Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan eiliseen tyytyväisyyskeskusteluun: ystävät. Lähin naapuri on ollut ystäväni yli 60v. Oikeasti. Siis on ollut elämässäni aina. Hän opetti minulle paljon ollessani lapsi. Luonnosta keskustelimme paljon. Opin kasvien nimiä ja kasvupaikkoja. Ehkäpä siitä syntyi rakkauteni luontoon. Se onkin toinen tämän päivän tyytyväisyyden kohteeni. Ikkunasta katsoen edessä on kuin taulu, vuodenaikojen mukaan muuttuva.
Muita tyytyväisyyden aiheita: musiikki, kirjat, elokuvat, käsityöt, reissaus, laulaminen, huumorintaju, valoisa elämänkatsomus jne.
Muistan, kun koronan aikaan uutisoitiin aiheesta tietysti jatkuvasti. Yksi toimittaja sanoi aina lopuksi: Tästäkin selvitään. Lohdutti tuo lause silloin, vaikka tauti kaatoi läheisiä petiin, ja sairaalaankin oikealta ja vasemmalta.
Ystävät ja muut hyvät ihmissuhteet. Olen varmaan jollakin tavalla onnekas, kun mun elämään on vielä näin vanhoilla päivillänikin tullut uusia ihmisiä. Viihdyn loistavasti yksinkin, mutta joskus on ihan kiva saada seuraakin.
Just eilen juttelin siskoni kanssa, kun palveluntarpeenohjaaja ehdotti isälle kerran viikossa tapahtuvaa ikäihmisten palvelua. Taksi hakisi ja toisi, saisi lounaan ja iltapäivällä pullakahvit. Olisi erilaista ohjelmaa muiden seurassa. Tietenkään isä ei sellaista halua. Hän haluaa luennoida muille itseään kiinnostavista asioista eikä halua edes kuunnella jotain muuta kiinnostavista asioista. Mutta siskoni siis sanoi, että ei hänkään sellaista halua. Haluaa itse valita seuransa ja pitää puhua vain häntä kiinnostavista asioista (jep, olen huomannut). Mä taas todennäköisesti viihtyisin aikanaan hyvinkin kerran viikossa jossain höntsäryhmässä. Rehellisesti sanottuna ärsyyntyisin, jos koko päivä pitäisi keskustella esimerkiksi tietokantojen optimoinnista tai muusta aiempaan työhöni liittyvästä.
Mun elämään on tullut siis ihmisiä, jotka ovat ihan eri aloilta. Ihmisiä, jotka ovat eri sukupolvea kuin minä. Ihmisiä, jotka ovat eri sukupuolta. Ihmisiä, joiden elämäntapa ja elämäntilanne on erilainen kuin mulla. Keskenäänkin hyvin erilaisia. En varmaan olisi kesälläkään menossa Tuska-festareille, jos yksi esikoiseni ikäinen nainen ei olisi sitä ehdottanut. Liputkin on jo hankittu:)
En tarkoita pahalla eikä asia mulle kuulu, mutta isäsi on kuollut pystyyn. Sulkee ulkopuolelle kaiken, mikä haastaisi ja toisi vaihtelua elämään. Yrittää tyrkyttää omaa ajatusmaailmaansa muille. Siskosi on ehkä menossa samaan suuntaan. Raskasta.
Onneksi olet löytänyt muuta seuraa. Eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat avaa kivasti muita maailmoja. Pysyy ajan tasalla. Kerroit joskus, että sulla oli haastava nuoruus. Se taitaa nyt ollakin sulle etu. Jouduit opettelemaan selviytymistä, etkä voinut tuudittautua turvallisuuteen. Se loi pohjan elää rohkeasti.
Olet täysin oikeassa!! Sanoinkin siskolleni eilen, että isä ei näytä edes haluavan mitään muuta. Siskoni oli ihan helisemässä, kun isä ärisi sille milloin mistäkin. Väärin autettu, väärään paikkaan siirretty kaukosäädin jne. Lisäksi isän sanallinen ulosanti on heikentynyt ja sillä varmaan aivoissa on ihan kirkas ajatus, mutta kun se suoltaa sen suustaan ulos, niin pitäisi olla ajatustenlukija, jotta ymmärtäisi. Ja isä suuttuu, jos ei ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan eiliseen tyytyväisyyskeskusteluun: ystävät. Lähin naapuri on ollut ystäväni yli 60v. Oikeasti. Siis on ollut elämässäni aina. Hän opetti minulle paljon ollessani lapsi. Luonnosta keskustelimme paljon. Opin kasvien nimiä ja kasvupaikkoja. Ehkäpä siitä syntyi rakkauteni luontoon. Se onkin toinen tämän päivän tyytyväisyyden kohteeni. Ikkunasta katsoen edessä on kuin taulu, vuodenaikojen mukaan muuttuva.
Muita tyytyväisyyden aiheita: musiikki, kirjat, elokuvat, käsityöt, reissaus, laulaminen, huumorintaju, valoisa elämänkatsomus jne.
