Reipas ja tunnollinen lammas

Nykynuorten olisi varmaan kannattanut käydä tapaamassa isovanhempiaaqn vähän useammin, jotta olisivat voineet sotien aikana eläneet kertoa, miten silloin selvittiin hengissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy ukrainalaisilta neuvoa.

Väärä neuvo. Sieltä voi naiset ja lapset poistua maasta, Suomessa ei.

Miksi luulet että täältä ei voisi?

Koska Suomessa lain mukaan jokainen 18-65 -vuotias on maanpuolustusvelvollinen sukupuolesta riippumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan lähde minnekään. Tosin lapseni ovat aikuisia. Jään sijoilleni kissani kanssa. Kävi miten kävi. Tosin minulla on myös sairaanhoitajan koulutus. Siinä roolissa voisin toimia.

Mulla muuten täsmälleen sama, mutta kissan lisäksi mulla on koirakin. 

Ihan samalla tavalla kuin edellisten sotienkin aikana. Kysy vanhemmiltasi tai jos olet alle 50 v, isovanhemmiltasi. 

Vierailija kirjoitti:

Paljonko luulet vanhusten hoivakodeissa tehtävän kirjauksia? Ei se mikään sairaala ole. 

 

Ota selvää ennen kuin tulet tänne pätemään. Vanhustyössä kirjataan ihan kaikki: onko nukkunut vai valvonut, onko virtsannut, ulostanut, millainen mieliala, onko kipuja, onko saanut kipuihin lääkettä, onko osallistunut aktiviteetteihin, onko ulkoillut, miten haava on hoidettu, onko syönyt ja juonut, mitä lääkäri on määrännyt lääkkeeiksi, mikä on lääkärin mp voinnista, onko omaiseen oltu yhteydessä ym. Lähes kaikki asukkaan tekemiset ja tekemättä jättämiset kirjataan. Sekin, mitä teki itse ja mihin tarvitsi apua ja minkä verran, onko omatoiminen, yhden vai kahden autettava.

 

Mä en tule tänne pätemään mitään, mutta kysynpä vaan, että miksi kukaan hoonosoomihoitaja ei sitten koskaan lukenut niitä kirjauksia? Soitin äitini asioissa ihan jokainen päivä, kun oli vähän aikaa hoivakodissa, mutta ainoa, mitä sain vastaukseksi oli se, että äiti oli nähty siellä. Ihan hieno juttu tottakai sekin, kun oli kyse muistisairaasta karkailevasta vanhuksesta. Ikävämpää olisi ollut, jos kukaan ei olisi edes nähnyt äitiäni siellä. Kun kehotin hoonosoomi-hoitajaa katsomaa tietojärjestäelmästä, oliko äiti syönyt, ottanut lääkkeensä tms, eivät osanneet vastata mujlle yhtään mitään. Kehotttivat vaan soittamaan sitten, kun äidin "omahoitaja" on paikalla. Kun kysyin, milloin on paikalla, eivät tienneet. En tiedä, oliko niitä kirjauksia vai ei, mutta ainakaan puhelimeen vastanneet hoitajat eivät joko tienneet, oliko niitä vai ei, tai sitten eivät ymmärtäneet lukemaansa. Olihan se aika turhauttavaa ja kun ei äiti sitten siellä hoiivakodin kriisipaikallakaan ilmeisesti sitten syönyt, juonut eikä ottanut lääkkeitäåän, siirsivät sieltä taas päivystykseen, josta mä kävin hakemassa äidin kotiin. 94 v rollaattorin kanssa liikkuva  isänikin osasi kertoa, onko nähnyt äidin kotona vai ei. Osasi kertoa, onko äiti syönyt tai juonut. Tai ottanut lääkkeensä. Tai kuinka monta kuukautta sitten äiti on viimeksi suostunut suihkuun. Ei niistä kirjauksista kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos vain yksi kymmenestä hoitajasta ymmärtää, mitä on kirjattu. Tai sitten käy juuri niinkuin yleensä käykin, että se ainoa suomea kunnolla osaava tekee kaikkien muidenkin hoitajien puolesta kirjaukset. 

Ymmärrän ihan hyvin vanhustyön ongelmat ja sen, ettei ne hoitajat ole syyllisiä siihen, että tilanne on mikä on. Vanhukset ei noin muutenkaan ole nyky-yhteiskunnassa  kovin arvotettuja. Pikemminkin vain rasite. Ärsyttäviä hitaita kaupan kassajonossa lompakkojaan kaivavia, kun meillä nuoremmilla olisi jo niin hiton kiire päästä eteenpäåin. Tientukkeitahan vaan vanhukset jokapaikassa on. Ja anteeksi nyt vaan kun sanon, nimenomaan suuret ikäluokat työnsivät omat vanhuksensa vanhainkoteihin. Niisäs käytiin vierailemassa äitinepäivänä/isänpäivänä ja ehkä joulunakin. "Loin des yeux loin du cœur" Poissa silmistä, possa sydämestä. Kuinka moni tämän päivän 30-40-vuotias on ikinä koskaan auttanut mumminsa tai ukkinsa vessaan tai vaihtanut tälle vaipat tai vienyt edes saunaan? Nyt suuret ikäluokat ovat tajunneet, että se, mitä he aikoinaan teki omille vanhemmilleen, tapoahtuu heille itselleen: yhteiskunta hoitaa niillä resursseilla, mitä yhteiskunnalla tällä hetkellä on. 

Lähestyn itse eläkeikää, mutta mua ihan sikana ärsyttää se, että "kun me ollaan aina tehty töitä ja veromme maksettu". Noh, hoiditteko työnne ohella vanhuksennekin vai pistittekö yhteiskunnan hoiviin? Ja kuinka paljon maksoitte siitä hoivasta?