Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Hirvittää oma vanheneminen. Olen ollut aina pienituloinen, vieläkin paljon asuntolainaa. Mulla on vain yksi aikuinen lapsi jonka työ on liikkuvaista, voi olla työreisdussa useampia kuukausia vuodesta.
Hänenkö pitäisi heittää oma uransa romukoppaan ja alkaa sitten mua hoitamaan? Sellaista hänelle en ikinä tee.
Ymmärrän hyvin. Mulla ei ole geeniä, joka altistaisi varhaisiän muistisairaudelle. Mulla on kuitenkin geeni, joka altistaa myöhemmän iän muistisairaudelle (äidillänihän tämä alkoi vähän yli 90-viuotiaana). Onneksi mulla on sellaisia sairauksia, että riittää, kun lopetan lääkitykset, enkä tule elämään niin vanhaksi, että ehtisi muistisairaus tulla. Lisäksi voisin ruveta vaikka tupakoimaan, lisäämään suolaa enemmän ruokaani ja syömään joka pävä rutkasti pekonia. Eiköhän pumppu sano yhteistyö ja avunantosopimuksensa irti jo kauan ennenkuin muistisairaus iskee. Sen vuoksi en ole huolissani omasta ikääntymisestäni.
Mulla ei myöskään ole tavoitetta elää mahdollisimman pitkään. Kun seurasin äitini tilannetta, niin olin vain ja ainoastaan surullinen. Ei äitikään tuollaista halunnut - ei edes siinä hoitotestamentissaan, minkä oli kauniilla kaunokirjoituksella kirjoittanut vuonna 1996, mutta jonka isä oli piilottanut - mutta niin vaan kävi, että äiti siihen rumbaan joutui. Kunnes sitten vihdoin yksi lääkäri teki päätöksen, että ei kiusata vanhaa ihmistä enää kivuliailla hoitotoimenpiteillä ja laitoskierteessä pyörittämällä.
Omat lapseni tietävät mun hoitotahtoni ja hyväksyvät sen, mutta koskaanhan ei voi olla varma, mikä tilanne heillä sitten itsellään silloin on. Että haluavatko hekin vain siirtää omaa suruaan myöhemmäksi - kuten isäni teki - ja sen vuoksi haluaisivat mut pitää hengissä keinolla millä hyvänsä. Noh, mä en ole tehnyt käsinkirjoitettua hoitotahtoa, jonka joku voisi piilottaa lipastonlaatikkoon. Hoitotahto - jos sellaisen haluaa tehdä - kannattaa tehdä vaikka Omakantaan. Mulla on hoitotahdossani myös, että jos tuo mun ainoa munuaiseni prakaa (mullahan ei siis ole enää kuin vain toinen munuainen), niin mihinkään dialyysihoitoihin mua ei saa laittaa.
Moni ihminen tuntuu pelkäävän omaa kuolemaansa, mutta ihan oikeasti kannattaisi jokaisen miettiä, miten haluavat omalla kohdallaan toimittavan, jos ja kun vanhuus alkaa kolkutella ovelle. Otaen huomioon vielä sen, että edes nykyisen kaltaista julkisin varoin rahoitettua vanhustenhuoltoa ei kenties enää ole.
Nro 252: "Kuvitteletko,että en hoitanut näitä samoja vanhuksia ennenkuin pääsivät hoivakotiin. Kyllä siinä vuosia kului. Kolmella eri paikkakunnalla ravattu ihan hoitamassakin.
Olen kyllä tyytyväinen, että jaksoin."
Me puhutaan nyt eri asioista. En todellakaan usko, että olet ollut samaan aikaan kolmella eri paikkakunnalla 24/7 kolmen eri vanhuksen luona. Tai edes niin, että olisit 3-5 kertaa vuorokaudessa juossut jokaisen luona eli yhteensä 9-15 käyntiä vuorokaudessa. Se ei ole edes teoriassa mahdollista. Varsinkaan, jos siihen päälle vielä olit työelämässä.
Ympärivuorokautisen hoivan pariin pääsee yleensä vasta sitten, kun edes 5 kotihoidon käyntiä vuorokaudessa ei riitä. Mä olen koko ajan puhunut niistä vanhuksista, joita pitää hoitaa monta kertaa päivässä. Vanhuksista, joita osaa pitää vahtia ihan koko ajan. En niistä vanhuksista, joiden luona käynti kerran päivässä tai jopa harvemmin riittää.
Nro 207: "Kyllä meillä vaihtoehtoja on, muttei tahtoa. Eutanasiaa ei tule liiaksi helpottaa."
Totta. Tarkoitinkin lähinnä sitä, ettei meillä ole sellaisia vaihtoehtoja, joihin olisi poliitikoilla ja muilla päättäjillä tahtoa. Nyt siis vaan odottellaan, josko joskus sellaista tahtoa vielä tulisi ja jos ei tule, sitten pitää käyttää niitä vaihtoehtoja, joihin löytyy tahtoa. Voihan olla, ettei teknologian käyttöönkään löydy tahtoa. Tosin sitä käytetään sote-puolella kyllä jo nyt. Yks tuttu on kotihoidossa töissä. On myös omien vanhempiensa omaishoitaja. Tekee etätöitä ja siis ainoastaan pitää etävastaanottoja kotihoidon asiakkaille. Pystyy sieltä omalta työasemaltaan avaamaan vanhuksen kotona olevan laitteen ja ottamaan yhteyden. Tietenkään tällä tavalla ei vaippoja voi vaihtaa tms, mutta ainakin voi tarkistaa, köpötteleekö vanhus laitteen ääreen, kun vähän aikaa kutsuu vanhusta nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tunnut uskovan teknologiaan mutta jos ja kun vanhuksella itsellään ei ole haluja hankkia teknologiaa ei sitä hänelle kukaan tule asentamaan oli järjestelmät olemassa tai ei. Haluja siihen toisten passaamiseen ja holhoukseen mitä suomalainen hoiva on pitkälti ollut ei enää ole kenellään. Ei päättäjillä, ei ihmisillä jotka johtaa tätä kaikkea, ei hoitajilla, ei omaisilla, ei insinööreillä jotka mahdollisesti ylläpitäisi sitä teknologiaa. Jos teknologiasta asiakas maksaa tarpeeksi niin sitä on toki saatavilla.
Mä uskon teknologiaan sen vuoksi, ettei meillä ole oikein muutakaan vaihtoehtoa. Voihan sen teknologian jättää käyttämättä ja jättää vanhukset kokonaan heitteille tai vain omaistensa varaan. Tai joidenkin vapaaehtoisjärjestöjen. Poliitikothan siitä päättää, millaisia lakeja säädetään ja mistä rahat saadaan ja mihin ne käytetään. Toistaiseksi nyt vaan kaikesta säästetään ja palveluita heikennetään, mutta juuri mitään ei poliitikot ja muut päättäjät esitä tilalle. Joten seurataan vaan tilannetta ja katsotaan, millaiseksi tämä maa muuttuu.
Tämä on niin totta. Pettereillä ja Riikoilla ja heitä äänestäneillä on kyllä varaa maksaa hoidostaan. Ei tälläkään hetkellä Suomessa ole yksityinen sote-puoli ongelmana vaan se julkinen. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Mitä enemmän on massia, sitä mukavampaa matkanteko on.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/