Reipas ja tunnollinen lammas

Antamillasi taustatiedoilla sun energiantarpeesi on noin 1777 kcal/vrk. Olettaen, että työsi (jos siis olet vielä työelämässä) on kevyttä työtä ja vapaa-aikaasi kuuluu jonkin verran aktiivisuutta. Yksi painokilo on 7000 kcal eli lahduttaaksesi yhden kilon, sun pitää syödä 7000 kcal vähemmän kuin mitä kulutat. Eli jos esimerkiksi söisit vain 1200 kcal/vrk, laihtuisit yhden kilon noin 12:ssa päivässä. Jos taas söisit esimerkiksi 1500 kcal/vrk, laihtuisit yhden noin 25:ssä päivässä. 

Loppujen lopuksi ei ole niinkään suurta merkitystä - laihtumisen kannalta - mitä syöt. Onhan niitä trendikkäitä kananmuna-valkoviini -diettejäkin joskus ollut olemassa. Oleellista on, kuinka paljon syöt. Tuolla mainitsemallasi ruokavaliolla voit lihoa, laihtua tai panosi pysyy saman ihan rippuen siitä, paljonko määrällisesti syöt. Yhdessä näkkileipäviipaleessa (Vaasan Koulunäkki) on 37 kcal ja kahdessa siis 74 kcal. Keitetyssä keskikokoisessa kananmunassa niinikään 74 kcal. 3 viipaletta kevytmetwurstia 77 kcal ja tavallista metwurstia ja esimerkiksi Rainbown metwurstia 123 kcal. Joten aamiaisesi on siis 225-271 kcal olettaen, että et käytä näkkärin päällä mitään levitteitä vaan ainoastaan ne metwurstiviipaleet. 

Vähän veikkaan, että syöt määrällisesti liikaa, tai sitten et ole kovin perillä eri raaka-aineiden kalorimääristä etkä osaa arvioida, paljon lautasellasi loppujen lopuksi jotain on. 100 grammassa keitettyä makaroonia on noin 100 kcal ja niin hyvää kuin pastaruuat onkin, pastassa on kalorimääräänsä nähden varsin niukasti mitään ravintoaineita. Jos koitat aluksi korvata pastan, perunan ja riisin jollain muulla (vaikka höyrytetyllä kukkakaalilla ja parsakaalilla) ja/tai uunijuureksilla (porkkana, lanttu, punajuuri, nauris), niin tuosta pastan kalorimäärästä tippuu jo aika hyvin pois. 

Näläntunteen saa parhaiten pysymään poissa proteiinillla. Broileri, kananmuna, raejuusto, rahka, kala, pähkinät jne. Mutta kaikessa pitää muistaa - jos siis laihduttaa aikoo - syödyn kalorimäärän pitää olla pienempi kuin kulutuksen. Netistä löytyy apuohjelmia kaloreiden laskemiseen ja vaikka se vähän tyhmää onkin, sillä tavalla kuitenkin saa vähän perspektiiviä siihen, että mikä omasta mielestä hyvässä dieetissä menee pieleen. Eli onko syy se, että syö vaan liian isoja annoksia, vai se, että on kuvitellut jonkin raaka-aineen sisältävän vähemmän kaloreita kuin mitä se todellisuudessa sisältää. 

"Huh, onneksi selvisit tuosta koettelemuksesta! Verenpaineasiat eivät ole ihan pieni riski monelle suomalaiselle, pitääkin ostaa kotiin mittari! Nyt heti jo ihmettelen, miksei meillä sellaista ole.

Ap"

Näin jälkikäteen ajateltuna mun olisi pitänyt nähdä varoitusmerkit jo siinä vaiheessa, kun lomalla en jaksanut tehdä muuta kuin vain möllöttää kotona. En siis jaksanut tehdä kotonakaan juuri mitään (esimerkiksi vähän remonttia tms) muuta kuin välttämättömät kotihommat ja koska lapsetkin oli silloin jo aikuisia, niin niitäkään ei ollut paljoa. Mutta ajatuskin, että olisin lähtenyt vaikka ystävieni kanssa edes päiväksi Suomenlinnaan tms tuntui jo liian työläältä hommalta. 

"Kiitos kommentista! Kyllä se vähän niin on, että miehen on hiukan pakko seurata tiettyjä asioita lomallakin. Kyllä minä varmasti voisin hyväksyä pienen työnteon vaikka ulkomaanmatkalla. Tietoisen päätöksen se toki minulta vaatii. Mutta se olisi jo parempi kuin nykytilanne, jossa emme koskaan pääse edes liikkeelle.

Ap"

Puhukaa asiasta. Mä itse tiesin nykyiseen työpaikkaani tullessani, mikä on homman nimi. Mulla vaan itsellänikin kesti monta vuotta ennenkuin tajusin, ettei mun lomani mene pilalle siitä, jos tulee jokunen työpuhelu tai palaveri. Varsinkaan, kun ne palaveritkin voi hoitaa etänä. Muistan vielä hyvin ajan, kun johonkin väliin sai ujutettua kaksi viikkoa lomaa. Ensimmäinen viikko meni ennen lomaa tehdyistä ylitöistä toipumiseen ja toinen viikko siihen, että alkoi stressata edessä olevaa työrupeamaa. Eli mä ymmärrän kyllä miehesi väsymyksen lomalla ja haluttomuuden tehdä lomallaan muuta kuin olla kotona. Jotta hän pääsisi tuosta väsymyksestään eroon, se vaatii häneltä itseltäänkin ajattelutavan muutosta. Mulla se muutos tapahtui valitettavasti  vasta sitten, kun jatkuvien ylitöiden ja stressin vuoksi mun verenpaineet paukkuivat niin korkealla, että mulla repesi munuaisvaltimo aiheuttaen massiivisen sisäisen verenvuodon. Tuli äkkipysähdys ja sairaalassa laitteissa ja letkuissa maatessani oli aikaa ajatella. Toivottavasti miehesi on fiksumpi kuin minä ja ajattelee asiaa jo nyt.

