Reipas ja tunnollinen lammas

Otan kantaa vain tuohon kohtaan 2. En tiedä, miten nykyisin kouluissa vanhempainillat menee, mutta kun omat lapseni olivat 1990- ja 2000-luvuilla koulussa, niin vanhempainilloissa oli aina ne pari kolme hyperaktiivista äänessä ja suunnittelemassa milloin mitäkin tapahtumaa. Loput katseli hiljaisina kelloaan ja mietti, joko tämä tilaisuus kohta loppuu. 



T. Luokan tilille rahaa laittanut, mutta ei ainoatakaan mokkapalaa leiponut

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristillinen opetus opettaa empatiaa täydellisesti. Kouluissa ei ollut ammuskelua, kun oli kristillistä koulutusta, ja myös opettajilla oli enemmän valtaa kurittaa opiskelijoita.

Rangaistuksen pelko ei kyllä ole empatiaa. Lapsen toimintaan rangaistuksen pelolla on toki vaikutusta. Joko niin, että jättää kokonaan tekemättä, tai niin, että pyrkii olemaan jäämättä tekosistaan kiinni. 

 

No mitä sitten? Sopii hyvin toisille ihmisille. Jumalalla on neuvo jokaiselle.

Tässä ketjussa puhuttiin kuitenkin empatiasta ja empatian opettamisesta lapsille. Varsin usein riittäisi ihan sekin, että lapsille opetettaisin hyvät käytöstavat sekä oikean ja väärän ero. Ja väärin tekemisestä seuraisi jokin sanktio. Ei välttämättä varsinainen rangaistus vaan esimerkiksi jos lapsi kaataa maitolasin, lapselle ojennetaan siivousliina ja lapsi pyyhkii kaatuneen maidon pois. Näin lapsi oppii, että teoilla - olipa ne tahallisia tai vahinkoja - on seurauksensa. 

Vierailija kirjoitti:

Kristillinen opetus opettaa empatiaa täydellisesti. Kouluissa ei ollut ammuskelua, kun oli kristillistä koulutusta, ja myös opettajilla oli enemmän valtaa kurittaa opiskelijoita.

Rangaistuksen pelko ei kyllä ole empatiaa. Lapsen toimintaan rangaistuksen pelolla on toki vaikutusta. Joko niin, että jättää kokonaan tekemättä, tai niin, että pyrkii olemaan jäämättä tekosistaan kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Haluat siis nuorille huutelevia vanhuksia kauppakeskuksiin. Lakki pois päästä sisätiloissa ja nosta ne housut ylös on varmasti suosituimmat neuvot.

Nauroin ääneen tälle :D

Nro 89: "Elämänkokemukseeni perustan väittämän, että kiusaava sadisti voi olla ihan minkälaisesta perheestä tahansa. Samoin kiusattava. Ei riipu yhtään perheen varallisuuksista tai sosioekonomisesta asemasta. Olennainen asia: jos vanhemmat ovat k- päitä niin lapsetkin ovat. Minua kiusasivat ja puukolla uhkasivat aikoinaan köyhän ja rikkaan perheen lapset. Vihaan heitä edelleen mutta kostamaan en vaivaudu."

Kun mä olin lapsi, ei luokkakavereista tai edes saman taloyhtiön lapsista oikein pystynyt päättelemään perheiden varallisuustasoa. Lapsille ei ollut tapana hankkia hienoa ja kallista. Vaatteet oli melko samanlaisia kaikilla. Keskiluokkaista helsinkiläiselämää. Asiat mistä sitten kiusattiin:

- muihin ikätovereihin verrattuna huomattavan pitkä tai huomattavan lyhyt

- hörökorvat

- silmälasit

- puhevika (R- tai S-vika tai änkyttäminen)

- motorinen kömpelyys

- ylipaino (näitä oli silloin 1960-luvulla lapsissa vähän ja siten erottuivat heti joukosta)



Ai niin, yhtä poikaa kiusattiin 1960-luvulla, koska oli punatukkainen.  Lapsi, joka haluaa kiusata, keksii kyllä syyn kiusaamiseen, vaikka kaikilla olisi samanlaiset koulupuvut ja täsmälleen samanlainen älypuhelin.