Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Huomenta aropuput ja metsäjänikset, läppärin n-kirjain jumittaa, täytyy olla tarkkana oikoluvun kanssa, että kaikki ännät näkyvät kirjoituksessani. Täytyis ottaa näppäin ylös ja putsata alusta, kaikenlaista murua näppäimistöön kertyy.

Aamukahvi, korvapuusti (pullana, selvennykseksi!) nautittu, nyt päin uutta päivää nousevaa ja uusia askareita, toivottavasti saan tänään jotain tehtyä ettei mene päivä pelkäksi sohvailuksi vauvalla. Eipä kyllä sekään haittaa, olenhan täällä hyvässä, itseäni paremmassa seurassa - toivottavasti!

Huomenta vaan.  Remppamiehiä ei vielä näy,  mutta mun poika on jo täällä koiran ja Kyylän kanssa,  kun mä lähden vähän ajan päästä siskoni kanssa asioille. Ihanaa,  että on remontin viimeinen päivä.  Huomenna voi ruveta laittamaan tavaroita paikoilleen.  

Vierailija kirjoitti:

Söpöä kun mammat vastailee ikään kuin pääsisivät valitsemaan tämän. Eiköhän se velvollisuus kirjata lopulta lakiin. 

Mun isäni ehtii kuolla ennenkuin tuollainen lakimuutos tulisi. 

Mutta JOS tulisi tuollainen laki,  niin pitäisi muuttaa monia muitakin lakeja.  Mm vanhusten itsemääräämisoikeus.  Lisäksi pitäisi hyväksyä se,  että vanhus voidaan lukita yhteen huoneeseen omaistensa ollessa töissä ja lääkitä vanhus yöksi niin  tainnoksiin,  että nukkuu yöt. Myös hyväksyä moni muukin asia,  jolla vanhuksen ihmisarvo laskee.  Hoivakodeissa erilaisiin rajoitustoimiin edellytetään lääkärin lupaa,  mutta kotioloissa omaiset saisivat pääättää,  milloin vanhus on tarpeellista köyttää sänkyyn kiinni tai pukea vaikka pakkopaitaan.  

Mun isä ei edes suostuisi muuttamaan yhteen ainoaan huoneeseen.  Joutuisi luopumaan lähes kaikista itselleen tärkeistä tavaroista.  Muuttaa korkeintaan sitten,  kun on pakko päästä jonnekin hoivakotiin ympärivuorokautiseen hoitoon.  Niin kauan,  kun pärjää edes kotihoidon varassa, voi hyvin asua omassa kodissaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sivusta:

Mistä löytäisi ystäväksi teitä, jotka arvostatte pitkää, tasavertaista ystävyyttä, jota ei laiteta vuosiksi hyllylle odottamaan? Ja olisitte luonteeltanne tasaisia ja eläisitte rauhallista elämää? Nimimerkillä itse tällainen ja kaipaisin kaltaisiani.

Tähän sen verran, että vaikka arvostaisikin em asioita,  ei silti voi luvata,  että elämä tulee menemään rauhallisesti ja tasaisesti eikä mikään ikinä voi muuttaa tilannetta.  Ihmisen elämäntilanne voi muuttua tilapäisesti tai pysyvästi. Ihmiset saattavat muuttaa kauaksikin,  sairastua ta  vammautua jne  ja silloin ystävyys vähintäänkin muuttaa muotoaan, vaikka ei päättyisikään.  

Yhden ystäväni kanssa aikoinaan tavattiin vähintään 2 kertaa kuukaudessa,  mutta sitten hän sairastui ja joutui pyörätuoliin.  Hän ei enää pääse tekemään asioita,  joita ennen tehtiin yhdessä.  Ei pääse edes mun luokse kahville,  koska pihassani on rappuset.  Edellisestä tapaamisestamme on jo kohta  2 vuotta,  mutta pidetään yhteyttä viestittelemällä. Ystäväni ei ole vielä edes 50v eli tällainen ei ole vain vanhusten juttu. Mutta ystävyys jatkuu,  kun on hyväksynyt muutoksen. 

En vielä. Tammikuussa 2027 sitten.