Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 72 tuntia pärjää sinnittelemällä kunhan on juomavettä joten mitä tällä tarkoitetaan? Vai onko tämä jotain läskejä varten joilla ei ole itsehillintää.

Kuka takaa, että kaikki on taas hyvin 72 tunnin jälkeen?

Ei se sitä tarkoita. Vaan viranomaisilla on aikaa järjestää toimintoja 

Mitä toimintoja?

No esimerkiksi vedenjakelua. Muutama vuosi sitten tästä lähiöstä meni asukkailta vedet poikki. Oli isompi ja vähän pidempään kestävä ongelma. Viranomaisilta meni 4 tuntia järjestää vedenjakelupisteitä useampaan paikkaan alueella. 4 tuntia oli lyhyt aika, mutta vähäinen oli myös ilman vettä olevien asukkaiden määräkin (noin 10 000 asukasta). Jos tuo ongelma olisi koskenut vaikkapa koko pääkaupunkiseutua tai jopa koko Uudenmaan aluetta, aikaa vedenjakelupisteiden järjestämiseen olisi mennyt huomattavasti enemmän. 

Ei ole kokemusta hajusteyliherkistä, mutta esimerkiksi kissoille ja koirille allergisista on. En koskaan kutsu kissoille tai koirille allergisia kotiini vaan tavataan vaikka ulkona tai jossain kahvilassa. Toimisin varmaan samalla tavalla hajusteyliherkänkin kanssa. 

Nro 83: "Vanhempani ovat juuri näitä Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia. Takaisin tullessaan toista odotti poltettu koti, jonka tilalle alettiin rakentamaan uutta.

Vanhempani muistavat ajan positiivisesti. Ruotsissa pidettiin hyvää huolta ja saivat herkkuja, mitä Suomessa ei edes ollut.

Kotiin tultuaan lapsen silmissä elo näytti vilkkaalta ja touhukkaalta. Sodan loppuminen näkyi vanhemmista helpotuksena ja intona rakentaa uutta elämää."

 Mun vanhempani asuivat sotien ajan Suomessa. Isä paikkakunnalla, jossa sota ei kovinkaan paljon edes näkynyt missääån. Äiti taas paikkakunnalla, jota pommitettiin oikein urakalla (oli rautateiden risteysasema ja siksi pommitusten kohteena). Isä ei siis koskaan joutunut jouksemaan pommeja pakoon. äiti taas lähes joka päivä. Mulle on jäänyt noista äidin muistoista hyvin mieleen - enkä varmaan koskaan unohdakaan asiaa - miten ilmahälytys taas kerran oli tullut ja mummini sekä äitini sisaruksineen juossut taas sinne metsään ison siirtokivilohkareen taakse suojaan. Ukki  oli tullut töistä ja kauhuissaan todennut, että se perheensä turvapaikka olikin vain iso kuoppa. Pommi oli osunut juuri siihen eikä koko siirtokivilohkaretta ollut enää olemassakan. Ukki oli purskahtanut itkuun tajutessana, että niin vaimo kuin kaikki 4 lastakin olivat kuolleet. Mutta sitten oli kuullut ojan pohjalta hiljaisen lapsen äänen: "Isä, me ollaan täällä". Jos äidin pikkulveli ei olisi kaatunut ja satuttanut jalkaansa, muakaan ei olisi olemassa. 



Mua on aina kiinnostanut Suomen historia ja erityisesti sota-ajat. Ei niiden kenraalien ja muiden "isojen herrojen" näkökulmasta vaan ihan tavallisten kansalaisten näkökulmasta. 

-

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nykynuorten olisi varmaan kannattanut käydä tapaamassa isovanhempiaaqn vähän useammin, jotta olisivat voineet sotien aikana eläneet kertoa, miten silloin selvittiin hengissä. 

Ei puhunut pappa halaistua sanaa sodasta. Koko asia vaiettiin hiljaiseksi. Tosin ei puhunut pappa juuri muutenkaan. Rintamalta oli palannut hiljaiseksi muuttumut mies.

N52

Ymmärrän kyllä tämän. Sun vanhemopasi syntyivät vasta sotien jälkeen. Mun vanhempani olivat sotien aikaan lapsia enkä mäkään isovanhempieni kanssa koskaan sodasta puhunut, mutta mun omat lapseni ovat kuitenkin mun vanhempieni kanssa puhuneet. Ihan kuten itsekin olen puhunut omien vanhempieni kanssa. Myös Suomen historiaa tutkimalla voi perehtyä siihen, miten sotien aikana toimittiin. Tietoa on olemassa vaikka kuinka paljon. Se on sitten jokaisen oma asia, kiinnostaako vai ei. Itse koen olevani sikäli onnekas, että mulle nämä asiat eivät ole mikään mysteeri. Ei edes se, että jo vuosikymmeniä on ollut olemassa viralliset suositukset kotivarasta ja erilaisiin kriisitilanteisiin varautumisesta. Mulle ihan normaaleja juttuja, joku toinen repii pelosta pelihousunsa, kun jossain mediassa kerrotaan, että joditablettien annostussuositus on muuttunut. Maalaisjärki on muuten edelleenkin aika hyvä juttu.