Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista.

Ap kysyi miten moni tarvitsee apua jouluna?

Ja,ketju täynnä ihmisiä,jotka ovat varakkaita jotka ostavat vain käytettyjä tai eivät tarvitse mitään apua.

Ok.

Ja ihmisiä,jotka haukkuvat kaikki keräykset.

Mutta sitähän ap ei kysynyt.

 

 

Kirjoitin jo tuonne aiemmin, millaisen paskamyrskyn Kaksplussalla eräs yksinhuoltajaäiti aikoinaan sai niskaansa. Ei kai kukaan halua tänne kirjoittaa omaa ikävää tilannetta ja saada samanlaista paskamyrskyä niskaansa? 

 Jouluruokahan on tosiaan halpaa, jos jouluruoka on se, mitä omat vanhempanikin pula-ajalla söivät. Mutta pitääkö jouluruuan olla vielä 2020-luvullakin samaa? Moni hyväosainen ajattelee, että ei ne sairaat, työkyvyttömät, työttömät tai muuten köyhät enempää tarvitsekaan. Mä ajattelen toisin. Taisin ostaa jouluruuat tuntemattomalle ekaa kertaa 15 vuotta sitten. Ja ostin just niitä samoja kuin mitä omassa joulupöydässänikin aina on. Toki ensin kysyin allergiat yms. 

Mä olen tottunut siihen, että joulupöydässä ei kitsastella.  Tänä vuonna en avusta tuntemattomia, koska ystävissänikin on niitä, jotka ovat asumistuen yms leikkausten jälkeen kykeneviä hankkimaan enää pula-ajan joulupöydän. Haluan siis heillekin enemmän. 

 

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua joulupuukeräykseen ja sieltä valkkaan pari teini-ikäistä poikaa. Saavat vähiten lahjoja lahjoitusten kautta, itselläni on 4 poikaa ja asia lähellä sydäntä

Mulla on vain yksi poika ja sekin jo yli kolmekymppinen. Mutta jaan ton sun ajattelutavan. Aikoinaan laitoin Facebookin jouluavustusryhmiin ilmoituksen, että ostan kolmelle 14-21 v pojalle merkkihupparit. Ja tein tämän just siksi, että pienet lapset ja tytöt ovat lähellä lahjoittajien sydäntä. Monet ihmettelivät, miksi täysi-ikäiselle. Mutta jos asuu edelleen lapsuudenkodissaan, niin miksi ei. Olen saanut itsekin aika paljon paskaa niskaani siitä, että olen tehnyt näissä avustamisissa jotain, mikä muiden mielestä oli väärin. Mutta mun rahat, mun päätös. Yksi näistä pojista, joille hänen ollessaan 17 v laitoin hupparin joululahjaksi, laittaa mulle mesessä pari kertaa vuodessa viestiä ja kertoo kuulumisiaan. On nyt 28 v, töissä, naimisissa ja eka lapsikin syntyi pari vuotta sitten. En ole odottanut keneltäkään mitään yhteydenpitoa, mutta jostain syystä hän haluaa kirjoitella välillä. Ja se on ihan kiva.

En lukenut koko ketjua, mutta mä tykkään Suomesta ja suomalaisista. En kaipaa Lähi-Idästä tuotua uskontoa eli kristinuskontoa vaan mulle riittää ihan esivanhempieni muinaissuomalainen uskontokin. En myöskään kaipaa sitä, että naapureiden kanssa pitäisi jäädä länkyttämään jotain smalltalkia, missä kumpikin sanoo vain kohteliaisuuttaan asioita, joita ei edes tarkoita. Pidän siitä, että toisaen ihmisen seurassa voi istua ihan hiljaakin ilman, että kumpikaan kokee hiljaisuuden kiusalliseksi ja tulee pakottava tarve päästää suustaan edes jotain älämölöä. Olen sen verran reissannut maailmalla - ihan työasioissakin - että hallitsen kyllä erittäin hyvin jonninjoutavan smalltalkinkin. Mun mielestä on paljon rehellisempää sanoa "Moi" kuin "Mitä sulle kuluu?". Koska eihän tuo jälkimmäinen tarkoita, että kysyjä haluaisi tietää, mitä mulle kuuluu. 

Olen samaa mieltä siitä, ettei suomalainen yhteiskunta toimi niin hyvin kuin olisi toivottavaa. Varsinkaan terveydenhuolto. Mutta nythän tätä maata ollaankin ajamassa siihen tilanteeseen, että pitää olal vakuutukset ja/tai massia, jotta saa edes jotain. Opetuksessa mennään perse edellä puuhun eikä asiaa auta, vaikka sieltä on jo kertaalleen pää edellä maahan pudottukin. 

Mitä tulee yhteisöllisyyden puuttumiseen suomalaisilta, niin se ei ole ihan noin mustavalkoista. Kun pandemia kevättalvella 2020 alkoi ja tuli mitä erilaisimpia rajoituksia, ihmiset kyllä alkoivat auttaa toisiaan. Maaseudulla kauppiaat alkoivat ottaa puhelintilauksia vastaan ja taksikuskit toimittivat niitä vanhuksille, joita oli "kielletty" poistumasta kotoaan. Täällä omassa vantaalaisessa lähiössäkin yhdessä päivässä Facebookin paikallinen puskaradioryhmä täyttyi ilmoituksista, tarvitseeko joku vanhus, karanteeniin joutunut tai muu apua kauppareissuihin. Mutta se on ihan totta, että koska meidän yhteiskuntamme on vuosikymmeniä rakennettu sen varaan, että asuttaja erilaisissa asioiss aon yhteiskunta eikä kukaan yksityinen ihminen, kanavia avun tarvitsijan ja avun antajan välillä on liian vähän. 

Viime lauantaina taloyhtiössä oli pihatalkoot. Päätin käydä ensin kaupassa ja sitten lähteä haravoimaan oman asuntoni ympärillä olevan taloyhtiön piha-alueen. Kun tulin kaupasta, seinänaapurini oli jo haravoinut. Eikä pelkästään taloyhtiön aluetta vaan mun asuntooni kuuluvankin alueen. Kohta sataa taa slunta ja mäå voin sitten vastavuoroisesti lapioida naapurin pihasta lumet samalla kun lapioin omastakin. 

Mulla on meksikolainen miniä ja muutaman vuoden Suomessa asuttuaan kertoi, että suomalaiset on siitä outoja ihmisiä, että ne tarkoittaa, mitä sanoo. 

Vierailija kirjoitti:

Menin lapsen kanssa viime joulun jälkeen neuvolaan ja siellä minulle koitettiin tyrkyttää joulupakettia, joka oli jäänyt keräyksestä yli, kun niitä tuli niin paljon. En todellakaan osallistu lahjakeräykseen. Jokaisella perheellä on varaa hankkia lapselle yksi joululahja, koska hyväkuntoisia leluja saa 1-5 eurolla kirpparilta, kierrätyskeskuksesta, Torista jne. Ihmisten pitää oppia tyytymään käytettyyn tavaraan ja kestävämpään tapaan viettää joulua. Tuollaiset keräykset ei ole nykypäivää, joihin saa viedä vain uutta tavaraa. 

Tämä on se syy, minkä vuoksi en avusta minkään järjestön kautta. Poislukien järjestöt, jotka auttavat eläimiä. Lahjoituksia näihin tulee niin paljon, että jakavat niitä sellaisillekin, joilla ei ole edes tarvetta.