Jotkut työt ovat sellaisia, että on varsin vaikeaa ottaa 100%:sti työstä vapaata. Jos on työpaikallaan ainoa, joka jonkun asian osaa eli kukaan ei pysty "tuuraamaan", sitten se puhelin voi soida lomallakin. Ja tällöin lomaa noin yleensäkin voi pitää vain siten, että omat hommat on ennen lomaa tehty siihen pisteeseen, että ei ole oletettavaa, että loman aikana puheluita pahemmin tulisi. Oma loma on ajoitettava siten, ettei asiakkaat halua juuri sille ajankohdalle mitään palavereita vaan joko ennen lomaa tai vasta loman jälkeen. Tämä monesti riippuu siitä, milloin ne asiakkaat haluavat pitää omat lomansa. Ja jso asiakkaita on useampia, voi olla, ettei yksinkertaisesti ole sellaista ajankohtaa, jolloin he kaikki olisivat samaan aikaan lomalla. Pitkät työpäivät ennen lomaa voi tarkoittaa, että lomalla ei sitten jaksa tehtä yhtään mitään vaan haluaa vaan rentoutua kotona. Kaikki aikataulutetut jutut alkavat tuntua työltä eikä lomalta. 

Joillain työpaikoilla oikeasti odotetaan, että jos olet em kaltaisessa aasemassa työpaikallasi, sitten olet myös aina tarvittaessa käytettävissä. Myös vapaapäivinäsi ja lomillasi. Voit siis pitää lakisääteiset lomasi, mutta jos sinua tarvitaan työasioissa, vähintäänkin vastaat työpuheluihin. Tämä on eräänlainen kirjoittamaton sääntö ja jos et näin toimi, myös uralla etenemisesi tyssää siihen. 

Sekin on mahdollista, että miehesi kuvittelee asioiden olevan em tavalla. Että hän uskoo vahvasti olevansa joko niin korvaamaton, että vain ja ainoastaan hän kykenee hoitamaan hommat x, y ja z, tai sitten - kuten joku jo ketjussa aiemmin kirjoitti - hän pelkää työpaikkansa puolesta, jos ei toimi em tavalla. Pelkää, että sitä hänen paikkaansa tai ainakin seuraavaa, johon hän on urallaan pyrkimässä, havittelee muutkin. 

Sinuna kysyisin mieheltä, mitä hän pelkää työssään ja urallaan etenemisessä menettävänsä, jos hän viettäisi enemmän aikaansa perheen kanssa ja pitäisi vapaa-ajallaan - edes lomilla - työpuhelimensa äänettömällä. Etenemismahdollisuudet? Asiakkaansa? Työpaikkansa? Ja sitten sulle sellainen kysymys, että no jos lomalla miehesi puhelin soisi pari kertaa ja hän hoitaisi ne puhelut, pilaisisko se kokonaan sun ja lastesi loman? Mä olen töissä pienessä firmassa ja meillä pyritään siihen, että lomalla ei kollegaa häiritä. Valitettavasti joskus tulee tilanteita, jossa lomalaiselle on pakko soittaa, koska lomalainen on ainoa, jolla on riittävä osaaminen ja asiantuntemus jonkin asian yksityiskohtiin. Mä olen kerran vastannut työpuheluun tunti sen jälkeen, kun olin tullut sairaalassa heräämöstä vuodeosastolle. Oli tullut niin äkkilähtö sairaalaan, että jäi out of office -ilmoitus laittamatta sähköpostiin ja kun en ollut vastannut asiakkaan lähettämään meiliin, asiakas päätti soittaa mulle. Eipä siinä mitään, sain hoidettua asian puhelimessa. Mullakin oli aikoinaan työelämässä aika, jolloin lomien suunnitteleminen oli lähes mahdotonta, jos pyrki suunnittelemaan ne niin, että satavarmasti kukaan ei kaipaa lomalla. Kun hyväksyin sen, että lomalla saattaa tulla muutama työpuhelu tai jollekin lomapäivälle osuu parin tunnin Teams-palaveri (jonka voin hoitaa mistä päin mailmaa tahansa), se oli paljon mukavampaa kuin vaihtaa aina osa lomapäivistä rahaksi sen takia, ettei lomaa ollut muka mahdollista pitää. 

Mulla on jo reilun vuoden ollut nivelreuma hoitamatta, mutta ihan omasta tahdostani. Elämäntilanteeni oli sellainen, että tarvitsin kipulääkkeitä ja ainoa kipulääke, joka mulle sopii, ei taas sovi samaan aikaan käytettäväksi kuin sytostaatit. Joten lopetin sytstaatit. Yksityisellä käyn, joten hoitoa olisi kyllä ollut saatavissa.