Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

- Usein ajatellaan, että eläkkeelle jäädään työuran huipulta. Voisiko ajatella, että huippu olisikin hieman aikaisemmin, ja viimeiset vuodet tehdään töitä, jotka eivät ole niin vaativia? Satonen kysyy.

Minkähän takia? Oletan tässä, että vähemmän vaativasta työstä maksetaan myös vähemmän palkkaa. Jos jatkan tätä 3-päiväistä työviikkoa alimpaan eläkeikään asti, eläkkeeni tulee olemaan rapiat päälle 3000€. Jos jatkan tavoite-eläkeikään asti, eläkkeeni tulee olemaan pikkasta vaille 3300€. Ei siis kovin suurta eroa. Mutta jos jatkan ylimpään eläkeikään asti, eläkkeeni tulee olemaan paria kymppiä vaille 4000€. Miksi tekisin ylimpään eläkeikään asti, jos palkkaani pienennettäisiin? Ainoa motiivihan mulla olisi jäädä eläkkeelle vasta 69-vuotiaana olisi just tuo lähes 1000 €:n ero eläkkeessä. Mulle tosin riittää erinomaisesti rapiat päälle 3000€ eläke, joten jään eläkkeelle heti, kun alin eläkeikä tulee täyteen. Sitäpaitsi miksi haluaisin viedä joltain nuoremmalta työpaikan? Ihan hyvä vaan, että dinosaurus poistuu ja nuoremmat, joilla on elämänsä rakentaminen vielä edessä, tulee tilalle. 

Nro 32: "Nykyisessä järjestelmässä työtön saa 600 euroa työttömyystukia ja/ehkä 600 euroa asumistukia. Se on yhteensä 1200 euroa ja kaikki eivät saa työstään edes 1000 euroa ja hyvä jos 900 euroa."

Mutta saako sen puuttuvan osan 200-300€ sitten asumistukea? En siis tiedä. Mutta siinäkin tapauksessa työttömänä saisi VAIN saman verran kuin työssä käydessä ja tietenkään se ei silloin motivoi. Kuten aiemmassa jo kirjoitin, en olisi tehnyt päivääkään töitä, jos töitä tekemättä olisin saanut saman verran rahaa. Vaikka työni onkin ollut ihan kivaa, mielenkiintoista, joustavaa ja työporukka oikein mukavaa, teen töitä vain rahan takia. Mä voisin kyllä koodata ja kehitellä uusia sovelluksia ihan harrastuspohjaltakin, jos yhteiskunnan tuet olisivat yhtä suuret kuin mun palkkanikin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, artikkelin kaveri on oikeassa. Työn pitää tuottaa jotain jotta siitä on mitään hyötyä. Se että palkka perustuu taulukkoon ja aikaan kuinka pitkään on talossa ollut kirjoilla on äärimmäinen motivaation tappaja. Ilman motivaatiota työtä tekevä on usein täysin turhake.

Ei työtä tehdä siksi, että saadaan jokin avoin työpaikka täytetyksi. Jotain tuosta pitää syntyäkin. Tasavero ja turhat kannustinloukut poistuvat kuin Manulle illallinen. Tästä hyötyisivät kaikki. Ne suurimmat valittajat ovat niitä jotka eivät koskaan edes halua tuottaa yhtään mitään järjestelmään. Jos johonkin ammattiin on päädytty, niin sekin on yhteiskunnan ja muiden syy. Voi vain kuvitella miten tuottava työntekijä onkaan kyseessä.

Työtä tehdäänkin siksi, että niin tekemällä saa enemmän rahaa kuin jos ei tekisi töitä. Olen kyllä sikäli samaa mieltä, että jos tekemättä saa saman summan kuin tekemälläkin, ei se tietenkään motivoi työntekoon. Mä en olisi ikinä tehnyt päivääkään töitä, jos olisin saanut saman rahan tekemättäkin. Mun kohdallani kuitenkin ihan jokaisessa työpaikassani palkkani on ollut suurempi kuin mitä olisin saanut yhteiskunnan tukia, joten se - ja vain se - on motivoinut mua käymään töissä. Miten hyödyllistä tai hyödytöntä tekemäni työ on, sillä ei ole mulle merkitystä. Voisin vaikka lajitella nappeja värien perusteella eri kasoihin, jos siitä maksettaisiin yhtä hyvin kuin  mitä nykyisestä työstäni. 

Se, mikä progressiivisessa verotuksessa on ollut hyväpalkkaisen kohdalla ihan kiva juttu on, että siirtyminen kokopäivätyöstä tekemään vain 3-päiväistä työviikkoa näkyy palkassa yllättävän vähän. 

No nythän juuri ollaan tekemässä uudistuksia, joilla tuloerot kasvavat. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. "Meidän pitääkin keskustella enemmän siitä, miten ihmisille saadaan enemmän työtä ja tuloja ja vähemmän siitä, miten nykyisiä tuloja voidaan tasata." Sitähän tässä nyt odotellaan, että miten ihmisille saadaan enemän työtä ja tuloja. Toistaiseksi näyttää menevän ihan päinvastaiseen suuntaan, mutta jään odottelemaan. En tosin pidättele hengitystä odotellessani. 

Nämä kaikki lapset - siis myös se hankala - ovat oman lapsesi kavereita? Ja hän haluaa kutsua kaikki - siis myös sen hankalan - synttäreilleen? Siinä tapauksessa tietenkin kutsut kaikki ja kestät sen 2 tuntia tätä lasta. Teet sen oman lapsesi mieliksi. Jos taas tämäå hankala lapsi ei ole lapsesi kaveri vaan sun ystäväsi lapsi ja/tai lapsesi kaverin sisarus, niin miettisin tässä kohtaa ihan kaverisynttäreitä. Synttäreitä ilman aikuisia. Jolloin kutsuisit vain ne lapset - sekä tästä porukasta että kenties myös jonkun päiväkodistakin tai naapurustosta tai missä lapsellasi nyt muita ystäviä on - etkä lainkaan aikuisia eli näitä omia ystäviäsi. Kun siirtyy lapsen synttäreissä siihen vaiheeseen, että kutsuvieraiden vanhemmat eivät tule enää mukaan, voi oikein hyvin muuttaa synttärikäytäntöjäkin oman mielensä mukaiseksi. Vaikka niin, että 4-vuotiaan synttäreille 4 kaveria, sitten 5-vuotiaan synttärfeille 5 jne. Tai ihan mikä tahansa käytäntö, minkä itse haluat. Ja sen voi - jos joku kysyy - perustella niin, että tässä vaiheessa katsot, että pärjäät vain tietyn kokoisen lapsiryhmän kanssa etkä voi kutsua enempää. Vielä, jos näillä muillakin on useampia lapsia, jätä myös kutsumatta niistä lapsista ne, jotka eivät varsinaisesti ole lapsesi kavereita. Näin tämä hankala lapsi ei ole ainoa porukasta, joka jätetään kutsumatta.