosentti vanhuksen tuloista vai tietty prosentti omaisen tuloista? Vai vanhuksen ja omaisen yhteenlasketuista tuloista? 



Mä en oikein näe, miten tuo ehdotus pienentäisi vanhuksen kuluja verrattuna nykyisiin julkisen sektorin hoivakoteihin. (Yksityiset on eri juttu, koska niissä on tarkoituskin tuottaa omistajilleen ovittoa).  Niille osuuskunnan hoivakodissa työskenteleville hoitajille on kuitenkin maksettava palkka. Vai ajattelitko, että näille hoitajille voitaisiin maksaa isompaa palkkaa ja siten houkutella hoitajat juuri osuuskunnan perustamaan hoivakotiin?  Myös itse rakennuksesta on kuluja. Kaikista tarvikkeista, ruuasta, ruuanvalmistuksesta, siivouksista, pyykinpesuista jne on kuluja. Vaikka ajattelisikin, että omaisosakas olisi myös hoivakodin työntekijä, niin ei hänkään ilman rahaa pärjää. Palkka olisi maksettava hänellekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on eläkeläistä kohden vähemmän työikäisiä kuin missään muualla Euroopassa. Jokainen ymmärtää, ettei hyvinvointivaltion huoltosuhde ole kunnossa eikä juuri tähän vaivaan mikään mahdollinen sote-uudistus tepsi.

Silti työtön ei kelpaa töihin,  koska aukko cvssä saa työnantajat nirsoilemaan

Aukko on osaamisessa.

Kaikki eivät ole hoitoalan ihmisiä. Se on useimmiten se aukko.

Vaikka kaikki työttömät opiskelisivat hoitajiksi, siltikään kaikilla ei olisi töitä. Koska ei olisi varaa palkata niin paljon hoitajia. Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa hoitajia on liian vähän. Mutta se ei ole ainoa syy huonoon tilanteeseen sote-puolella vaan myös se, että JOS niitä hoitajia olisikin tarpeeksi, ei olisi varaa palkata niitä kaikkia.