Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 173: "Eikö sulle sattunut mitään vaarallisia tilanteita? Minulle kyllä sattui, mutta mitään ei tapahtunut. Vanhempani pitivät Suomea niin turvallisena maana, että tänne voi jättää teinin yksin asumaan, mutta olisinhan voinut päätyä vaikka sarjamurhaajan kynsiin liftatessa tai mitä tahansa muuta. Olisi mennyt useita päiviä, että kukaan ei olisi kaivannut, kun yksin asuin eikä ollut kännyköitä. Vielä kasarillahan liftattiin paljon ihan huvin vuoksi ja myös se että annettiin paljon vastuuta olemisestaan hyvin nuorelle oli tavallista, sen ajan muodikkainta kasvatuskulttuuria.

Sisarusparven roolit ovat melko paljon käsittelemättä vielä ketjussa. Usein sisarusparvesta joku on se huolehtijan roolin saava ja se pohjautuu lapsuuden rooleihin asti. Itse olen enää ainoa lapsi, mutta vanhempani ovat onneksi täysin terveitä korkeasta iästään huolimatta aivojen osalta. Ap"

Sattui ja myös tapahtui. Siinäkin sitten poliisi vaan levitteli käsiään, että ei voi mitään, kun tekijä pääsi livahtamaan karkuun enkä osannut antaa täsmällisiä tuntomerkkejä. Sen jälkeen en sitten luottanut enää poliisiinkaan. Paikalle ilmestyi sen jälkeen noin 50v taksikuski, pysäytti autonsa ja tuli kysymään, mikä mulla on hätänä. Verta valui nenästäni ja sanoin vaan, että ei tässä mitään. Taksikuski kuitenkin katsoi - päinvastoin kuin paikalla käyneet poliisit - , ettei tota tyttöä voi ooikein yksinkään tuohon jättää. Kysyi, onko mulla ketään kaveria, jonka luokse mennä. Sanoin, että joo, mutta Keravalla eikä mulla ole taksimatkaan varaa. No tää taksikuski vei mut ilmaiseksi Keravalle. 

Siihen aikana ei tosiaan ollut kännyköitä ja se oli sitten ihan normaalia, jos jostain ei kuullut kuukausiin. Mua on itseasiassa ina ärsyttänytkin tämä kännykäiden aikakausi, kun pitäisi hitto vie suihkussakin olla kännykkä mukana :D Olla aina tavoitettavissa. Nyt, kun äiti on kuollut, pistän kännykän äänettömälle klo 19. Enkä ota kännykkää joka paikkaan mukaan. Kun jään eläkkeelle, vastaan puhelimeen vain kotona enkä aina silloinkaan. 



Sisarusroolit on kyllä ihan oma lukunsa. Mä onneton tyhmä opiskelin nuorena siaraanhoitajaksi ja niin musta tuli suvun hoitaja. Tosin en mä ole katunut niitä opintoja, paljon hyötyä on ollut omassa elämässäni. Vaikka jätin sairaanhoitajan hommat jo noin neljännesvuosisata sitten, niin ainahan se koulutus "vainoaa" mua. Olipa kyse jostain ompeleiden poistosta, tilannearviosta (pitääkö soittaa ambulanssi vai ei) tai muistisairaan vanhuksen öisistä sekoiluista tai mistä tahansa muusta. Koko muu suku nostaa aina kädet pystyyn, koska Reipas ja tunnollinen lammashan on sairaanhoitaja :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalliimpaa on tehdä perheelle yhdeksi päiväksi jauhelihaa ja spagettia kuin kolmeksi päiväksi porkkana- ja lanttulaatikkoa. Jouluruoka on itse tehtynä halpaa kuin saippua. Jos haluaa kinkkua ja kalaa, niin se on sitten kalliimpaa. 

