Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensi vuonna leikataan hoitajien sairaslomarahoja. Se lisää varmaan huonoa työilmapiiriä lisää.

Ainakin lisää hoivakodeissa vapautuvia paikkoja, kun kaikenlaisissa tarttuvissa taudeissa tullaan töihin. 

 

 

Hallitus leikkaa sotesta 500 miljoonaa. Hoivakoteja lopetetaan.

No se on kyllä totta sekin. Vanhuksia kuolee ihan hoidon puutteeseenkin ja ne, jotka saavat vielä jonkun hoivapaikan tai edes kotihoidon palvelut, kuolevat erilaisiin infektioihin, joita hoitajat tuovat tullessaan.

Vierailija kirjoitti:

Ensi vuonna leikataan hoitajien sairaslomarahoja. Se lisää varmaan huonoa työilmapiiriä lisää.

Ainakin lisää hoivakodeissa vapautuvia paikkoja, kun kaikenlaisissa tarttuvissa taudeissa tullaan töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä se pelkästään lääkäreitäkään koske vaan maailma ja arvot yleisesti ovat muuttuneet niin että työ nähdään ensisijaisesti välineenä elää sitä muuta elämää. Onhan siitä uutisoitu että ympäri maailman erilainen downshiftaus on kasvava trendi niille ketkä pystyvät, ja vanhojen arvojen tilalle on tullut muita. Ei nuo nuoret parikymppiset esim samalla tavalla enää edes halua mitään omistusasuntoa, mökkiä ja venettä vaan asuvat ihan tyytyväisenä vuokralla ja harrastavat paljon.

Tämä. Meillä on vuosikymmeniä kuviteltu, että jos opiskelee yliopistossa tai korkeakoulussa, tavoitteena on päästä uraputkeen ja aina vaan edetä yhä ylemmäs ja ylemmäs urallaan. Ja sen uralla etenemisen vuoksi ollaan valmiita luopumaan vapaa-ajasta, ihmissuhteista, perhe-elämästä, harrastuksista, lemmikkieläimistä jne jne. Ajat ovat muuttuneet ja asenteet myös. Toki on edelleenkin niitä, joille työ ja uralla eteneminen on elämän tärkein sisältö, mutta tällaisten ihmisten määrä vähenee koko ajan. Lisäksi - kuten ketjussa on jo useamman kerran todettu - siinä uraputkessa juostessasi joudutkin tekemään oman työsi lisäksi myös sihteerin työt ja joskus jopa siivoojien työt. Eli sulla menee työaikaa ihan muuhunkin kuin vain siihen, millä osoittaisit olevasi oikea valinta taas seuraavaan, uraputkessasi parempaan paikkaan. Nykyisin ihmiset haluavat nauttia elämästään jo ennenkuin ovat vanhuuseläkkeellä. 

Oleellista mun mielestä on se, mitä pelkäät tapahtuvan, jos hän on yksin kotona? Ja voiko niihin asioihin jotenkin valmistautua esimerkiksi laittamalla muistilappu vaikka jääkaapin oveen tai ulko-oveen?



Mun kuopus oli 16-vuotiaana kotona, kun lähdin kahdeksi viikoksi USAan työmatkalle. Seuranaan isokokoinen koira, joka ei juurikaan pitänyt vieraista ihmisistä. Poika ei kyllä mitään kotibileitä olisi järjestänytkään, mutta oli tioedossa, että jos pyytää niitä parhaimpia kavereitaan meille, niin helposti sana kiirii sellaisillekin, joita ei todellakaan olisi tarkoitus kutsua kotiin. Silloinen koira oli siitä hyvä, että se ei päästänyt ketään sisään, ellei se saanut omistajaltaan lupaa päästää. Hyvin oli mennyt 2 viikkoa. Pari pizzalaatikkoa oli viemättä, kun tulin reissusta. Se oli aikaa, jolloin näitä ei-toivottuja porukoita saapui nuorten koteihin, mikäli vanhemmat eivät olleet kotona. Lehdissäkin oli usein juttuja sellaisista, kun kämppää oli pistetty palasiksi ja naapurit joutuneet soittamaan poliisit paikalle. Ilman silloista koiraa en ehkä olisi jättänyt poikaa yksin kotiin vaan olisin pyytänyt isosiskonsa tänne pojan kanssa siksi aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksikö?

60 kg naiset nostelemassa ja kääntelemässä 100 kg potilaita. Näin maallikosta tuntuu, että tuosta voisi tulla rasitusvammoja, venähdyksuä, sijoiltaanmenoja jne.

Ja vaikka potilas ei olisi painavakaan, niin varsinkin kotihoidossa ei kovin usein ole ergonomiasta huolehdittu ollenkaan. Useimmiten sen vuoksi, ettei niihin vanhusten asuntoihin edes mahtuisi mitään nostolaitteita tms. Mun äitini ei tainnut viimeisinä viikkoina painaa edes 40:ntä kiloa, mutta sääliksi kävi hoitajia, jotka siellä kävi äidille vaihtamassa vaippoja, kääntelemässä ja tekemässä vuodepesut. Työasennot hoitajilla oli tosi hankalat.