Reipas ja tunnollinen lammas

Piti käydä lukemassa ensin tuo mielipidekirjoitus. Ja tosiaan siinä oli ajatuksena ilahduttaa yksinäistä vanhusta eikä mennä tsekkaamaan yllärinä, miten vanhus pärjää vai pärjääkö mitenkään. Kännyköiden aikakaudella ei pitäisi olla minkäänlaista ongelmaa soittaa etukäteen ja kysyä, sopiiko kyläily vanhukselle vai ei. Ihan jo senkin vuoksi, että nykyisin jopa maaseudulla liikkuu ties mitä epämääräistä porukkaa kauppaamassa tai kerjäämässä jotain. Vanhuksen ei pitäisi koskaan avata oveaan tietämättä, kuka oven takana on. Tämä on ihan turvallisuuskysymys. 

 

Syyskuussa 2021 Facebookista. Ei ollut mikään kaverihakuryhmä vaan ihan muuhun aiheeseen liittyvä ryhmä. Yhtenä iltana eräs ryhmäläinen laittoi mulle yllättäen Messengerissä viestiä ja kertoi, mitä hänen miehelleen oli tapahtunut. Kun aloin lukea hänen viestiäåän, mulla nousi ihokarvat pystyyn, koska jo lukematta tiesin, mitä hänen seuraavassa lauseessaan lukee. Hänen miehensä oli saanut saman harvinaisen sairaskohtauksen, jonka mä olin saanut 9 vuotta aikaisemmin. Sairaskohtauksen, josta vain hyvin harva selviää hengissä. Ollaan monesti mietitty, mikä ihme sai hänet sinä iltana laittamaan viestiä juuri mulle. Kun ei se ryhmäkään, johon me molemmat kuuluttiin, liittynyt mitenkään mihinkään sairauksiin. Siitä viestistä alkoi meidän ystävyys, joka on jatkunut tähän päivään asti. Ollaan jo monta kertaa tavattu ja olen ystävystynyt myös hänen puolisonsa ja läheistensä kanssa. Viestittelemme toisillemme pitkin päivää ihan joutavistakin asioista. Ollaan sellaisia "sielunsiskoksia". 

Mulla oli viime kuussa oman äitini hautajaisissa mustat housut ja musta pusero. Ainakaan vielä ei ole äiti tullut kummittelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli bernhardinkoira kun olin pieni, oppi mokoma avaamaan oven sisältä (isona koirana) ja pääsi vaikka kuinka kauas ennenkuin saivat kiinni. Vanhempieni moka tietty. Ei kyllä kenenkään kimppuun hyökännyt. Normioloissa huomasi että se jotenkin vahti pienempiä lapsia ja pentuja, etteivät jää jalkoihin, ja saattoi mennä "paimentamaan" jos tuli fiilis että isommat leikkii liian rajusti. Joten ei kyllä tiettävästikään ollut vaaraksi lapsille.

Pitbullien karatessa yleensä loppu on ikävämpi. Ei näitä pitäisi taviksille antaa.

Mun nyt jo edesmennyt rescue-kissani tajusi, miten ulko-ovi avataan, jo samana päivänä, kun tuli meille. Onneksi satuin olemaan silloin olohuoneessa enkä yläkerrassa ja sain napattua kissan kiinni ennenkuin ehti lähteä livohkaan. Laitoin oven samantien takalukkoon ja sentään avainta eivät ole osanneet sen paremmin mun kissani kuin koiranikaan käyttää. Mulla oli ollut kissoja ja koira tätä kissaa ennenkin, mutta vasta tämän kissan yhteydessä tajusin, miten helposti näppärä elukkakin saa oven auki.

Vierailija kirjoitti:

Työn perässä on suurin syy.

Näin varmaan on ja toinen syy se, että usein puolisokin löytyy muualta kuin kotipaikkakunnalta.