 

Saippua on kyllä kallista. Ainakin vähän parempi Saippua pumppupullolla,joka toimii

Kun luen tätä keskustelua, niin en ihmettele, miksi köyhät pysyy köyhänä. Minä ainakin teen jouluruuat itse, ostan saippuaa isoissa täyttö pakkauksissa enkä aina uutta pumppupulloa. Lisäksi suosin käytettyä tavaraa. Tämän keskustelun perusteella vähävaraiset ostaa valmisruokaa, ostaa kaiken uutena ja saippuakin ostetaan aina uudessa pumppupullossa. 

Valmisruokaa ostaa yleensä ne vähävaraise

Mä olen ihan hyvätuloinen. Jos tekisin kokoaikatyötä, olisin suurituloinen. Mutta silti ostan välillä valmista, puolivalmista tai jopa tilaan - hui kamala!! - woltin kautta, kun nivelet on reumasta niin kipeet, etten saa edes maitotölkkiä auki. 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista.

Ap kysyi miten moni tarvitsee apua jouluna?

Ja,ketju täynnä ihmisiä,jotka ovat varakkaita jotka ostavat vain käytettyjä tai eivät tarvitse mitään apua.

Ok.

Ja ihmisiä,jotka haukkuvat kaikki keräykset.

Mutta sitähän ap ei kysynyt.

 

 

Kirjoitin jo tuonne aiemmin, millaisen paskamyrskyn Kaksplussalla eräs yksinhuoltajaäiti aikoinaan sai niskaansa. Ei kai kukaan halua tänne kirjoittaa omaa ikävää tilannetta ja saada samanlaista paskamyrskyä niskaansa? 

 Jouluruokahan on tosiaan halpaa, jos jouluruoka on se, mitä omat vanhempanikin pula-ajalla söivät. Mutta pitääkö jouluruuan olla vielä 2020-luvullakin samaa? Moni hyväosainen ajattelee, että ei ne sairaat, työkyvyttömät, työttömät tai muuten köyhät enempää tarvitsekaan. Mä ajattelen toisin. Taisin ostaa jouluruuat tuntemattomalle ekaa kertaa 15 vuotta sitten. Ja ostin just niitä samoja kuin mitä omassa joulupöydässänikin aina on. Toki ensin kysyin allergiat yms. 

Mä olen tottunut siihen, että joulupöydässä ei kitsastella.  Tänä vuonna en avusta tuntemattomia, koska ystävissänikin on niitä, jotka ovat asumistuen yms leikkausten jälkeen kykeneviä hankkimaan enää pula-ajan joulupöydän. Haluan siis heillekin enemmän. 

 

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua joulupuukeräykseen ja sieltä valkkaan pari teini-ikäistä poikaa. Saavat vähiten lahjoja lahjoitusten kautta, itselläni on 4 poikaa ja asia lähellä sydäntä

Mulla on vain yksi poika ja sekin jo yli kolmekymppinen. Mutta jaan ton sun ajattelutavan. Aikoinaan laitoin Facebookin jouluavustusryhmiin ilmoituksen, että ostan kolmelle 14-21 v pojalle merkkihupparit. Ja tein tämän just siksi, että pienet lapset ja tytöt ovat lähellä lahjoittajien sydäntä. Monet ihmettelivät, miksi täysi-ikäiselle. Mutta jos asuu edelleen lapsuudenkodissaan, niin miksi ei. Olen saanut itsekin aika paljon paskaa niskaani siitä, että olen tehnyt näissä avustamisissa jotain, mikä muiden mielestä oli väärin. Mutta mun rahat, mun päätös. Yksi näistä pojista, joille hänen ollessaan 17 v laitoin hupparin joululahjaksi, laittaa mulle mesessä pari kertaa vuodessa viestiä ja kertoo kuulumisiaan. On nyt 28 v, töissä, naimisissa ja eka lapsikin syntyi pari vuotta sitten. En ole odottanut keneltäkään mitään yhteydenpitoa, mutta jostain syystä hän haluaa kirjoitella välillä. Ja se on ihan kiva.