Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 69: "Itsemääräämisoikeus on syytä säilyttää, ei vähiten siksi, että kun sitä yhdeltä ryhmältä heikennetään tai viedään kokonaan, ei aikaakaan kun se laajenee koskemaan muitakin ryhmiä. "

Tuo on ihan totta, mutta mitäs sitten teet, jos olet pienipalkkainen eikä se vanhempasi, jota laki velvoittaa sua joko hoitamaan itse tai maksamaan hänen hoitonsa, ei suostu muuttamaan perähikiältä sun luoksesi? Jos sulla on vielä alaikäisiä kotona asuvia lapsia, niin pitääkö sun luopua sekä työpaikastasi, kodistasi ja lastesi ystävistään, harrastuksistaan, koulustaan ja muuttaa sun kanssasi sinne perähikiälle? Ja vain siksi, että äidilläsi/isälläsi on itsemääräämisoikeus? Siellä sitten elätät itsesi ja lapsesi pelkällä omaishoidontuella?

Vierailija kirjoitti:

Loput muistisairaat vanhukset hortoilee sitten ympäri kyliä ja kaupunkeja. 

Näinhän ne tekee jo nytkin. Vähän väliä on Uudenmaan viranomaisuutisissa ilmoitus kadonneista vanhuksista. Ja varmasti on muuallakin Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Keppi toimii vain jos on mistä maksaa. Sossuntuista paha tällaisia maksaa ja/tai hoitaa omaista esimerkiksi.

Silloin sossuntukia saava hoitaakin vanhuksensa itse. Ongelmallistahan tämä on niille työssäkäyville pienituloisille, jotka joutuvat lopettamaan työnsä ja muuttamaan jonnekin perähikiälle vanhempaansa hoitamaan. Ongelmallista sekä hänelle itselleen että myös niille, jotka olisivat tarvinneet tämän pienipalkkaisen työpanosta. Vaikkapa päiväkodissa, kaupassa jne. Saksan malli on ollut esillä monta kertaa näissä vanhuksia koskevissa keskusteluissa ja joidenkin kirjoittajien mielestä Saksan malli on oikein hyvä. En ole kuitenkaan saanut vastausta siihen, onko saksalaisella vanhuksella samanlainen itsemääräämisoikeus kuin suomalaisella vanhuksella. Vai voiko saksalainen omainen esimerkiksi vaatia, että vanhus muuttaa lähemmäs palveluita, esteettömämpään asuntoon tai peräti kaupunkiin tämän omaisen luokse, jonka täytyy vanhuksesta huolehtia. Suomessa monen vanhuksen ongelma kun on, että sieltä peräkylän omakotitalosta ei haluta muuttaa edes peräkylän keskustaan kerrostaloon (jos sellaisia paikkakunnalla edes on). Suomessa vanhuksenkin itsemääräämisoikeus on niin vahva, että ilman itsemääräämisoikeuden poistamista ei tuo Saksan mallin mukainen keppi kyllä onnistuisi. 

Nro 58: "Tuo ei pidä paikkaansa, jo nykyisin kotona on ihmisiä, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa ja mistä lähtien se yöllinen kauhu, johon herää yöllä etsien pieniä lapsia tai äitiä kotonaan, joka on muuttunut vieraaksi paikaksi, ei ole syy tarvita ympärivuorokautista hoivaa. Ei siinä kaivata yhtään laitetta tai vekotinta, siinä kaivataan ihmistä joka saattelee sänkyyn ja silittelee takaisin uneen. "

Hyvinvointialueet perustelevat ympärivuorokautisten hoivapaikkojen vähentämistä juuri sillä, että niissä on nyt sellaisiakin vanhuksia, jotka pärjääisivät yhteisöllisessä asumisessa. On totta, että omissa kodeissaan asuu paljon vanhuksia, jotka tarvitsisivat jo ympärivuorokautista hoivaa, mutta jatkossa ei vanhukselle, joka on yksinäinen, mutta muuten täysin toimintakykyinen, tule edes omaisen raivoamisella saamaan muuta kuin korkeintaan paikan yhteisöllisestä asumisesta. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan systeemi tulee muuttumaan, kun resursseja ei vaan ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan normaalia, onneksenne teillä on vain yksi lapsi, sillä useampilapsisen perheen lapset voidaan sijoittaa päivähoitoon eri puolille kaupunkia, kaikki kauas kotoa

Niin, pointtini lähinnä on, että miksi tämä on normaalia? Jos lapsia on vähemmän kuin koskaan, miksei niille voitaisi tarjota päiväkotipaikkaa edes siitä kolmanneksi lähimmästä päiväkodista? Ymmärrän, ettei jokaiselle 27.2. aloittavalle erityislapselle voida luvata paikkaa kodin lähimmästä päiväkodista, mutta jos ei edes tässä elokuun "suurhaussa" saa tuon parempaa paikkaa terveelle peruslapselle, niin voisiko yhteiskunta mennä siinä lapsipulassa vähän itseensäkin? 

Se on normaalia sen takia, että lapsella on subjektiivinen päivähoito-oikeus eli lapsi saa olla päivähoidossa, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat olisivatkin kotona. Moni juuri tuon päiväkodin etäisyyden takia haluaa pitää isomman lapsensa päivähoidossa, jotta ei sitten, kun nuorimman lapsen kohdalla vanhempianvapaa lopu, saisi sille isommallekin lapselleen hoitopaikan kaupungin toiselta puolelta. Tavallaan siis isompi lapsi, joka periaatteessa voisi olla kotona pikkusisaruksen ja vanhemman kanssa, varaa päiväkotipaikan itselleen olemalla siellä myös vanhempansa vanhempainvapaan ajan.