Muistan, kun koronan aikaan uutisoitiin aiheesta tietysti jatkuvasti. Yksi toimittaja sanoi aina lopuksi: Tästäkin selvitään. Lohdutti tuo lause silloin, vaikka tauti kaatoi läheisiä petiin, ja sairaalaankin oikealta ja vasemmalta.
Ystävät ja muut hyvät ihmissuhteet. Olen varmaan jollakin tavalla onnekas, kun mun elämään on vielä näin vanhoilla päivillänikin tullut uusia ihmisiä. Viihdyn loistavasti yksinkin, mutta joskus on ihan kiva saada seuraakin.
Just eilen juttelin siskoni kanssa, kun palveluntarpeenohjaaja ehdotti isälle kerran viikossa tapahtuvaa ikäihmisten palvelua. Taksi hakisi ja toisi, saisi lounaan ja iltapäivällä pullakahvit. Olisi erilaista ohjelmaa muiden seurassa. Tietenkään isä ei sellaista halua. Hän haluaa luennoida muille itseään kiinnostavista asioista eikä halua edes kuunnella jotain muuta kiinnostavista asioista. Mutta siskoni siis sanoi, että ei hänkään sellaista halua. Haluaa itse valita seuransa ja pitää puhua vain häntä kiinnostavista asioista (jep, olen huomannut). Mä taas todennäköisesti viihtyisin aikanaan hyvinkin kerran viikossa jossain höntsäryhmässä. Rehellisesti sanottuna ärsyyntyisin, jos koko päivä pitäisi keskustella esimerkiksi tietokantojen optimoinnista tai muusta aiempaan työhöni liittyvästä.
Mun elämään on tullut siis ihmisiä, jotka ovat ihan eri aloilta. Ihmisiä, jotka ovat eri sukupolvea kuin minä. Ihmisiä, jotka ovat eri sukupuolta. Ihmisiä, joiden elämäntapa ja elämäntilanne on erilainen kuin mulla. Keskenäänkin hyvin erilaisia. En varmaan olisi kesälläkään menossa Tuska-festareille, jos yksi esikoiseni ikäinen nainen ei olisi sitä ehdottanut. Liputkin on jo hankittu:)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt kuitenkaan ei mitään keittiöpsykologin diagnooseja alettaisi etänä jakaa :)
Tuo on vaan sun vaatimaton mielipiteesi. Älä yleistä. Missä sun kuulumiset? 😂🤣
Mun mielestä legendaarisin oli:
"Kantelupukki kaakattaa."
Suoraan 1960-luvulta. Järkevää argumentointia. 4-vuotiaalta.
Minunkin mielestäni kantelu on tosi lapsellista: toi kirjoitti siinä ketjussa tätä ja toisessa tota.
Joo, konnuuksia ei saa paljastaa. Menee hyvä kiusaaminen pilalle. Ja kyllä, tämä on ironiaa.
Snitches get stitches. Ja joo, tykkään true crime-sarjoista.
AI: Vasikat saavat tikkejä :)
Päivän naurut, vasikka tässä kai tarkoittaa ilmiantajaa, eikä lehmän jälkeläistä.
Tikkutiistai. Kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai...
Kääk. Räntäsade alkoi.
Tässä iässä ei enää joudu tilanteisiin, joissa tuota lausahdusta voisi käyttää. Lapsuudessani ei kyllä kantelupukeista tykätty. Mutta jos olisin vielä lapsi, niin ehdottomasti käyttäisin tarpeen vaatiessa tuota "vasikat saa tikkejä ":)
Teknologia sekä itsepalvelu teki monet työtehtävät tarpeettomiksi. Hyvä esimerkki itsepalvelusta on pankki. Ihmiset maksavat itse laskunsa kotikoneiltaan, joten pankkien konttoreita on voitu merkittävästi vähentää ja siten pankkivirkailijoitakin tarvitaan vähemmän. Moni muukin asia on siirtynyt verkossa hoidettavaksi ja siten tiskin takana istuvia asiakaspalvelijoita ei enää tarvita kuten ennen. Monessa paikassa ihan muuta työtä tekevä hoitaa oman työnsä ohessa myös sellaisia asioita, joita aiemmin hoiti sihteeri.
Mun saamani kommentit on kyllä ollut ihan asiallisia. Mutta sun kanssa samaa mieltä, että isäni saa tehdä mitä lystää. Ei mua isä säälitä. Sen sijaan siskoni jossain määrin säälittää.
Mä huolehdin aikoinaan äidistä vain siksi, että mulla oli hyvä ja rakastava äiti. Samaa en ole voinut sanoa tuosta KÄÄKästä. Mulle on herttasen yhdentekevää, pärjääkö isä vai ei . Jos siskoni olisi aiemmin jakanut mun kanssa vastuun äidistä, niin mäkin jakaisin nyt isästä. Mutta siskoni ei jakanut, joten nyt saa hoitaa isän kokonaan. Se vaan ei tunnu tajuavan, mihin on ryhtynyt.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/